Jeesus, Kalevala ja noo-teatteri - omaperäinen musiikkidraama saapuu Kerimäelle

Mia Pätsin ohjaama ja dramatisoima Ilo-Laulu Jesuxesta nähdään Kerimäen kirkossa keskiviikkona 13.7.

Maari Kallberg (vas.), Eila Hartikainen, Mia Pätsi ja Anneli Kont-Rahtola ovat esittäneet Ilo-Laulu Jesuxesta -musiikkidraamaa vuodesta 2014 lähtien. Tässä kuvassa he esiintyvät Vaasan kirkossa. Kuvaaja: Maaria Perälä

Mitä yhteistä on Raamatun Uudella testamentilla, Kalevalalla ja japanilaisella noo-teatterilla?

Ainakin se, että niiden tyylejä yhdistellään Mia Pätsin ohjaamassa ja dramatisoimassa musiikkidraamassa Ilo-Laulu Jesuxesta.

Esitys pohjautuu samannimiseen, 1690-luvulla julkaistuun runoteokseen. Inkerissä kappalaisena työskennelleen Matthias Salamniuksen kirjoittama teos kertoo Jeesuksen elämäntarinan kalevalamitalla. Runoelmaa pidetään Ruotsin-vallan ajan merkittävimpänä suomenkielisenä runoteoksena.

Mia Pätsin näyttämöversiota kyseisestä teoksesta pääsee katsomaan keskiviikkona 13.7. Kerimäen kirkossa.

Kyseessä ei ole ensimmäinen esitys, jossa teatteritaiteen maisteri Pätsi yhdistelee kalevalamittaista runoutta ja noo-teatteria. Opiskeltuaan kyseistä teatterimuotoa tanskalaisessa Nordisk Teaterskolessa 1990-luvulla Pätsi on käyttänyt noo-teatterin keinoja kaikissa esityksissään, joissa se vain on ollut mahdollista.

— Noo-teatterin liikekieli on muuntautuvaa ja sovitettavissa monenlaisiin esityksiin, Pätsi kertoo.

Noo-teatteri (tunnetaan myös kirjoitusasulla ”nō”) on maailman vanhin teatterimuoto, joka on kehitetty Japanissa 1400-luvun alussa. Noo-esitykset ovat läpisävellettyjä ja niissä vuorosanat lauletaan. Esiintyjien kävelytapa, tanssi ja tunteiden ilmaisemisen tavat ovat tarkasti tyyliteltyjä.

— Noo-teatterin liikekielen käyttäminen tuo jännitettä esitykseen. Esiintyjät keskittyvät paremmin. Hillityt, hitaat liikkeet myös antavat voimaa laulamiseen, Pätsi sanoo.

Ilo-Laulu Jesuxesta Kerimäen kirkossa keskiviikkona 13.7. kello 18.

Sanni Harmanen