Kotimaan festarikesä vauhtiin viikonloppuna — 50-vuotiaan Ruisrockin menestys on vaihdellut alkuvuosien räjähtävästä suosiosta 90-luvun lamaan ja viime vuosien uuteen nousuun: Katso tästä tapahtumakalenteri!

Heinäkuussa järjestettävä Ruisrock on ollut viime vuosina loppuunmyyty. Pitkän historian ja menestyksen taustalla on festivaalin kyky seurata aikaansa.

Samu Gråsten

Musiikkifestivaalit kuuluvat oleellisesti suomalaisten kesään. Vuonna 2010 Ruisrockissa otettiin ilo irti elämästä.
Musiikkifestivaalit kuuluvat oleellisesti suomalaisten kesään. Vuonna 2010 Ruisrockissa otettiin ilo irti elämästä.

Viiden vuosikymmenen ajan järjestetty Ruisrock-musiikkifestivaali on onnistunut säilyttämään suosionsa vaikeista ajoista huolimatta. Ruisrockin promoottorin Mikko Niemelän mukaan salaisuus menestykseen on ollut ajankohtaisuus.

— Tärkeintä on ollut se, että olemme ajatellut yleisöä. Sitä, mitä he haluavat tehdä, nähdä ja kuulla.

Ruisrock-uutisoinnista Turun Sanomissa vastannut toimittaja Jaakko Mikkola puolestaan näkee, että Ruisrockin menestyksen takana on yhdistelmä perinteitä ja kykyä pysyä kiinnostavana.

— Ruisrockissa yhdistyy ylpeys omista juurista ja samalla kyky elää hetkessä.

Ruisrockin historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita

Suomen vanhin rockfestivaali Ruisrock järjestetään tänä vuonna 50. kertaa. Näihin vuosiin mahtuu monenlaisia vaiheita, joiden aikana festivaali on kokenut myös muutoksia. Ruisrockissa on vuosien aikana nähty monia suuria nimiä, kuten The Kinks, Chuck Berry, Bob Dylan, Nirvana ja David Bowie.

Ruisrockin 49-vuotiseen historiaan mahtuu toki myös hiljaisia vuosia. Pitkään se oli myös yksipäiväinen. Erityisesti 1990-luvun loppu oli taloudellisesti vaikeaa aikaa.

Viime vuosina talous on ollut Niemelän mukaan hyvällä pohjalla ja siitä on ollut helppo rakentaa tulevaa.

Tuuli Koivisto

Vuonna 2006 The Rasmus-yhtyeen laulaja Lauri Ylönen villitsi yleisöä.

"Ensimmäiseen Ruisrockiin saapui yli 35 000 ihmistä ja se oli mieletön menestys"

Ensimmäinen Ruisrock, siihen aikaan Turku International Pop & Rock –festivaali, järjestettiin vuonna 1970. Se sai alkunsa, kun turkulaiset nuoret päättivät, että Suomeen tarvitaan myös muihin musiikkityyleihin kuin klassiseen musiikkiin ja jazziin keskittyvä musiikkifestivaali. Pienen mielenilmauksen myötä festivaalia järjestämään saatiin Turun Soitannollinen seura, joka siihen aikaan vastasi myös Turun musiikkijuhlista.

Niemelän mukaan pop- ja rock-musiikkiin keskittynyttä festivaalia ei ollut Suomessa koskaan aiemmin järjestetty, joten kyseessä oli uraauurtava juttu.

— Ensimmäiseen Ruisrockiin saapui yli 35 000 ihmistä ja se oli mieletön menestys, Niemelä sanoo.

Vuoden aikana festivaalin maine levisi ja seuraavana vuonna 1971 Ruisrockiin halusi yhä enemmän ihmisiä. Lopulta ihmisiä tuli noin 100 000.

— Silloin oli rock, rauha ja rakkaus oikein voimissaan.

Ruisrock pyrkii muuttumaan ajan hengen mukana

Vuosien aikana Ruisrock-festivaali on muuttunut paljon myös musiikillisesti. Alkuvuosien rock-painotteisuuden jälkeen festivaaleilla on kuultu laaja kattaus musiikkia punkista grungeen ja konemusiikkiin. Viime vuosina on korostunut erityisesti tanssimusiikki ja hip hop.

Niemelän mukaan Ruisrock on pyrkinyt muuttumaan ajan hengen mukana. Festivaalia järjestettäessä on ajateltu sitä, mitä festivaalikävijä haluaa nähdä.

— Ehkä se muuttuu, mitä julisteeseen painetaan isolla, mutta kun katsoo kokonaisuutta, niin monipuolisuus on aina ollut se juttu. Esimerkiksi 90-luvun lopulla samana päivänä esiintyivät Eva Dahlgren ja Metallica.

Isoilla festivaaleilla voisi olla myös tuntemattomampia esiintyjiä

Viime vuosien keskustelu rock-musiikin häviämisestä suurilta festareilta ei ole Mikkolan mukaan täysin ongelmaton. Ensinnäkin rockia kyllä edelleen on festivaaliohjelmistoissa ja toiseksi festivaalien pitää seurata aikaansa menestyäkseen.

— Jos musiikkifestivaali ei heijastele sitä, mitä ihmiset sillä hetkellä kuuntelevat, lippuja myydään luultavasti melko vähän, Mikkola sanoo.

Samalla Mikkola kuitenkin toivoo, että suuret festivaalit pyrkisivät löytämään myös tuntemattomampia esiintyjiä ohjelmistoonsa.

— Vielä pinnan alla olevat, kiinnostavat bändit ja esiintyjät kehittävät musiikkia osaltaan eteenpäin.

Samu Gråsten

Vuonna 2010 Ruisrockin lavalle nousi Viikate.

"102-vuotias taisi olla vanhin, mitä meillä on käynyt"

Kahtena edellisenä vuotena Ruisrock on ollut loppuunmyyty. Viime vuonna festivaalilla vieraili yhteensä 105 000 kävijää. Se on siten Suomen suurin musiikkifestivaali.

Ruisrockin ydinkohderyhmäksi Mikko Niemelä nimeää 18-25-vuotiaat, mutta kävijäkunta on laaja.

— 102-vuotias taisi olla vanhin, mitä meillä on käynyt, kertoo Niemelä.

50. kertaa järjestettävää festivaalia on lähdetty rakentamaan Niemelän mukaan katsomalla menneisyyden sijaan tulevaisuuteen.

— Me olemme tehneet erilaisia projekteja siitä näkökulmasta, että Ruisrock järjestettäisiin vielä joskus 100. kerran.

Festivaali on esimerkiksi tukenut turkulaisten nuorten järjestämään tapahtumaa ja tehnyt yhteistyötä Unicefin kanssa puhtaan veden puolesta. Festivaalin aikana rantalavan edessä seilaa myös roskienkeräysvene.

"Suomalaisten kesään kuuluu olennaisesti festareilla käyminen"

Musiikkifestivaalien tulevaisuus näyttää Jaakko Mikkolan mukaan Suomessa hyvältä. Muualla Euroopassa tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Mikkolan mukaan isoja musiikkifestivaaleja on kaatunut viime vuosina Keski-Euroopassa ja esimerkiksi Ruotsissa.

Suomeen nousee jatkuvasti uusia musiikkifestivaaleja, mutta samalla myös perinteiset festivaalit, kuten Ruisrock, Provinssi ja Ilosaarirock, pärjäävät hyvin. Mikkola näkee, että tulevaisuudessa festivaalitarjonta sirpaloituu yhä enemmän ja erilaisille yleisöille luodaan omia tapahtumia.

— Loppujen lopuksi ihmiset sen päättää, miten festivaaleilla menee. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suomalaisten kesään kuuluu hyvin olennaisesti festareilla käyminen.

Ruisrockin kohokohdat ja myytit 50 vuoden varrelta

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Ruisrockista. Samana vuonna julkaistaan myös Ruisrockin historian yksiin kansiin kokoava tietokirja Ruisrock 1970-2020.

Mikkola on kirjoittanut kirjan yhdessä Jukka Kittilän kanssa. Miehillä on pitkä historia Ruisrockin parissa ja he ovat muun muassa keränneet tietoa festivaalista arkistoihin 2010-luvun varrelta.

Koko festivaalihistorian kokoavaa kirjaa ei ole Jaakko Mikkolan mukaan aiemmin tehty.

Samu Gråsten

Festivaalikävijät ovat juhlineet Turun Ruissalossa järjestettävässä Ruisrockissa viiden vuosikymmenen ajan. Arkistokuva vuodelta 2010.

Tietokirja kokoaa yhteen Ruisrockin kohokohdat, tarinat ja myytit vuosien varrelta, peilaa suomalaisen rockin ja yhteiskunnan muutosta ja pohtii festivaalien tulevaisuutta. Kirjaan on Mikkolan mukaan pyritty löytämään Ruisrockin olemus 50 vuoden ajalta.

— Ne pysyvät tunnusmerkit ja yhteiset tekijät, mitkä tekevät Ruisrockista Ruisrockin.

Kittilä ja Mikkola ovat haastatelleet kirjaa varten muusikoita, tavallisia festivaalikävijöitä ja paikallisia, jotka ovat olleet perustamassa ensimmäistä festivaalia.

— Kirja on melko tarinapainotteinen. Tarkoituksena on antaa tarinoiden puhua puolestaan, kertoo Mikkola.

"Silloin heitä pelotti, että joku vielä kuolee siellä"

Festarikansalle on Mikkolan mukaan jäänyt Ruisrockista monenlaisia muistoja.

— Tapahtumat, jotka ovat jääneet mieleen, ovat olleet monelle oman nuoruuden ja aikuistumisen avainkokemuksia.

Bändeille ja muusikoille mieleen ovat jääneet joko ne kerrat, kun kaikki on mennyt pieleen tai kerrat, kun fiilis on ollut erityisen hyvä ja yleisöä on ollut paljon.

Ruisrockissa esiintyneistä artisteista Kittilä ja Mikkola ovat haastatelleet muun muassa Eppu Normaalia, Pelle Miljoonaa ja Michael Monroeta.

Yksi tapahtuma on Mikkolan mukaan noussut ihmisten kertomissa tarinoissa ylitse muiden. Vuonna 1980 syntynyt mellakka, joka syntyi, kun Eppu Normaalille ja brittiläiselle The Jamille oli molemmille luvattu, että he saavat päättää festivaalin.

Kiistan lopuksi Eppu Normaali ei suostunut nousemaan lavalle lopulta ollenkaan. Yleisö protestoi päätöstä heittelemällä kiviä lavalle ja rikkomalla lavalla olleet soittokamat. Mikkolan mukaan Eppu Normaali oli haastattelussa muistellut, että tunnelma festivaalilla oli täysin kaoottinen.

— Silloin heitä pelotti, että joku vielä kuolee siellä, kertoo Mikkola.

Kesän musiikkifestivaaleja

Provinssi 27.- 29.6 Seinäjoki, Törnävänsaari. Macklemore, Limp Bizkit, Papa Roach.

Tuska 28.-30.6. Helsinki, Suvilahti. Slayer, Amorphis,The Hellacopters.

Ruisrock 5.-7.7. Turku, Ruissalo. Rita Ora, Empire of the Sun, MØ.

Ilosaarirock 12.-14.7. Joensuu, Ilosaari. DJ Snake, The Chainsmokers, Rae Sremmurd.

Pori Jazz 12.-20.7. Pori, Kirjurinluoto. Christina Aguilera, Toto, Ville Valo & Agents.

Weekend Festival 19.-20.7. Helsinki, Suvilahti. Alan Walker, Armin van Buuren, Swedish House Mafia.

Flow Festival 9.-11.8 Helsinki, Suvilahti. Cardi B, Tame Impala, The Cure.

Blockfest 16.-17.8. Tampere, Ratina. A$AP Rocky, G-Eazy, Ghostemane.