Savonrannan suurmies saa hienot juhlat – Kansanmusiikin kärkikaarti konsertoi Savonrannan kirkossa kansanmusiikkipioneerin A.O. Väisäsen kunniaksi

Kansanmusiikin suurmies Armas Otto Väisänen syntyi Savonrannalla 130 vuotta sitten ja kasvoi Helsingin yliopiston professoriksi ja musiikkiperinteen tallentajaksi. Sunnuntaina soi komea musiikki Savonrannalla.

Mervi Pasanen

Jouhikko on soitin, jota A.O. Väisänen teki tunnetuksi ja jota Savonrannalla on myöhemminkin soitettu ahkerasti. Se soi myös sunnuntain ilmaiskonsertissa.
Jouhikko on soitin, jota A.O. Väisänen teki tunnetuksi ja jota Savonrannalla on myöhemminkin soitettu ahkerasti. Se soi myös sunnuntain ilmaiskonsertissa.

Muistatteko Yleisradion vanhan väliaikamerkin?

Sen loi Savonrannalla 130 vuotta sitten syntynyt Armas Otto Abraham Väisänen (1890 Savonranta – 1969 Helsinki), joka oli suomalainen etnomusikologi ja musiikkitieteen professori. Hän tutki erityisesti suomalais-ugrilaista kansanmusiikkia.

Armas Otto Väisäsen syntymästä on tänä vuonna kulunut 130 vuotta, mitä juhlistetaan ensi sunnuntain ilmaiskonsertissa Savonrannan kirkossa.

Sunnuntain konsertti kertoo Väisäsen tarinan köyhän monilapsisen perheen pojasta Savonlinnan lyseon kautta Helsingin vireään kulttuurielämään, jännittäville keruumatkoille sekä kansainvälisesti tunnustetuksi tiedemieheksi.

Konsertissa kuullaan Väisäselle tärkeitä soittimia, muun muassa kanteletta, jouhikkoa, viulua, harmonikkaa, puusarvea, pitkähuilua, klarinettia ja soittua sekä kansanlaulua meiltä ja muualta.

Esiintyjinä ovat kansanmuusikot Sirkka Kosonen, Kirsi Ojala, Pia Rask ja Kirsi Vinkki. Konsertissa noudatetaan turvavälejä ja yleisölle on tarjolla kasvomaskeja.

Juhlakonsertissa hyvin epätavallisia puhaltimia ja muun muassa munniharppua soittaa savonrantalaissyntyinen Kirsi Ojala.

A.O. Väisäsen juhlakonsertissa soittaa muun muassa Kirsi Ojala, jonka tie vei Savonrannalta kansanmusiikin ammattilaiseksi. Soittimena muun muassa munniharppua.
A.O. Väisäsen juhlakonsertissa soittaa muun muassa Kirsi Ojala, jonka tie vei Savonrannalta kansanmusiikin ammattilaiseksi. Soittimena muun muassa munniharppua.

A.O.Väisäsen musikaalisuus huomattiin jo varhain, kun kanttori otti hänet kirkkoon polkemaan urkuja ja johtamaan veisuuta. Kansakoulussa häntä pidettiin lahjakkaana, ja opettajan toivomuksesta hänet lähetettiin Savonlinnan lyseoon.

Väisänen opetteli itse soittamaan viulua ja alkoi lähetellä pieniä sävelmäkeräelmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon ja opiskeli viulunsoittoa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa ja soitti alttoviulua sen orkesterissa, nykyisessä Helsingin kaupunginorkesterissa, vuosina 1912–1914. Musiikinteoriaa hänelle opettivat Ilmari Krohn ja Armas Launis.

Väisänen kiinnostui jo nuorena kansanmusiikin tutkimisesta ja teki lukuisia keräysmatkoja suomalais-ugrilaisten kansojen keskuuteen vuosina 1912–1946, muun muassa Aunukseen, Viroon, Vepsään, Inkerinmaalle, Mordvaan, Petsamoon ja Ruotsin Lappiin.

Hän opiskeli musiikkitiedettä ja venäjää, julkaisi useita tutkimuksia ja sävelmäkokoelmia ja väitteli tohtoriksi vuonna 1939 aiheenaan obinugrilaiset kansansävelmät.

Väisänen oli Helsingin yliopistossa musiikkitieteen dosentti 1940–1956 ja professori 1956–1959. Hän oli myös Kalevala-seuran puheenjohtaja 1942–1962 ja Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtaja 1951–1965.

Suurelle yleisölle hän tuli tunnetuksi 1930- ja 40 -luvuilla Yleisradiossa toimittamastaan Puolituntia kansanmusiikkia -ohjelmasta. Hän on myös mies kaikkien tuntemaan Yleisradion vanhan aikamerkin, niin sanotun pimpampullan, takana.

Armas Otto Väisäsen 130-vuotisjuhlakonsertti Savonrannan kirkossa su 22. 11. klo 16. Vapaa pääsy. Esiintymässä kansanmuusikot Sirkka Kosonen, Kirsi Ojala, Pia Rask ja Kirsi Vinkki.