"Minna Canth kertoi niiden tarinoita, joita ei haluta kuulla" — Rohkeaa taistelijaa, tasa-arvon ja köyhien puolustajaa, seitsemän lapsen yh-äitiä, kauppiasta ja älykköä juhlitaan tiistaina

175 vuotta sitten syntynyt Minna Canth oli tasa-arvon suuri taistelija. Canth antoi äänen niille, joita muut eivät halunneet kuulla. Mitkä ovat ne tarinat, joita me emme haluaisi kuulla?

Victor Barsokevitsch kuvasi Minna Canthin vuonna 1894, kolme vuotta ennen hänen äkillistä kuolemaansa. Oikealla yhden viime vuosina julkaistun Canth-teoksen kansi.
Victor Barsokevitsch kuvasi Minna Canthin vuonna 1894, kolme vuotta ennen hänen äkillistä kuolemaansa. Oikealla yhden viime vuosina julkaistun Canth-teoksen kansi.

Minna Canth kertoi niiden tarinoita, joita ei haluta kuulla. Hän antoi äänen niille, joilta se puuttuu.

Näin kiteyttää Minna Canthin 175-vuotispäivän aattona Kira Boesen, näyttelijä ja ohjaaja. Savonlinnalainen Boesen teki vuonna 2015 esityksen Missä onni?, jossa hän toi lavalle seitsemän Canthin naishahmoa. Vuonna 2014 Boesen dramatisoi ja ohjasi Taikkarin teatterissaCanth x 2-näytelmän.

Hän paljasti sen ajan yhteiskunnan rakenteet, jotka loivat epätasa-arvoa ja kärsimystä.

— Oikeudenmukaisuus, yhteiskunnallinen tasa-arvo, naisasia, ihmisyys. Näitä Minna halusi edistää. Hän oli taistelija, joka ei pelännyt puhua suoraan.

— Minna Canth uskoi, että taide muuttaa yhteiskuntaa ja että sen tulee pitää esillä juuri sitä, mitä me emme halua nähdä. Monesti tuntuu siltä, että taide hukkaa tämän mahdollisuuden, eikä usko siihen, että se voisi vaikuttaa. Media on pullollaan mainstream-tarinoita menestyjistä ja varakkaista. Ehkä kannattaisi tässäkin katsoa Minnaan ja kertoa siitä, jolta on mukavaa sulkea silmänsä. Sitä kautta voisi taidekin vahvistaa paikkansa yhteiskunnassa.

Canth kirjoitti useita tarinoita hyväksi käytetyistä: ”langenneista” naisista, miehistä, joiden elämän rikkaampi tuhoaa, köyhistä perheistä vailla toivoa, vankiloista ja mielisairaaloista.

— Näissäkin kyse on ihmisarvosta ja tasa-arvosta. Köyhällä naisella ei ole samaa arvoa kuin rikkaalla miehellä. Minna kirjoitti mielisairaista, alkoholisteistakin, onnettomista, köyhistä perheistä. Hän paljasti sen ajan yhteiskunnan rakenteet, jotka loivat epätasa-arvoa ja kärsimystä.

Keskellä Minna Canth rippikouluikäisenä tyttönä, elämä vielä edessään.

— Välillä tuntuu siltä, kuin hän olisi tullut toiselta aikakaudelta 1800-luvulle ja nähnyt ajan ilmiöt terävämmin kuin muut aikalaiset. Hän nosti esiin asioita, jotka olivat sinä aikana yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä, mutta meidän aikamme mittapuulla järkyttävän epäoikeidenmukaisia.

Kira Boesen miettiikin, mitkä ovat meidän aikamme ohitettuja tarinoita tai miltä me haluamme sulkea silmämme.

— Savonlinnan Teatteri osuu nyt ytimeen tulevassa ensi-illassaan Kuin ensimmäistä päivää, joka kertoo hoivakodista.

Minna Canthin elämä ei lakkaa hämmästyttämästä: Suomen ensimmäinen naistoimittaja, seitsemän lapsen yksinhuoltajaleski, joka otti hoitaakseen isänsä lankakaupan ja veljensä sekatavarakaupan, kirjoitti novelleja, näytelmiä, esseitä, lehtijuttuja ja otti kantaa yhteiskunnalliseen, kirkolliseen ja taiteen elämään. Esimerkiksi Darwinista Minna kirjoitti ensimmäisten joukossa Suomessa.

Taikkarin teatteri esitti 2014 Kira Boesenin dramatisoiman ja ohjaaman näytelmän Canth x 2, jossa olivat näytelmät Ompelija ja Köyhiä ihmisiä.

Hän oli harras kristitty, mutta vastusti pappien ja piispojen vanhoillisia ajatuksia ja joutui riitoihin ajan johtavien kirkollisvaikuttajien kanssa.

Minnan Salongissa puhuttiin uusista virtauksista ja aatteista, keskustelijoina Suomen älymystön kermaa Sibeliuksesta Erkkoihin. Hän edisti myös tyttöjen koulutusmahdollisuuksia ja toimitti lehteä, johon käännettiin tuoreeltaan Euroopan uusimpia ajatuksia.

— Mistä riittää voima, kyky ja aika tähän kaikkeen? Jollain vain tuntuu olevan enemmän tarmoa kuin toisilla.

— Minna näki elämän ympärillään toisin kuin muut aikalaiset. Monet tarinat lähtivät liikkeelle todellisista henkilöistä, joita Minna oli tavannut. Hän osasi asettua toisten asemaan, näki kärsimyksen.

Minna Canth on ensimmäinen nainen, jolla on Suomessa oma liputuspäivä, 19. maaliskuuta. Samalla juhlitaan myös Minnalle niin tärkeää tasa-arvoa.

Lue myös arvio tuoreista Canth-kirjoista täältä.