Nälkälinnan kirjasto on ehkä Suomen komein näyttelytila — Käyttäkää nyt hyvät ihmiset se hyväksenne ja tehkää siitä jotain hienoa, kehottaa Ars Novan vuosinäyttelyn juryttanyt Paavo Halonen

Hohoi, Savonlinnan kaupunki! Nälkälinnan kirjasto on upea, pistäkää se loistamaan, kuvataide, tapahtumat, esitelmät, musiikki, taidekurssit... mielikuvitusta peliin!

Tuija Pauhu

Ars Novan Mäelle nousu -näyttely Savonlinnan vanhalla pääkirjastolla Nälkälinnanmäellä. Ritva-Liisa Virtanen (vas.), Katriina Kaija, Marja Putus, Esa Tuomiranta ja Joni Ahonen, yhdistyksen puheenjohtaja.
Ars Novan Mäelle nousu -näyttely Savonlinnan vanhalla pääkirjastolla Nälkälinnanmäellä. Ritva-Liisa Virtanen (vas.), Katriina Kaija, Marja Putus, Esa Tuomiranta ja Joni Ahonen, yhdistyksen puheenjohtaja.

 Tämä on varmasti yksi Suomen hienoimpia taidenäyttelypaikkoja: luonnonvaloa sivuilta ja katosta, avaruutta, uskomattomat näkymät saarien yläpuolelle, vinoja seiniä...

Kuvataiteilija-muotoilija Paavo Halonen on käynyt läpi kymmeniä Savonlinnan alueen taiteilijaseuran Ars Novan jäsenten teoksia ja suunnitellut niistä vuosinäyttelyn otsikolla Nousu mäelle.

Nimi viittaa näyttelypaikkaan eli  entiseen kirjastorakannekseen Nälkälinnan mäellä.

Tuija Pauhu

Elisa Kososen teos hyödyntää kertakäyttöhaarukoita.


Kun kirjat ja suurin osa hyllyistä on pois, on arkkitehtonisesti komea kirjastovanhus muuttunut huippuluokan taidetilaksi. Paavo Halosen mielestä tässä on Savonlinnalle fantastinen mahdollisuus.

Tuija Pauhu

Joni Ahosen lehmämuotokuvia.

— Voiko kuvataiteelle olla tämän parempaa tilaa? Luonnonvaloa tulee isoista sivu- ja kattoikkunoista, keskellä tilaa on jännittävä syvennys.

— Savonlinnassa on tutkitusti Suomen paras taidelukion kuvataidelinja. Se on kova juttu, jonka pitäisi näkyä koko kaupungissa. Kuvataidelinjalla  pitäisi olla jonkinlainen kasvualusta, kuten tällainen harvinaisen hieno näyttelytila. Onhan se outoa, ettei täällä ole nyt yhtään kunnollista kuvataidetilaa.

Jos puhutaan tulosvastuusta, on Halosen mukaan outoa, että korkeatasoista tilaa ei hyödynnetä sen arvoisella tavalla eikä sen avulla lähdetä ansaitsemaan.

— Tämä on kullanarvoinen paikka, sanoo Halonen, joka tunnetaan myös Marimekko-suunnittelijana.

Tuija Pauhu

Kaisu Häkkäsen Linnunlaulupuu syntyi neulanreikäkameratekniikalla. Nälkälinnan entisen kirjastosta on hieno näköala ja paljon valoa.

Halosen mukaan pitäisi kaupungin käyttää mielikuvitusta, luovuutta ja innovatiivisuutta.

Tuija Pauhu

 Paavo Halonen, Katriina Kaija, Ritva-Liisa Virtanen ja Jaana Tyrmin teos.

Miksei kuvataide voisi nousta sen ansaitsemaan arvoon Savonlinnassa? Miksei taidetta hyödyntää sitä myös matkailullisesti?

Nälkälinnan mäen kirjastossa voisi olla esimerkiksi taidekursseja, tila on kuin jättimainen ateljee: on avaruutta ja valoa, hienoja maisemia moneen suuntaan.

— Mänttään tulee kymmeniätuhansia turisteja kuvataiteen vuoksi. Kuvataidekurssitkin liikuttavat ihmisiä. Tässä olisi valmiina paikka, jossa voisi olla vaikka  kuvataidekursseja, luentoja, pieniä esityksiä ja konsertteja näyttelyiden lisäksi.

— Tämä on kaupungin aarre, joka kannattaisi ottaa arvoiseensa käyttöön. Se olisi oikeanlaista kustannustehokasta ajattelua, sanoo Halonen.

Yksi tilan aarre on Oili Mäen suuri tekstiiliteos, joka tilattiin, kun kirjasto valmistui. Teos jäi paikoilleen, kun kirjasto muutto Joeliin. Mäki kuuluu Suomen tunnetuimpiin tekstiilitaiteilijoihin, ja työn arvoa on mahdoton sanoa.

— Värit ovat haalistuneet, mutta upeat kuviot ja struktuuri ovat näkyvissä.

— Se on fantastinen teos,  joka on nyt laiminlyötynä, sanoo Halonen.

Tuija Pauhu

Oili Mäen pysyvä tekstiiliteos 60-luvulta ja Petri Turusen maalauksia.


Halosen tehtävä on ollut valita Nousu mäelle -näyttelyn teoksen työt. Ars Nova -yhdistyksen jäsenet saivat kukin tuoda viisi työtään jurytettaviksi.

— Olisin halunnut saada kaikki työt esille, mutta lopulta piti tehdä valintaa. Nyt teoksia on tulossa 60—80. Ajattelin myös tehdä hyvin valoisan ja värikkään ripustuksen, mutta kävi niin, että se alkaa toisesta päästä tilaa aurinkoisena, mutta muuttuu tummemmaksi, nauraa Halonen.

— Suurin osa töistä on kaksiulotteisia, maalauksia, grafiikkaa, valokuvia. Olisin kaivannut toki enemmän myös kolmiulotteista, mutta sitten päätettiin luoda kolmiulotteisuutta ripustuksen avulla.

Tuija Pauhu

 Joel Rahkosen pronssivalutursas.

Entisessä lukusalissa on Esa Tuomirannan ja Katriina Kaijan suuret maalaukset on ripustettu keskelle tilaa, ei seinään. Kävijä voi kiertää teoksen.

— Esimerkiksi Tuomirannan maalauksen tausta kertoo vanhasta kunnon perinteestä: pellavakangas ja sen läpi tuleva valkoinen pohjustus, siinä on jotain valtavan hienoa.

Halonen on ilahtunut siitä, kuinka laaja tekijäpohja Ars Novalla on. Töitä on 28 ammattitekijältä.

— Ehkä tämä tekijöiden määrä yllätti. Savonlinna pitää kuvataide-elämäänsä hieman piilossa. On hyvin mielenkiintoisia ja pysäyttäviä töitä, taitoa ja ajatusta.

Tässä muutamia ei-maalauksia: Ritva-Liisa Virtanen on tehnyt työn, joka kertoo rahan vallasta. Silputut Sibelius-sataset päällystävät tornia, joka päällä on muun muassa Savon vaakuna, kullattu lahnan uimarakko ja Olavinlinnan kuva. Neljältä puolta tätä Savonlinna-idylliä nakertavat värjätyt hainhampaat.

— Ulkomaalta tulevat  kultaleuat, terävähampaat siinä nakertavat Savon aarteita. Satassilpun olen saanut rahapajalta, tunnustaa Virtanen.

Jaana Tyrmin Vokologisia tutkimuksia on syntynyt tohtorityön oheistuotteena. Sinisissä syanotypioissa näkyy kurkunpää, joka eri kuvissa ääntää eri äännettä. Jokaisen kuvan vieressä on nappula, jota painamalla voi kuulla, mikä äänne on kyseessä.


Elise Kosonen on käyttänyt kolmiulotteisissa tauluissaan ja veistoksissaan kertakäyttöaterimia, joista syntyy graafisia muotoja. Joel Rahkosen pronssivalujen aihe on lonkeroinen tursas.

Ars Novan puheenjohtaja Joni Ahonen on iloinen siitä, kuinka monipuolinen ja raikas näyttelystä syntyi. Hän itse  toi näyttelyyn mun omassa osan lopputyötään Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataidelinjalta: muotokuvia kotitilansa lehmistä.

— Lehmiä oli silloin 20, nyt on käynnissä muutos kyyttökarjaan. Kaikille lehmillä on tietenkin nimet,  kertoo Ahonen.

Tuija Pauhu

Katriina Kaija (vas.), Marja Putus, Esa Tuomiranta, Joni Ahonen, Ritva-Liisa Virtanen, Paavo Halonen ja entinen käsikirjaston huone.

Ars novan Nousu mäelle -vuosinäyttely 2018 tekijät
Merja Tuomisto-Mielonen
Helena Ronkanen
 Ritva-Liisa Virtanen
Laura Wirén
Kolkkokollektiivi
 Elise Kosonen
Anna Toiviainen
Tarja Könönen
Eija Sairanen
Outi Savolainen Esko Aspivaara
Kaisu Häkkänen
Kaija-Leena Hänninen
 Ritva Kosonen
Anne Pelkonen
Esa Tuomiranta
Marja Putus
Katriina Kaija
Jaana Tyrmi
Joni Ahonen
Petri Turunen
Anne-Maarit Lampila
Ritva Vepsä
Sini Kosonen
Anne-Maarit Lampila
Juho Sihvonen
Jutta Keski-Orvola
Joel Rahkonen28