Lehmät etunenässä — Suomalaisten kuvanveistäjien kotielänveistoksia esitellään Luston vanhalla asemalla

Luvassa on taideteosten lisäksi tarinoita Anton Ravander-Rauaksesta, jonka veistoksia on muun muassa Tallisaaren Musta pässi. Mikko Ranta-Huitti lupaa näyttelyvieraille mukavan taide-elämyksen.

Mikko Ranta-Huitti

Anton Ravander-Rauaksen Mansikki-veistos vuodelta 1957 on yksi näyttelyn töistä. Mansikki oli TMS eli tähti-maraton-siitoslehmä ja länsisuomalainen ruskea valiolehmä, joka kuului Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Länsi-Karjan piiriin. Mansikki ehti elämässään lypsää 80 933 kiloa maitoa ja 4387 kiloa voirasvaa.
Anton Ravander-Rauaksen Mansikki-veistos vuodelta 1957 on yksi näyttelyn töistä. Mansikki oli TMS eli tähti-maraton-siitoslehmä ja länsisuomalainen ruskea valiolehmä, joka kuului Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Länsi-Karjan piiriin. Mansikki ehti elämässään lypsää 80 933 kiloa maitoa ja 4387 kiloa voirasvaa.

Luston vanhalla asemalla Punkaharjulla taidenäyttelykausi avataan huomenna lauantaina 31.3. Suomalaisten kotieläinten kuvanveistäjiä -näyttelyllä.

Näyttelyssä ovat mukana kuvanveistäjät Anton Ravander-Rauas, Emil Cedercreutz, Eemil Halonen, Jussi Mäntynen, Ulf Tikkanen, Herman Joutsen ja Miina Äkkijyrkkä.

Näyttelyn avauksen jälkeen Hannu Huitti kertoo HH-kokoelmista ja innostuksestaan taiteen keräilyyn. Tarinoita Ravander-Rauaksen historiasta kertoo tyttärenpoika DI Ilkka Seppänen. Ohjelmassa on myös musiikkia, runoja ja pientä purtavaa.

Näyttelyssä on hieno kattaus suomalaista veistotaidetta Hannu Huitin ja Mikko Ranta-Huitin omista kokoelmista ja muista kokoelmista. Töitä on yhteensä 49. Näyttely on esimakua kesänäyttelyyn.
— Luvassa on kiva yhteinen taidekokemus ja -elämys. Vieraat näkevät upeita veistoksia ja reliefejä ja kuulevat hienoa historiikkia kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauaksesta, jonka töitä näyttelyssä on eniten. Kannattaa tulla nauttimaan yhdessäolon hetkestä, sanoo Mikko Ranta-Huitti.

Mukana töitä Mustan pässin veistäjältä

Ravander-Rauas (1890–1972) tunnetaan kotieläimistä tekemistään pienoisveistoksista. Hänen veistoksensa saivat huomiota 1950-luvulla hänen ikuistettuaan marsalkka Mannerheimin rajakoira Marskin. Yli neljänkymmenen vuoden uransa aikana hän valmisti kipsiin valetut eläinveistokset jokaisesta suomalaisesta kotieläinlajista. Hän piti tärkeänä kuvata eläimet niiden omassa elinympäristössään ja tutustua kunkin yksilön ominaisluonteeseen.

Täkäläisittäin tunnetuin Ravander-Rauaksen veistoksista lienee Musta pässi Tallisaaressa Savonlinnassa.

Mikko Ranta-Huitti

Eemil Cedercreutzin Kaksi lehmää -veistos savesta 1930-luvulta.
Eemil Cedercreutzin Kaksi lehmää -veistos savesta 1930-luvulta.

Emil Cedercreutzin (1879–1949) kuuluisimmiksi teoksiksi ovat muodostuneet hevosaiheiset veistokset. Hän kuvasi töissään työhevosia, uljaita ratsuja, loppuun ajettuja vetojuhtia ja raisuja varsoja. Hän oli saanut tuntuman maatyöhön kotonaan Köyliönkartanon mailla ja tuloksena olivat merkittävät monumentit Äestäjä Porissa, Kyntäjä Harjavallassa sekä Äidinrakkaus Helsingissä.

Jussi Mäntynen (1902–1886) oli luontoharrastaja ja metsästäjä, ja perehtyi siksi eläinten anatomiaan ja liikehdintään jo nuorena. Hän työskenteli Helsingin yliopiston eläinmuseossa konservaattorina, ennen kuin ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi. Ehkä tunnetuin teoksista on Hirvi-veistos vuodelta 1924.

Hevosia, lintuja ja lehmiä

Ulf Tikkanen (1920–1969) oli tunnettu lintukuvien tekijä. Herman Joutsen (1924–2011) taas tunnetaan erityisesti hevosaiheisista veistoksistaan. Itsekin raviurheilua harrastaneena hän on tehnyt veistoksia useista tunnetuista ravihevosista. Luonnollisen kokoisten hevospatsaiden lisäksi hän on tehnyt useita pienoispatsaita. Suomen Metsämuseo Luston museon pihassa on hänen Ajomies-patsaansa.

Eemil Halonen suomalainen realistinen kuvanveistäjä. Minna Canthin patsas Kuopiossa on Halosen teos. Näyttelyssä häneltä on puuveistos ja kipsireliefi.

Miina Äkkijyrkkä (s.1949) tunnetaan erityisesti nauta-aiheisista veistoksistaan. Hän on tehnyt muun muassa lehmäaiheisia veistoksia sekä peltilehmiä, joista Porin Vasikka vuodelta 1999 on Miinan ensimmäinen autoista tekemä peltilehmä-veistos. Veistos on sijoitettu Luston asemanlaiturille keväällä 2017.


Suomalaisia kotieläinten kuvanveistäjiä -näyttelyn avajaiset kaikille taiteen ystäville la 31.3. klo 12–16 Luston asemalla Punkaharjulla.