Valokuvanäyttelyssä kuvia Parikkalan historiasta 1900-luvulta — Erkki Paajanen kokosi isoisänsä, asianajaja August Emil Paajasen otokset näyttelyksi jälkipolville

Katri Levänen

Valokuvausta isoisänsä jalanjäljissä harrastava Erkki Paajanen sai idean näyttelyn kokoamiseen oman luontokuvanäyttelyn kautta viime kesänä.
Valokuvausta isoisänsä jalanjäljissä harrastava Erkki Paajanen sai idean näyttelyn kokoamiseen oman luontokuvanäyttelyn kautta viime kesänä.

Miltä näytti Parikkala 1900-luvun alkupuolella? Siihen voi tutustua Parikkalan pääkirjastossa elokuun ajan, missä on esillä alueen historiaa valokuvien muodossa.

Erkki Paajasen kokoama näyttely koostuu noin 40 hänen isoisänsä August Emil Paajasen ottamasta valokuvasta 1900-luvun alkukymmeniltä.
— Isoisäni oli ammatiltaan asianajaja, mutta harrasti ahkerasti valokuvaamista. Ilman hänen kuviaan en juurikaan tietäisi isovanhempieni elämästä ja sukutilojen historiasta, Erkki Paajanen sanoo.

A. E. Paajanen syntyi Parikkalan Kangaskylässä elokuun 30. päivä 1870. Hän kohosi kiertokoulupohjalta ensin tuomarin kirjuriksi ja sitten nimismieheksi, ja suoritettuaan alemman oikeustutkinnon perusti lopulta oman lakitoimiston Helsinkiin.

Yksi tärkeimmistä kuvista Erkki Paajaselle on A. E. Paajasen perhekuva, joka on otettu jouluna 1925.

Kesät A. E. Paajanen vietti perheineen kotiseudullaan Parikkalassa, josta hän osti myös kaksi maatilaa, Muttelinmäen tilan sekä Moskuunniemen tilan.

A. E. Paajanen tunnettiin myös keksijänä ja hän suunnitteli muun muassa uponneen sukellusveneen miehistöä varten paineenkestävän pelastuspoijun.
— Isoisä tarjosi piirustuksia Yhdysvaltojen, Englannin ja Ranskan puolustusministeriöille. Amerikkalaiset kuitenkin varastivat keksinnön patentin puuttuessa, Erkki Paajanen kertoo.

A. E. Paajanen oli myös keksijä, joka suunnitteli pelastuskapselin sukellusveneen miehistölle.

Parikkalassa oli pitkään käytössä myös A. E. Paajasen suunnittelema tasoylikäytävän hälytyslaite ja alueen olojen kehittäminen oli hänelle sydämen asia.

Monilahjakas lakimies menehtyi pitkälliseen sairauteen maaliskuussa 1944. Erkki Paajanen ei koskaan ehtinyt tavata isoisäänsä, mutta valokuvausharrastus kulkee verenperintönä. Kuutostien varrella sijaitsevien maatilojen päärakennukset ovat edelleen pystyssä, vaikka maisema ympärillä on kokenut suuria muutoksia.

Luomutilaa Paajanen on pyörittänyt 80-luvulta lähtien Siikalahden rannalla. Kyseinen tila on aikoinaan kuulunut Muttelinmäen tilaan.

Näyttelyssä on esillä muun muassa E. A. Paajasen kamera sekä lasinegatiiveja, joille valokuvia on tallennettu.

Idea näyttelyn pystyttämiseen sai alkunsa viime kesänä, jolloin Paajanen teki omaa luontokuvanäyttelyään Siikalahden luontotuvalle.
— Omia kuvia tulostaessani ja laminoidessani tuli ajatus, että myös isoisän kuvista olisi jossain vaiheessa pidettävä oma näyttelynsä, Paajanen kertoo.

Suurimman osan kuvista eläkkeellä oleva luomuviljelijä löysi jo parikymmentä vuotta sitten. Parikkalalaisen maalaismaiseman lisäksi kuvattuna on myös muun muassa Imatran koski ja Viipurin rautatieasema.

Lasinegatiiveille tallennettujen kuvien matka Parikkalan kirjaston seinälle on ollut varsin suuritöinen ja aikaa vaatinut projekti.
— Osa kuvista on skannattu Etelä-Karjalan maakuntamuseossa ja osan on digitaaliseen muotoon muuttanut valokuvaaja Jaakko Repo. Minä sitten printtasin ne ja laminoin, että värit säilyisivät, sanoo Paajanen.

E. A. Paajanen kuvasi mielellään muun muassa ihmisiä ja eläimiä.

Luontokuvausta Paajanen on harrastanut yli kymmenen vuotta. Luonto kiinnosti jo kouluaikoina ja armeijassa ollessaan hän palveli säämiehenä Tikkakoskella.

Kursseja kuvaamiseen ei ole tarvinnut käydä vaan taito on kehittynyt ahkerasti kameraan tarttumalla.
— Kamera kulkee aina mukana, sillä koskaan ei tiedä, missä mestariotos odottaa, Paajanen muistuttaa.

Tähän asti ottamistaan kuvista kaikkein ikimuistoisin ja tärkein on Siikalahdella ikuistettu jalohaikara.
— Näin elokuussa ne aina ilmestyvät, joten edessä ovat mielenkiintoiset ajat, Paajanen tuumaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet