Unta ja unelmia Linnan Lausujien tyyliin — Runomatineassa kuullaan suurten runoilijoiden säkeitä

Mistä ihminen unelmoi, mistä näkee unta? Se selviää Linnan Lausujien runomatineassa, jonka aiheena ovat runojen unet ja unelmat.

Runoryhmä Linnan lausujat unelmoi ja uneksii. Sunnuntain matineassa kuullaan tulkintoja runoista, joissa mikään ei ole mahdotonta.
Runoryhmä Linnan lausujat unelmoi ja uneksii. Sunnuntain matineassa kuullaan tulkintoja runoista, joissa mikään ei ole mahdotonta.

Linnan Lausujien tämän kevään matinea on täynnä unia ja unelmia. Lausujat ovat itse saaneet valita unelmarunonsa, ja niistä on yhteistyössä koostettu toimiva kokonaisuus. Se kuullaan sunnuntaina Linnala-salissa.

Runomatinea alkaa Anneli Pääkkösen kirjasta otetusta, alun perin saksankielisessä kirjassa olleesta tarinasta, jossa pieni myyräpoika kyselee, mitä uni on.

Runoissa liikutaan kauhu-unista mukaviin uniin, unen ja toden rajamailla oleviin.

— Kun aiheesta puhuttiin ryhmäläisten kanssa, totesimme unelmista, että lopulta ihmislapsi kaipaa arjen yksinkertaisia asioita kuten luontoa ja läheisiä. Unissa mahdottomista unelmista voi tulla todellisia, kertoo Kaarina Lavonen, ryhmän ohjaaja.

Nobel-kirjailija Wislawa Szymborskan runossa Unien ylistys sanotaan näin: Unissa maalaan kuin Vermeer van Delft. Puhun sujuvaa kreikkaa, enkä ainoastaan elävien kanssa...

Uni-aihe on kuulunut runojen suosittuihin aiheisiin kautta vuosisatojen. Uni voi viedä jonnekin ihanaan, jota ei koskaan saavuta. Unet voivat olla sellaisia, ettei niitä ymmärrä edes unen näkijä eikä niiden kertoja. Uni voi myös pelottaa ja kauhistuttaa, se voi kertoa tulevaisuudesta.

Unelmat ovat eri asia: unelmat rakentavat maailmaa, jossa unelmoijan toiveet toteutuvat. Runossa unelmoidaan menneestä maailmasta ja menneistä rakkaista, ja yhtä hyvin tulevaisuudesta, jossa kaikki on paremmin.

Unelmat muuttuvat elämän mukaan. Nuoren tytön unelma on ihan muuta kuin aikuisen naiset. Unelmiakin voi olla ikävä.

Tästä kaikesta kertovat Linnan Lausujien kevätmatineaan valitsemat runot. Unesta ja unelmista koostuvassa runomatineassa kuullaan esimerkiksi Juuli Niemen Naapurin nainen rakasti hevosia, Koskenniemen Koulutie, Sirkka Seljan Minun uniani kukaan ei ymmärrä, Maaria Leinosen Näin usein samaa värikästä unta, Edith Södergranin Vaarallisia unia ja ehkä runoilijan tunnetuin runo: Maa jota ei ole.

Runokoosteen suosituin kirjailija on ehdottomasti Eeva Kilpi, jonka tuotannosta kuullaan runot Kuoltuaan hän päätti käydä kaikkien, Matkustavaisen unessa, Sinun kanssasi, rakkaani, vuodet menevät, Nukkumaan käydessä ajattelen ja Sinun kanssasi minä en ikävöi.

Eino Leinolta kuullaan muun muassa runot Näin unta kahdesta koivusta ja Öiset tunnit kulki hiljaa. Laululyriikkaa edustaa Lasse Dahlquistin Kulkuri ja joutsen Reino Helismaan käännöksenä ja huumoripitoista murrerunoja Heli Laaksosen Karhuvaari.

Runoja esittävät Marja Hakkarainen, Maire Makkonen, Leena Miettinen, Sisko Puustinen, Marja Rinkinen, Kaija Sairanen, Kaarina Törönen ja Eeva-Kaisu Väisänen. Ryhmää ohjaa Kaarina Lavonen.

Runomatinea unista ja unelmista su 28.4 klo 16 Linnala-salissa, Linnan Lausujat.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset