Mun puu on niin rakas — Valokuvat Lustossa näyttävät, kuinka rakkaita puut voivatkaan olla

Minä ja mun puu -valokuvanäyttely Lustossa esittelee suomalaisten rakkaimpia puita Ylen ja Luston yhteisnäyttelyssä.

Risto Salovaara

Näyttelijä Seela Sallan rakkain puu on lehmus Pyynikillä.

Suomen metsämuseo Lustossa Punkaharjulla avautuu joulukuun alussa Minä ja mun puu -valokuvanäyttely, joka esittelee suomalaisten rakkaimpia puita.

Näyttely on koottu yleisön lähettämistä kuvista Yle Luonnon Minä ja mun puu -kampanjaan. Rakkaimpia puita ovat esimerkiksi näyttelijä Seela Sellan lehtikuusi ja vain noin 40 senttimetrin korkuinen vaivaiskoivu Lapista.

Kampanjan tavoitteena oli kuvata, kuinka paljon metsät ja erityisesti juuri tietyt puut merkitsevät meille. Monella suomalaisella on oma erityinen puu, ja tämä kertoo vahvasta suhteestamme luontoon.

Kuvien yhteyteen sai kirjoittaa ajatuksia itselleen tärkeästä puusta. Tässä yksi:
”Lapsuuden sirkuspuu toi iloa kesäisin. Käyn katsomassa puuta joka kesä, nyt se on jo sammaloitunut, ” kertoo Heli Saari-Uusimäki, jonka vanhassa valokuvassa lapset keinuvat ja sirkustelevat puussaan.

Minä ja mun puu -kampanjan aikana 25.8.—7.10.2018 kerättiin rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan.
Kuvia ja videoita kertyi satoja, joista näyttelyyn on valittu noin 20 valokuvaa.

Kaikki kampanjaan lähetetyt kuvat ja videot ovat näyttelyssä esillä näyttöruudulla. Kampanjaan sai osallistua kuka tahansa lähettämällä kuvan ja tarinan.

Heli Saari-Uusimäki muistelee rakkaudella lapsuuden sirkuspuuta.

Puutarinoista kuvattiin myös videoita, jotka ovat katsottavissa Yle Areenassa otsikolla Minä ja mun puu. Kampanja oli osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena oli juhlistaa suomalaisten läheistä suhdetta metsään.

Jaakko Klemettilän kuvassa seisoo Klemettilä itse kyynärsauvojen kanssa. Tässä selitys sauvojen taustalla:

”Tässä puussa kiipeiltiin usein kavereiden kanssa lukioaikana. Muutama viikko sitten tavattiin puistossa töiden jälkeen, ja pitkästä aikaa kiivettiin tuohon alimmalle oksalle. Ylös pääsi helposti, mutta alas hypätessä jalasta kuului oksan katkeamista muistuttava ääni. Nyt pitää parannella sääriluun murtumaa pari kuukautta. Puusta on edelleen hyvät fiilikset, ei tämä ollut sen vika. ”

Kuvan on ottanut Sara Vertanen Yleltä.

Näyttelijä Seela Sellan rakkain puu on Pyynikin harjulla. Sella kertoo näin:

”Pyynikin metsä on kuin satumetsä. Ihailin tätä suurta Lehtikuusta, kun nuorena kuljeskelin täällä. Sen oksat tuntuvat silkiltä ja tuoksuvat ihanalle. Nuorena ymmärsin paremmin, että ihminen on osa luontoa. Metsät ovat meidän keuhkot, ilman puita emme voi elää.”

Sellankin on kuvannut Sara Vertanen.
Minttu Lehtovaaran lempipuu on erityinen: vain 40 senttimetriä korkea vaivaiskoivu.


Minä ja mun puu -näyttely Suomen Metsämuseo Lustossa 1.12.2018—2.9.2019