Eteläsavolaiset ministerit kannattavat Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainvälisenä — Sitä ei tiedetä, syntyykö päätöksiä

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) esittelivät hallitusohjelmaa Savonlinnan kirjastossa.

Soila Puurtinen

Jari Leppä ja Hanna Kosonen esittelivät hallitusohjelmaa maanantaina Savonlinnan pääkirjasto Joelissa.
Jari Leppä ja Hanna Kosonen esittelivät hallitusohjelmaa maanantaina Savonlinnan pääkirjasto Joelissa.

Eteläsavolaiset ministerit pitävät tärkeänä Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainvälisenä. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) Pertunmaalta lupaavat tehdä asian hyväksi kaikkensa ja toivovat, että asiasta tulisi päätös jo tällä hallituskaudella.

— Parikkalan raja-aseman kansainvälistäminen on yksi tärkeimpiä asioita tälle seudulle ja koko Itä-Suomelle, Kosonen sanoi.

Kosonen ja Leppä esittelivät maanantaina hallitusohjelmaa Savonlinnan kirjastossa. Tapahtuma oli osa hallituksen kirjastokiertuetta.

Myös pääministeri Antti Rinne (sd.) on julkisuudessa puhunut Parikkalan rajanylityspaikan puolesta. Hallitusohjelmaan se ei kuitenkaan kuulu, eikä se sisälly sisäministeriön budjettiesitykseen. Siksi Leppä ja Kosonen eivät ennakoi, onko ratkaisu Parikkalan rajanylityspaikasta tulossa. Varsinkaan he eivät ota kantaa siihen, nouseeko asia esiin jo ensi viikolla hallituksen budjettiriihessä.

—Ei sitä tiedä, mitä ensi viikolla tapahtuu, Leppä sanoi.

Savonlinnan kirjastossa puhuttiin myös Laitaatsalmen ratasillasta, jota yleisön joukossa pidettiin tärkeänä, jotta muun muassa puunkuljetukset saataisiin ratakiskoille Parikkalan ja Huutokosken välillä.

Kosonen toivoi, että metsäteollisuus viestisi huoltaan suoraan yhteydessä liikenneministeriöön ja ely-keskukseen, jos ratasillalle on tarvetta. Keskustelussa nousi esiin sekin, että jos rautatieliikennettä Parikkalan ja Huutokosken välille aiotaan lisätä, rata pitäisi myös sähköistää. Se maksaisi noin puoli miljoonaa euroa kilometriltä.

Ministereiltä kyseltiin koulutuksesta

Ministereiltä kyseltiin Savonlinnassa maa- ja metsätalousopetukseen kohdistuvista leikkauksista sekä korkeakoulutasolla että ammattiopetuksessa.

Kosonen kertoi, että hallitusohjelman mukaan perusrahoitusta lisätään kaikille koulutustasoille perusopetuksesta korkeakoulutukseen. Ammatilliseen opetukseen satsataan niin, että opettajia saadaan lisää.

Korkeakoulutuksen lsärahoituksen suuntaamisesta ei ole päätöksiä. Kosonen kuitenkin arveli maa- ja metsätalouteen liittyvän kolulutuksen olevan vahvoilla, koska maa- ja metsätalous tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Julkisuuteen on noussut valtiovarainministeriön ja opetusministeriön välinen ristiriita siitä, tuleeko korkeakouluille hallitusohjelmassa sovittu 60 miljoonan euron lisärahoitus kokonaan ensi vuoden talousarvioon vai asteittain niin, että ensi vuodelle on vain 15 miljoonaa.

— Se nähdään ensi viikolla budjettiriihessä. Joka tapauksessa vuonna 2023 korotus on siellä 60 miljoonan tasolla, Kosonen sanoi.