Uutisen takaa: Savonlinnan teatteri toimii salissa, josta ei koskaan pitänyt tulla teatteria

Itä-Savon kulttuuritoimittaja Riitta-Leena Lempinen-Vesa luonnehtii Savonlinnan teatterin tilannetta kohtuuttomaksi. Teatteri tarvitsisi työrauhan.

Pauli Lundén

Savonlinnasali on nyt Savonlinnan teatterin koti, mutta tilaa löytyy edelleen konserteille ja kongresseille – tosin aiempaa vähemmän. Teatteri muutti salin päävuokraajaksi, koska valtuusto niin halusi. Helppoa ei ole ollut.
Savonlinnasali on nyt Savonlinnan teatterin koti, mutta tilaa löytyy edelleen konserteille ja kongresseille – tosin aiempaa vähemmän. Teatteri muutti salin päävuokraajaksi, koska valtuusto niin halusi. Helppoa ei ole ollut.

Savonlinnan teatteri tarvitsee nyt lisää rahaa. Miksi?
Siksikö, että teatteri on elänyt yli budjetin? Pröystäillyt veronmaksajien rahoilla, toiminut tehottomasti, törsännyt?
Ei todella. Teatteri on tehnyt sen, mitä edellinen valtuusto on halunnut: muutti kiireellä valtavan suureen Savonlinnasaliin ja joutui tilanteisiin, joita kukaan ei osannut ennakoida.
Teatteri sai myötäjäisinä hoitaakseen Savonlinnasali oy:n tappiollisen liiketoiminnan. Juuri tästä syntyi lisäongelma, joka johti siihen, missä nyt ollaan, 86 000 euron alv-veroon.

Teatteri on toiminut joka mutkassa juuri niin kuin kaupunginvaltuusto määräsi. Laskelmat näyttivät, että muutto Savonlinnasaliin vie teatterin konkurssiin, siitä huolimatta valtuusto päätti tehdä näin. Muita vaihtoehtoja ei tutkittu.
Teatteria painostettiin päätöksen taakse muun muassa jäädyttämällä avustukset.
Niinpä teatteri muutti liian suureen, hyvin kalliiseen konserttisaliin, josta puuttuivat kaikki muut oheistilat. Sen piti vuokrata salin lisäksi puvustamo- , lavasteverstas- ja toimistotilat sekä väistöpaikat, joissa voi esiintyä konserttien aikana.
Hehtaarihallia on muokattu teatterimaiseksi, luovuutta ja kekseliäisyyttä käytetty. Ammattiteatterin kuuden päivän työviikkoon on limitetty konsertteja.

Tuija Pauhu

Itse sali on aina ollut ongelmallinen. Sekin syntyi kiireellä, avattiin vuonna 2002.
Silloinkaan ei juuri kyselty, millaista taloa kaupungin tekijät tarvitsevat. Talo mitoitettiin ehkä oopperajuhlien huippukonserttien mukaan 800 hengelle. Se on noin kaksi kertaa liian suuri asukasmäärään verrattuna.
Sali on tuonut kaupunkiin sykettä, mutta tuottanut tappiota, kuten Suomen muutkin konserttisalit. Kaupunki, Savonlinnasali oy:n pääosakas, on maksanut tappiot, velat ja korot. Rakennusvelkoja riittää noin 2030-luvulle saakka.
Nyt tämän kaiken maksaa teatteri, Savonlinnasalin vuokralainen.

Muutossa sai teatteri kaupanpäälliseksi Savonlinnasali oy:n tappiolliset liiketoiminnat. Uusi teatterinjohtaja huomasi olevansa myös Savonlinnasalin johtaja.
Yleishyödylliset toimijat, kuten teatterit, eivät ole välttämättä alv-velvollisia. Savonlinnassa verottaja katsoo, että koska Savonlinnasalissa on sekä liiketoimintaa eli konsertteja että yleishyödyllistä teatteritoimintaa, on salin vuokra teatterinkin osalta verollista. Teatterille tuli yli 86 000 euron arvonlisävero maksettavaksi.
Konserttien määrä on vähentynyt, ja tähän vedoten teatteri yritti saada verottajan poistamaan alvin teatteritoiminnasta. Ei onnistunut. Alv-vero maksettiin kahtena vuonna sopeuttamisrahoista, joita tänä vuonna ei enää ole.

Soila Puurtinen

Tässä siis ollaan nyt. Teatteri on jälleen kerran tilanteessa, jota ei ole itse aiheuttanut, vaan joka aiheutuu olosuhteista, johon teatteri joutui valtuuston tahdosta.
Siitä saakka, kun teatterin muuttoa on suunniteltu saliin, on teatteri ollut kuin koulukiusattua: tekee mitä vain, on väärässä ja joutuu maksamaan, on aina uusien vaikeuksien edessä. Ei siksi, että tekisi itse väärin tai huonosti.

Alunperin idea teatterin muutosta Savonlinnasaliin syntyi jo noin 2010. Teatteritilatyöryhmä summasi vuoden tutkimuksen jälkeen, että ajatus on käyttökelvoton, valtavan kallis ja lisäksi se romahduttaisi sekä teatterin että konserttien yleisömäärät ja teatterin talouden.
Silloin mietittiin vielä, että sali muutetaan oikeaksi teatteriksi. Hinta oli suuri.
Kun ajatus nousi pintaan muutama vuosi sitten, ei enää kysytty, mitä teatteri tarvitsee. Määrättiin, että muutettava on ja löydettävä tavat tehdä salista mukava ja taloudesta toimiva.
Kun epäiltiin teatterin talouden romahtavan suuren salin kustannuksiin, lupasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen: Teatteria ei jätetä pulaan!

Muutto moninkertaisti teatterin tilamenot. Yli kolmannes menoista menee tilakustannuksiin. Se on paljon työvoimavaltaisella alalla.
Suurin osa kaupungin avustuksesta palaa kaupungille vuokrina ja veroina, tekee vain mutkan teatterin kautta.

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä?
Tietenkin toimia niin, että teatteri saa vihdoin ja viimein työrauhan.
Istua yhdessä alas kaikessa rauhassa ja miettiä, miten teatteri voi parhaiten toimia salissa, kuinka korjata kiireessä tehdyt virheet. Ajatella asiaa vihdoinkin teatterin kannalta, ilman poliittisia intohimoja.

Imatran teatteri, työväenyhdistyksen omistama sekin, homehtui. Mitä teki kaupungin johto? Käskikö muuttamaan konserttisaliin?
Ei tietenkään, vaan ilmoitti teatterijohtajalle, että kaupunki ostaa työväenyhdistykseltä teatterin tontin ja rakentaa homeisen tilalle uuden talon, sellaisen, jonka teatteri tarvitsee. Näin on tehty, ja hyvä on talo.
Asiat voivat olla yksinkertaisia, jos niin halutaan.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.