Elokuva-arvio: Kolmen tähden taikajuomaa

Asterix ja taikajuoman salaisuus (Astérix: Le secret de la potion magique, Ranska, 2018).

M6 Films

Asterix ja Obelix seikkailevat tällä kertaa 60-vuotisjuhlaelokuvassa.
Asterix ja Obelix seikkailevat tällä kertaa 60-vuotisjuhlaelokuvassa.

Ranskalaisen sarjakuvapiirtäjä René Goscinnyn vaikutusta on vaikea vähätellä. 500 miljoonaa myytyä albumia jättää pakostakin merkkinsä maailmaan. Jo viisikymppisenä menehtynyt Goscinny ehti nähdä hahmojensa suursuosion. Ensimmäisiä elokuvaversioita alettiin tehdä jo 1960-luvulla.

Tarinoiden siirtäminen valkokankaille on aika ilmeinen juttu. Elokuvia rakastava Goscinny loi albumeistaan tarkoituksella hyvin elokuvallisia. Haaveena oli jopa elokuvaohjaajan ura.

Taikajuoman salaisuus juhlistaa Asterixin 60-vuotispäivää. Kyseessä on Ranskassa iso juttu. Sellainen, minkä johdosta painetaan postimerkkejä ja nimetään katuja.

Juhlavuosielokuva ei perustu suoraa yhteenkään Asterix-albumiin. Kyseessä on enemmänkin kasaan keitetty pastissi siitä, mitä Asterix gallialaisen kylän asukkeineen oikeasti edustavat.

Tosin eipä hahmot oikein mitään merkittävämpää edusta, vaikka näille on luojiensa protesteista huolimatta sovitettu vaikka minkälaista aatteellisuuden lakkia.

Asterix-tarinoiden tarkoitus on yksinkertaisesti viihdyttää suurenmoisilla kertomuksilla.

Taikajuoman salaisuus vangitsee hyvin hahmojen väliset dynamiikat. Peruselementit pääsevät etualalle, toisin kuin monissa muissa Asterix-elokuvissa, jotka ovat lähteneet tavoittelemaan kaikista eeppisimpiä kuvauksia.

Tietokoneanimaatio sopii hahmoille erittäin hyvin. Tyyli on uskollinen jokaista yksityiskohtaa myöten. Kyseessä on ehkä kaikista eniten sarjakuvien sivuja muistuttava elokuvaversio, vaikka tarina onkin luotu etunenässä elokuvan ehdoilla.

Seikkailu alkaa, kun kylän druidi Akvavitix pohtii omaa kuolevaisuuttaan ja haluaa löytää työlleen seuraajan. Supervoimat antavan taikajuoman salaisuus ei saa jäädä unholaan. Asterix ja Obelix lähtevät druidin matkakumppaneiksi.

Mukana on monia suoraa sarjakuvien sivuilta nostettuja hetkiä. Tietokoneanimaatiossa ja sarjakuvissa on samanlaista kerronnallista joustavuutta. Vaikka uusi hetkiä on luotu puhtaasti elokuvaa varten, voi niiden syntyperät jäljittää helposti Goscinnyn ja piirtäjä-käsikirjoittaja Albert Uderzonin luomille sivuille.

Uutena Asterix-tarinana elokuva pysyttelee turvallisesti aiemmin merkittyjen kaistojen sisällä. Fanit pääsevät hykertelemään, mutta tarina toimii myös hyvänä sisääntulopisteenä niille, jotka eivät ole ennen Asterixeihin tutustuneet.

Suomeksi sanottuna: elokuva on tehty myös nuorille, joilla ei ole mitään hajua mikä ihme Asterix oikein on.

Kolme tähteä

Hyvää: Hienoa animaatiotyyli. Tutut jutut.

Huonoa: Vaikka tarina on tuore, ovat jutut vanhan kierrätystä.

Erityistä: Uusia Asterix-tarinoita on syntynyt yhä käsikirjoittaja Jean-Yves Ferrin ja kuvittaja Didier Conradin toimesta.

Luetuimmat