Seppo Kääriäinen hehkuttaa Itä-Suomen ja Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanketta: "Ei vain Saimaa, vaan Suomi-ilmiö"

Pohjois-Savon Seppo Kääriäinen hehkuttaa Itä-Suomen ja Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanketta. Hakuvuosille 2022–2025 tulossa kiertävä Saimaan kulttuuripääkaupunki-titteli.

Laura Oja

Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Seppo Kääriäinen haluaa tehdä Saimaa-ilmiöstä Suomi-ilmiön. - Tästä huokuu Itä-Suomen  ainutlaatuinen yhteishenki.
Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Seppo Kääriäinen haluaa tehdä Saimaa-ilmiöstä Suomi-ilmiön. - Tästä huokuu Itä-Suomen ainutlaatuinen yhteishenki.

Pohjois-Savon liitto on päättänyt varautua osallistumaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 360 000 eurolla, jos Itä-Suomi eli Saimaa-ilmiö ja Savonlinna saa statuksen vuodeksi 2026. Maakuntahallitus päätti asiasta maanantaina.

Lisäksi maakuntahallitus päätti maakuntaliiton lähtevän mukaan jatkohankkeen rahoittamiseen 30 000 euron omarahoituksella, jos Saimaa-ilmiö etenee kisan toiselle hakukierrokselle.

Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajan Seppo Kääriäisen mukaan Saimaa-ilmiön valtti kilpailijakaupunkeihin Ouluun ja Tampereeseen verrattuna on sen ainutlaatuinen lähtöasetelma.

– On tavallista, että Euroopan kulttuuripääkaupungiksi mielivät kaupungit pyrkivät yhteistyöhön alueen pienempien kuntien ja kaupunkien kanssa. Saimaa-ilmiössä asetelma on laajempi, muistuttaa Kääriäinen.

– Neljän maakunnan keskuskaupungit Kuopio, Joensuu, Mikkeli ja Lappeenranta sekä maakuntien liitot tukevat pienintä kaupunkia Savonlinnaa kulttuuripääkaupungiksi. Vastaavaa ei liene tapahtunut samassa laajuudessa EU:n kulttuuritapahtuman historiassa, hän sanoo.

Jari Sihvonen

Kuopio ja sen iloinen torielämä ovat osa Itä-Suomen kulttuuripääkaupunkitarjontaa. Kuopiostakin tulee vuorollaan Saimaan kulttuuripääkaupunki.
Kuopio ja sen iloinen torielämä ovat osa Itä-Suomen kulttuuripääkaupunkitarjontaa. Kuopiostakin tulee vuorollaan Saimaan kulttuuripääkaupunki.

Aloite kulttuuripääkaupunkikisaan lähtemisestä syntyi Pohjois-Savon liitossa syksyllä 2018. Muut maakunnat ja keskuskaupungit Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli ja Kuopio asettuivat tukemaan Savonlinnaa ydinkaupungiksi, koska hakemus jätetään EU:n menettelyohjeen mukaan yhden kaupungin nimissä. Savonlinna on keskeisellä paikalla, lisäksi se on Saimaan alueen vanhin kaupunki.

Kulttuuriohjelma tulisi levittäytymään eri puolille Etelä- ja Pohjois-Savoa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalaa.

– Tämä on vasta alkua. Toisessa hakuvaiheessa Saimaa-ilmiöstä tehdään Suomi-ilmiö. Siitä huokuu vahva itäsuomalainen yhteistyöhenki, jolla vahvistetaan paitsi alueen kulttuuriklusteria mutta myös taloudellista ja sosiaalista veto- ja pitovoimaa, painottaa Seppo Kääriäinen.

Vastaavansuuntaisia päätöksiä ovat tehneet myös jo lähes kaikki muut Saimaa-ilmiön alueen maakuntahallitukset.

Vastaavaa ei liene tapahtunut samassa laajuudessa EU:n kulttuuritapahtuman historiassa. — Seppo Kääriäinen

Myös lähes kaikki neljän maakunnan keskuskaupungit ovat päättäneet lähteä mukaan Saimaa-ilmiöön 500 000 euron rahoituksella kukin. Kuopion kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantai-iltana.

Ensimmäisen vaiheen hakemus, joka käytännössä on 60-sivuinen kirja, on valmistunut. Se toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön toukokuun alussa. Toiseen valintavaiheeseen päässeet kaupungit julkistetaan 24. kesäkuuta. Asiasta päättää kansainvälinen esivalintaraati.

Jos Itä-Suomi eli Saimaa-ilmiö pääse toiseen vaiheeseen, täydennetään sen aikana englanninkielinen hakukirja 100-sivuiseksi. Raati valitsee järjestyksessään kolmannen Euroopan kulttuuripääkaupungin Suomesta kesällä 2021.

Jos Saimaa-ilmiö valitaan toiseen vaiheeseen, jatkohanke alkaisi syyskuussa 2020 ja päättyisi vuoden 2021 lopulla. Sen kokonaisbudjetti olisi 1,35 miljoonaa euroa. Osapuolet ovat sopineet, että hankkeen vetovastuun ottaa Savonlinnan kaupunki tai sen kokonaan omistama hankeyhtiö, jossa muut kaupungit olisivat osakkaina.

Jari Sihvonen

Seppo Kääriäinen iloitsee Itä-Suomen maakuntien ja kaupunkien virinneestä epätavallisen laajasta yhteistyöstä.
Seppo Kääriäinen iloitsee Itä-Suomen maakuntien ja kaupunkien virinneestä epätavallisen laajasta yhteistyöstä.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumasarja alkaisi näkyä Itä-Suomessa jo vuonna 2022. Mikkeli, Joensuu, Lappeenranta ja Kuopio toimisivat kukin vuorollaan Järvi-Suomen kulttuuripääkaupunkina vuosina 2022–2025.

Tällä toiminnalla voidaan tuoda esiin jo olemassa olevaa, arvokasta sisältöä ja osaamista sekä valmistautua Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026.

Saimaan kulttuuripääkaupunkina toimiminen 2022–2025 piirtäisi kullekin mukana olevalle kaupungille oman näköisensä kulttuuriprofiilin ja tunnistaisi samalla yhteisiä itäsuomalaisia ja eurooppalaisia piirteitä.

Saimaan tai Järvi-Suomen kulttuuripääkaupunkivuosi linkittyy mukana olevien kaupunkien omiin juhlavuosiin: 2023 Joensuu (175 vuotta), 2024 Lappeenranta (375 vuotta) ja 2025 Kuopio (250 vuotta). Mikkelille ei osu juhla vuotta, se olisi Saimaan kulttuuripääkaupunki 2022.

Vuonna 2026 Saimaan ja Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimii suunnitelman mukaan Savonlinna