Teatteriarvio: Pappaenergiaa Paviljongin lavalla

Savonlinnalaiselle pikkujoulukansalle tarjoillaan oivaltavaa, kommelluksista ammentavaa viihdettä.

Soila Puurtinen

Matti Ruuska, Tommi Niemi, Mikko Leinonen ja Lauri Kortelainen eläytyvät ikämiesten rooleihin.
Matti Ruuska, Tommi Niemi, Mikko Leinonen ja Lauri Kortelainen eläytyvät ikämiesten rooleihin.

Mikä se on 100 vuotta nykyihmiselle, ei ikä eikä mikään. Vielä voi rokata ja riehua nivelet naukuen, panna systeemille hanttiin ja muistella niitä parempia aikoja, kuten Tuntematonta sotilasta ja Kymppitonnia. Hoitaja täyttää dosetin, pillereillä mennään.

Kaikkihan oli ennen paremmin kuin nyt. Koska kuitenkin näillä kymmenillä noutaja voi tulla pilaamaan äkkiä hyvät pidot, sitä on juostava karkuun niin lujaa kuin pääseee. Touhurannan palvelukodissa se ei ole treeneistä kiinni.

Näyttelijät Matti Ruuska ja Jari Pylväinen ovat kirjoittaneet kerrassaan mukaansa tempaavan ja hersyvän K 100 -revyyn, joka rokkaa satavuotiaan Suomen kunniaksi pitkillä eliniän odotteilla, ja lokoisilla eläkeläisvuosikymmenillä.

Piikkejä on siroteltu sinne tänne. Yhteiskunta, sääntö-Suomi, jota Aino Mankonen lähihoitaja Päivin roolissa edustaa, saa tuntea nahoissaan papparaisten, Matti Ruuskan, Lauri Kortelaisen, Tommi Niemen ja Mikko Leinosen muutosvastarinnan.

Vanhat herrat näyttävät, että satavuotiaat eivät ole lapsia eivätkä hupsujakaan. Palvelukodissa he panevat luovuutensa peliin lamaannuttavan laitosterapian ja apaattisen television katselun lomassa.

Rokki soi, musiikki on komeaa, porukka nuortuu kymmenillä vuosilla. Miehuuden symboliksi nousevat Tuntemattoman sotilaan parhat sankarit, joihin samaistuminen on eläytyvää ja antaumuksellista. Kerrassaan loistava kohtaus samoin kuin parodia ikäpolvensa suosikkiohjelmasta Kymppitonnista.


Oivaltavasti esitys kuvaa ulkopuolisuutta. Vuodet ovat menneet menojaan. Maailma tapahtuu muualla ja sitä vastaan taistellaan ronskilla huumorilla niin kauan kuin on pakko luovuttaa.

Esitys soljuu eri tasosissa nopeasti vaihtuvin näkökulmin. Katsoja nauraa sille mikä papoista on luonnollista. Kommelluksilla on taustansa, muisti menee ja sitä on peiteltävä. Vaippakauden avuttomuus ja teini-iän kiukuttelu tekevät näyttävästi uutta kierrosta.

Videokuva näyttämöseinällä vie luopumisen haikeaa teemaa eletyn nuoruuden kautta. Nuoren miehen askeleet peittyvät syksyn lehtiin, viinapullosta tulee kaveri, luovuushaaveet rysähtävät Muhasaaren kesäteatteriladon seinään.
Esityksessä kiroillaan kohtalaisen paljon ja alapäähuumoriakin viljellään. Puhuttelevaan loppuun  olisi päästy ilman niitäkin.

Mutta Touhurannassa touhutaan elämän keskellä eikä pelkässä lopun odotuksessa. Iloinen vanhuus kuuluu kaikille.

K 100 -revyy. Käsikirjoitus Matti Ruuska ja Jari Pylväinen. Ohjaus työryhmä. Lavastus Tuula Hakulinen. Valosuunnittelu Joonas Väkeväinen. Rooleissa Lauri Kortelainen, Mikko Leinonen, Tommi Niemi ja Matti Ruuska. Pukusuunnittelu Jenni Purmonen. Apumies Niko Taskinen. Ensi-ilta ravintola Paviljongilla 3.11. 2017.