Valkoposkihanhien ongelma on tänään ministeritasolla esillä Kiteellä – MTK:n toivelistalla rahaa korvauksiin ja metsästykseen poikkeuslupia

"Valkoposkihanhiparvia voidaan verrata afrikkalaiseen vitsaukseen, heinäsirkkaparviin. Sieltä, minne ne laskeutuvat, ne syövät kaiken vihreän ja tuhoavat viljelyksiä."

Soila Puurtinen

Itä-Savo tutustui Parikkalan massiivisiin valkoposkihanhiongelmiin viime viikolla.
Itä-Savo tutustui Parikkalan massiivisiin valkoposkihanhiongelmiin viime viikolla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vierailevat tänään tiistaina Kiteellä tutustumassa valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Aihelistalla ovat vahinkojen ennaltaehkäisy sekä korvaaminen viljelijöille.

MTK:n Itä-Suomen järjestöt, MTK Pohjois-Karjala, MTK Etelä-Savo, MTK Kaakkois-Suomi ja MTK Pohjois-Savo ovat laatineet vierailua varten tiedotteen, jossa viljelijät nostavat huoliaan esille.

Tiedotteessa todetaan, että valkoposkihanhi on tuonut vakavan taloudellisen ongelman satovahinkojen takia Itä- ja Kaakkois-Suomen maatiloille, erityisesti pohjoiskarjalaisille maatiloille.

– Valkoposkihanhiparvia voidaan verrata afrikkalaiseen vitsaukseen, heinäsirkkaparviin. Sieltä, minne ne laskeutuvat, ne syövät kaiken vihreän ja tuhoavat viljelyksiä. Vahinkojen määrät lasketaan miljoonissa euroissa, joista korvauksen piiriin tulee arviolta vain noin puolet - tämä johtuu nykyisistä korvauskäytännöistä. Niitä ollaan nyt onneksi uudistamassa, tiedotteessa todetaan.

Valkoposkihanhien lukumäärän todetaan kasvaneen suojelustatuksen saannin aikaisesta 200 000 yksilöstä kymmenkertaiseksi, ja se jatkaa kasvuaan 10–20 prosentilla vuodessa.

– Ongelma ulottuu muuttoaikoina seuraaville alueille: Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Suurimmat vahingot kohdistuvat Pohjois-Karjalaan.

MTK:n tiedotteessa todetaan, että peltoja viljellään ihmisten ja karjan ravinnoksi, ei linnuille.

– Lintuja varten voidaan perustaa lintupeltoja, mutta valtiolla tai EU:lla ei ole ollut varoja niiden perustamiseen. Vuonna 2018 hanhivahinkoja korvattiin Pohjois-Karjalassa 1 miljoonalla, mikä vastaa vain noin puolta vahinkojen todellisesta arvosta.

– Tämä arvio perustuu viljelijöiden omiin arvioihin, koska tehtyä työtä ja kylvöjen uudistusta ei korvata, minkä lisäksi taulukoiden perusteella määrittyvät korvausperusteena käytettävät satotasot ja/tai hinnat eivät vastaa todellisuutta. Kuluvan kevään osalta ylittynee korvauksissa 2 miljoonan euron raja, jos on rahaa, mistä maksaa. Todelliset vahingot ovat oletettavasti tuplat tuosta.

Tiedotteessa todetaan, että nyt tarvitaan riittävät budjettivarat korvausten täysimääräiseen maksamiseen. MTK:n mukaan tarvitaan myös tehokas metsästyksen poikkeuslupien myöntäminen sekä tulkinnan että prosessin nopeuden kannalta.

– EU:n lintudirektiivinkin kautta olisi saatavissa joustoa ja kevennystä. Esimerkiksi valkoposkihanhen siirtäminen lintudirektiivin liitteeseen II/1 mahdollistaisi metsästyksen, tiedotteessa todetaan.

Tiedotteen lopuksi kysytään Euroopan parlamentissa jo esillä ollut kysymys.

– Miksi Suomi ei ole ottanut riittävän täysimääräisesti ja tehokkaasti käyttöön lintudirektiivin 9 artiklan mukaista mahdollisuutta myöntää poikkeuslupia viljelmille koituvien vakavien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi?