Hurmaava sellisti ja hurjia maisemia — Savonlinnan orkesterin syyskausi käyntiin sunnuntaina Savonlinnassa ja Imatralla

Savonlinnan orkesterin kauden avaus tarjoaa maisemia Suomesta ja Englannista ja tuo kaupunkiin nuoren ja jo menestyneen sellistikomeetan. Konsertti kuullaan myös Imatralla.

Turun sellokilpailun suvereeni voittajan Leonardo Chiodon valloittavaa soittoa voi sunnuntaina kuulla Savonlinnassa ja Imatralla Savonlinnan orkesterin syyskauden avauskonsertissa.
Turun sellokilpailun suvereeni voittajan Leonardo Chiodon valloittavaa soittoa voi sunnuntaina kuulla Savonlinnassa ja Imatralla Savonlinnan orkesterin syyskauden avauskonsertissa.

Onpa ihana tulla taas Savonlinnaan ja johtaa tätä orkesteria. Se on kyllä ihan juhlaa.

Näin huokaa kapellimestari Kari Kropsu ja hymyilee.
— Tämä orkesteri on erityinen: ammattilaiset ja harrastajat yhdessä, kaikki tekemässä yhdessä musiikkia oman tason mukaan. Samalla orkesteri on lämmin lämmin ja läheinen työyhteisö. Jokainen konsertti on erityinen.

— On hienoa, että harrastajat Savonlinnassa jaksavat vuodesta toiseen tehdä vapaaehtoistyötä kaupungin yhteisen taide-elämän eteen. Toivonpa, että savonlinnalaiset ottavat orkesterinsa oikein kunnolla omakseen, sanoo Kropsu.

Kari Kropsu on Savonlinnan orkesterin taiteellinen johtaja, vaikka on jo vuodesta 2016 asunut pääsääntöisesti Saksassa. Hän toimii Nordharzer Städteverbund -teatterin ensimmäisenä kapellimestarina.

Kropsu suunnittelee Savonlinnan orkesterin ohjelmiston yhdessä intendentti Ilkka Vesiojan kanssa ja johtaa muutaman konsertin vuodessa.

Sunnuntaina on vuorossa syyskauden avauskonsertti, joka kuullaan sunnuntaina ensin Imatralla, sitten Savonlinnassa.

— Orkesterilla on ollut pitkät perinteet yhteistyöstä imatralaisten kanssa. Nyt soittamassa on puolisen tusinaa tuttua soittajaa Imatralta. Tällainen yhteistyö hyödyttää kaikkia, samoin kuin se, että harjoiteltu ohjelmisto voidaan soittaa kaksi kertaa.

Maisema piirtää Tuusulanjärven peltoja ja kallioita

Syyskauden avauskonsertin otsikko on Maisemia. Se tulee avausteoksen, Joonas Kokkosen teoksen Il paesaggia eli Maisema -teoksen mukaan.

Timo Seppäläinen

Kari Kropsu johtaa tarkalla ja luovalla otteellaan sunnuntain konsertit ja uskoo, että vaihteleva ohjelmisto ja hieno solisti antavat kuulijoilla paljon.

— Kokkonen on yksi Suomen suurista säveltäjistä, jonka tunnetuin teos lienee Viimeiset kiusaukset. Maisema on hänen viimeiseksi jäänyt suurempi teoksena ja tekijän mukaan se kuvaa Tuusulanjärven maisemia, peltoa, järveä, kallioita, säiden vaihtelua. Teos herättää vahvoja mielikuvia.

— Kokkosen musiikissa on aivan oma luonteensa, jonka tunnistaa helposti. Hänellä on oma rytmiikkansa ja sointimaailmansa. Siinä on karheutta ja syvyyttä, yllätyksiä, iloa ja jotain tavattoman kauniita sekä voimakkaita hetkiä.

Teoksen loppukaneetin soittaa koko orkesteri vahvan teema yksiäänisesti. Se on kunnianosoitus Tuusulanjärven rannan muille säveltäjille: Jean Sibelius, Erik Bergman ja Paavo Heininen. Yhteisteema on syntynyt säveltäjien nimikirjaimista.

— Orkesterille tekee hyvää soittaa uudehkoa musiikkia, jossa ilmaisun kaikki ääripäät ovat käytössä. Pitää kuunnella tarkasti toisia, hakea välillä valtavan hiljaisia, lähes kuulomattomasti sumumaisia sävyjä, välillä kirjasta kuviointia. Se ei ole helppoa, sanoo Kropsu.

Tuusulanjärveltä siirrytään Englannin vehmaille kunnaille ja kukkiviin puutarhoihin. Edgar Elgarin Serenadi jousille on yksi romantiikan ajan kestosuosikkeja.

— Tämä on hyvä vastapari Kokkoselle: ailahtelevia, romanttisia tunteita, hyvin herkkää ja suloista. Tässäkin pitää soittajien olla hereillä: tarkkuutta, tunnetta, sävyjen muutoksia. Jokainen fraasi hengittää.

— Toinen osa yksi Elgarin tunnetuimpia teoksia, jonka moni varmasti tunnistaa. Siinä on pitkää suurta linjaa, pakahduttavaa tunnehehkua.

Haydnin D-duurisellokonsertto vie vielä kauemmas historiassa, 1700-luvulla ja Itävalta-Unkariin, Pál Antal Esterházyn linnaan, jossa Haydn oli 30 vuotta hovisäveltäjänä. Sellokonsertto on sävelletty linnan orkesterin sellistille.

— Wieniläisklassisen konserton säestäminen saattaa tuntua helpohkolta, mutta se ei sitä ole. Kun nuorempana soitin viulun, oli juuri säestyksen soittaminen lempilajini: orkesteri luo solistille elävän, värikkään pohjan, josta solistin on hyvä loistaa. Toisaalta orkesteri myötäilee solistia.

— Pitää kuunnella ja seurata solistia ja toisia, hakea yhteistä sävyä ja soittaa tavattoman tarkasti ja sävykkäästi. Ja meillä on upea solisti, sellisti Leonardo Chiodo. Hänestä on kuulunut pelkkää hyvää.

Kun soittajiston taustat ovat hyvin erilaisia ja taso vaihtelee, on kapellimestarilla työtä.

— Kuuntelu, kamarimusiikillisuus on tärkeintä, yhteisen sävyn löytäminen ja sitten sen ylläpitäminen. Harjoituksissa kokonaisuus kehittyy joka hetki. Suuret erot huomaa jo yhdessä harjoituksissa.

— Tästä oppimisesta ja onnistumisesta syntyy konserteissa suuria, yhteisiä ilon tunteita. Toivomme, että yleisö saisi konsertissa elämyksiä orkesterin ja musiikin mukana.

Tähtäimessä Paulon kilpailu

Leonardo Chiodo voitti helmikuussa 2018 Turun sellokilpailut, sellonsoiton ”Suomen mestaruuskilpailun”,. Hän oli myös yleisöäänestyksen suosikki ja hänen tulkintansa Lotta Wennäkosken teoksesta sai erikoispalkinnon.

Chiodo on opiskellut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2010 alkaen, ensin nuorisokoulutuksessa. Hänen opettajansa on nyt professori Martti Rousi.

Chiodolla on käytössään OP ryhmän taidesäätiön hänelle myöntämä Nicolas Lupot -sello.

Sunnuntaina Chiodo soittaa Savonlinnan orkesterin solistina Haydnin D-duurikonserton. Chiodo on yksi kolmesta suomalaisesta, jotka valittiin pian käytävään kovatasoiseen kansainväliseen Paulon sellokilpailuun.

Kuinka tulit aloittaneeksi sellonsoiton, Leonardo Chiodo?

— Pikkuveljeni aloitti viulunsoiton 8-vuotiaana, ja pian sen jälkeen isäni päätteli, että minulle sopisi toinen jousisoitin, sello. Soitin reilu puoli vuotta trumpettia, josta siirryin kymmenvuotiaana selloon.

— Sellon viehättävyyden takana on sen tekninen ja ilmaisullinen kapasiteetti. Sellolla pystyy siis soittamaan lähes kaikkea mahdollista musiikkia, möreän matalalla ja kevyen kirkkaalla äänellä yläasemissa.

Mitä Turun sellokilpailun voitto merkitsi ja miten se vaikutti uraan ja elämään?

— Se merkitsi minulle suunnattoman paljon. Sen kautta olen saanut tilaisuuksia esiintyä monissa eri paikoissa, ja tämä tietenkin vaikuttaa arkeeni ja antaa lisää vauhtia urani kehittymiselle.

Millainen on Haydnin D-duurikonsertto?

— Haydnin konserttoa on tärkeä soittaa orkesterin kanssa. Kaikki hänen kirjoittamansa harmoniat ja niiden luomat tunnetilat tulevat vahvimmin esille.

— Tämä konsertto on teknisesti hyvin vaikea ja vaatii paljon varovaisuutta ja tarkkuutta myös ilmaisullisissa kysymyksissä. Erittäin hyvillä mielin olen tulossa esittämään tämän konserton Savonlinnaan.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi?

— Edessäni on äärimmäisen suuri koettelemus, Paulon sellokilpailu. Se on vienyt Turun jälkeen kaiken huomion, ja kaikki suunnitelmat pohjautuvat tietyllä tavalla siihen. Pyrin siellä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Savonlinnan orkesteri: Maisemia-konsertti Savonlinnan seurakuntakeskuksessa 23.9. klo 19 ja Imatran Karelia-salissa 23.9. klo 14. Kokkonen, Elgar, Haydn. joht. Kari Kropsu, sol.Leonardo Chiodo.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet