Itä-Savo 110 vuotta: Uutisvuodon ankkuri Jani Halme paljastaa, mistä hän on löytänyt onnen.

Halmendaleniin palataan pääkaupungista mahdollisimman usein. Siellä viihtyy myös Urho Kekkonen.

Timo Seppäläinen

Parikkalasta kiskot ovat vieneet Jani Halmetta milloin etelään, millon pohjoiseen.
Parikkalasta kiskot ovat vieneet Jani Halmetta milloin etelään, millon pohjoiseen.

Jos kunnat alkaisivat nimittää valtioiden tapaan suurlähettiläitä, olisi Parikkalan lähettilääksi vahvasti ehdolla Jani Halme.

Hän on solminut laajalti suhteita pääkaupunkiseudulla ja laajemminkin, ja nostanut synnyinpitäjäänsä lähialueineen esille monissa yhteyksissä, viimeksi TV 1:llä nähtävässä Uutisvuoto -ohjelmassa. Halme on yksi viidestä ohjelmassa vuorottelevista kapteeneista.

Halme lähti 1990-luvun lopulla Parikkalasta pääkaupunkiin, mutta Parikkala ei ole lähtenyt hänestä. Päinvastoin, suhde on vain syventynyt.

Neljä vuotta sitten hän osti vaimonsa Aliinan kanssa kuntakeskustan tuntumasta Likolammelta omakotitalon. Naapurissa on lapsuudenkoti, jossa vanhemmat edelleen asuvat.

Halmendalenin asukkaat

Perhepiirissä talokeskittymää kutsutaan Halmendaleniksi. Muumindalenin eli Muumilaakson tapaan sielläkään ei lukita ovia yöksi.

Helsingin Punavuoresta pariskunta pyrkii matkaamaan mahdollisimman usein Karjalan kunnaille. Parina viikonloppuna kuukaudessa vähintään.

Tapaaminen Halmeen suosikkipaikassa Parikkalan asemaravintolassa on yksi näistä viikonlopuista.

Työviikko, perjantain ohjelmanauhoitukset ja pitkä ajomatka eivät liiemmin näy miehen olemuksesta.
Tyytyväisenä huokaisten Halme siemaisee siivun keskioluestaan ja kehuu, miten sujuvasti autolla pääkaupungista Parikkalaan tätä nykyä pääsee.

— Jarruttelin vain Likolammen kohdilla, jonne jätin vaimoni ja Urho Kekkosen.

Hahtuvahiuksinen hymynaama

Timo Seppäläinen

Viikko pulkassa, Uutisvuodon kuvaukset ja ajomatka Parikkalaan takana. Asemaravintolassa odottaa kylmä huurteinen.

Mies on hyväntuulinen, kuten aina. Kuin hymynaama-hymiö, ellei peräti sen esikuva.

Villisti pystyssä sojottaville hiuksille löytyy satunnaiselle kysyjälle nopeasti selitys: Isä oli töissä sähköyhtiössä.

Asemalta muutaman harppauksen päässä olevassa Parikkalan Valo Oy:ssä sähköinsinöörin poika viihtyikin mainiosti. Syynä olivat tietokoneet ja matkapuhelimet, jotka olivat 1980-luvulla vielä superharvinaisia.

Likolammen kodissa otettiin digiloikka vuonna 1985. Edellisenä kesänä 10-vuotias Jani-poika saattoi siitä vain haaveilla.

Kun naapurin pojat rassasivat pyöriä ja ajoivat kilpaa metsikössä, otti Jani tallipäällikön hommat hoitaakseen.

Uusmediatyöläinen jo lapsena

Tuleva uusmediatyöläinen istui ajoradan varressa ”toimistossaan” edessään iso litteä kivi.

— Kivi toimi kannettavana tietokoneena, johon näpyteltiin tulokset. Silloin ei ollut koululaisilla läppäreitä, ei tietoakaan niistä, kertoi lapsuuden leikkikaveri Jarkko Kupiainen puhelinhaastattelussa.
Hän toimii tällä hetkellä rakennus- ja kunnossapitoalalla Lappeenrannassa.

Halmeen ympärillä kuplii lämmin ja iloinen pörinä.
— Niin on ollut aina, viestittää sähköpostitse savonlinnalaissyntyinen Johannes Suikkanen, ystävä 1990-luvulta lähtien.

Tätä nykyä USA:ssa työskentelevä yrittäjä ihmettelee luovan johtajan muodostamaa taikapiiriä.

— Jani huomioi ihmiset ympärillään, nostattaa heitä ja saa heidät tuntemaan itsensä erityisiksi.

Hyvänmielen lähettiläs

Hyvää mieltä Halme levitti ympärilleen jo lapsena.
Esimerkiksi niin, että kun Kangaskylän ala-asteelle oli tulossa uusi oppilas, eivät häntä olleet vastassa koulukiusaajat nyrkkeineen, vaan banderolli teksteineen: Tervetuloa uusi poika.

Halme ei muista enää sitä, miten oli kotona pyytänyt äidiltään valkoisen lakanan ja maalannut iltamyöhällä keittiön lattialla siihen tekstiä.

Tai kuka uusi poika oli.

Aikuisena hän organisoi Helsingissä muun muassa Hyvänmielenosoituksia.
Tapahtumassa mielenosoittajat kiertävät yhden päivän aikana kaikkien Suomessa olevien eri maiden suurlähetystöjen edessä kiittämässä kyseisiä maita niissä tehdyistä hyvistä asioista.

Tempauksia on ollut muutenkin viljalti, esimerkkinä vaikkapa patsaskierrokset.

— Ne lähtivät siitä, että olin itse jo vähän unohtanut, ketä olivat topeliukset ja runebergit ja millaisilla ansioilla he olivat patsaiksi päätyneet, selittää Suomen ehkä ainoa patsasopas.

Opaskierrokset ovat keskittyneet taiteen kultakauden taiteilijoihin ja etenkin heidän elämänsä värikkäisiin ränttävaiheisiin.

Timo Seppäläinen

Itä-Savon avustajana Parikkalassa toimiessaan Jani Halme teki uutisia, ja käsitöitä.

Yllättäviä ulostuloja

Halme on tunnettu myös lukuisista nettitempauksistaan.
Yksi suosituimmista oli 2000-luvun alussa perustettu Kyttääjät.net, joka kertoi kuvitteellisesta järjestöstä Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät. SubTV esitti sen pohjalta tehdyn televisiosarjan.

YouTubessa Halme jahtasi pyörävarkaita piilottamalla GPS-paikantimia polkupyöriin Helsingissä. Kun pyörä varastettiin, lähti kuvausryhmä perään haastattelemaan varasta.

Jarkko Kupiainen hämmästelee, miten ystävä osaa aina yllättää poksahtamalla pintaan kuin korkki milloin mistäkin.

Hän viittaa Kotimaan katsaus -nimiseen videosarjaan, jota Halme on julkaissut suositulla Twitter-tilillään.

Pienet paikallisuutiset kunniaan

Videoilla hän lukee ääneen pieniä uutisia ja tuo näin esille Suomen rikasta paikallislehdistöä.

Tavoitteena on myös ollut vähentää vastakkainasettelua Helsingin ja maakuntien väliltä. Pienet katsaukset toivat Halmeelle Suuren journalistipalkinnon.

Pienet uutiset kiinnostivat miestä jo parikymppisenä, jolloin hän alkoi tehdä juttuja Itä-Savoon.

Mieleen on syöpynyt erityisesti tapaus, jossa vielä vähän kokematon lehtiavustaja raportoi Uukuniemeltä katiskasta löytyneen kilpikonnan elämästä.

— Olin jo varma, että kyseessä on uusi laji, joka synnyttäisi Ruokolahden leijonan tapaisen mediakohun. Kunnes paljastui, että kilpikonna oli kadonnut edellisenä syksynä Papinniemestä eräältä perheeltä ja konna oli aikoja sitten menehtynyt, kertoo Halme naama hymyssä.

Kolme kysymystä

1. Olet Postin postimerkkitoimikunnassa. Mikä tai kuka pitäisi saada postimerkkiin?

— Ehdottomasti jättimäisen suosion saavuttanut tietokone Commodore 64. Se synnytti suomalaisen it-ihmeen. C64 saa vihdon arvoisensa suomenkielisen tietokirjan Tasavallan tietokone, jonka on kirjoittanut Juho-Kustaa Kuorikoski.

Maisemista postimerkkiin pitäisi painaa näyttelijä Ansa Ikosenkin ”maailman kauneimmaksi maisemaksi” nostama näkymä Parikkalasta, Simpelejärven Anitsanlahti.

2. Millaisena näet journalismin, lehtien ja verkkouutisoinnin tulevaisuuden?

— Näen ne aidosti positiivisena. Globalisaation vastavoima on paikallisuus, jonka merkitys tulee korostumaan. Sanomalehtimedian tilaukset ovat jälleen kasvussa Yhdysvalloissa.

Minusta on järkevää maksaa päivittäisestä tieto- ja näkökulmapaketista. Mielestäni kaikille pitää tulla yksi paikallislehti. Näin tietää, mitä nykyisessä tai entisessä kotikunnassa tapahtuu.

3. Mistä mielestäsi voi löytää onnen?

— Itse olen löytänyt sen Parikkalan Likolammelta.

Jani Halme

- Syntynyt vuonna 1974 Parikkalassa, jossa toinen kodeista.
- Työskentelee luovana johtajana helsinkiläisessä mediatoimistossa.
- Lisäksi kolumnisti, patsasopas ja yksi TV 1:ssä nähtävän Uutisvuodon kapteeneista.
- Suuri journalistipalkinto vuoden parhaasta journalistisesta teosta (Kotimaan katsaus -videosarja).
- Naimisissa muusikko/musiikinopettaja Aliina Halmeen kanssa.
- Perheen kissa on nimeltään Urho Kekkonen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut