Metsäopetusoppia Punkaharjulta Venäjälle - Pian Pietarin yliopistoissa katsotaan, miltä maailma näytti kuvauskopterista käsin Punharjun tutkimusmetsässä

Metsäalan opettajat Venäjältä ja Suomesta kehittävät Punkaharjulla verkko-opetusta ja tutustuvat ilmiöoppimiseen. Tällä viikolla kokeiltiin esimerkiksi sitä, kuinka dronella voi kerätä tietoa metsästä.

Tuija Pauhu

Joukko venäläisiä yliopisto-opettajia tutustui Luken tutkimusmetsään Punkaharjulla. Tässä seurataan taivaalla lentävää kuvauskopteria eli dronea. Takana oikealla kopteria ohjaava Esko Oksa.
Joukko venäläisiä yliopisto-opettajia tutustui Luken tutkimusmetsään Punkaharjulla. Tässä seurataan taivaalla lentävää kuvauskopteria eli dronea. Takana oikealla kopteria ohjaava Esko Oksa.

Punkaharjun tutkimusmetsän kapealla tiellä seisoo joukko venäläisiä ja suomalaisia. Kaikki katsovat keskittyneesti ylöspäin: korkeiden puiden keskellä nousee ilmaan drone, jota ohjaa metsäteknikko Esko Oksa.

Tässä näytetään Pietarin seudun yliopisto-opettajille, kuinka syntyy metsäopetuksessa käytettävää verkkomateriaalia.

Joukko venäläisiä ja suomalaisia metsäalan opettajia on työskennellyt tämän viikon ajan Punkaharjun maisemissa yhteisen tavoitteen kanssa: nyt tutkitaan, miten metsäalan yliopisto-opetus voisi vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin.

— Keinona siihen on verkko-opetus. Digitaalisten sovellusten ja metsävaratiedon kehittäminen sekä hyödyntäminen ovat metsäalan ajankohtaista osaamista, sanoo projektipäällikkö Kirsi Itkonen Xamista.

Tämän viikon workshop-jakso Punkaharjulla on osa Digifor-hanketta, jossa Xamkin metsätalouden koulutus, Pietarin metsäteknillinen yliopisto, Pietarin teollisuustekniikan ja muotoilun yliopisto ja Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteet yhdistävät osaamisensa. Punkaharjulla toimiva Luonnonvarakeskuksen toimipiste tarjoaa asiantuntemusta.

Esko Oksa/ Luke

Tällainen kuva syntyi, kun Esko Oksa ohjasi dronea ja kuvasi tutkimusmetsään kokoontuneita venäläis-suomalaisia yliopisto-opettajia. Drone-kuvia hyödynnetään jatkossa yliopistojen verkko-opetuksessa.
Tällainen kuva syntyi, kun Esko Oksa ohjasi dronea ja kuvasi tutkimusmetsään kokoontuneita venäläis-suomalaisia yliopisto-opettajia. Drone-kuvia hyödynnetään jatkossa yliopistojen verkko-opetuksessa.

Suomalaiset ja venäläiset opettajat etsivät viikon aikana yhdessä uusia ratkaisuja opiskelijoiden työelämäosaamisen kehittämiseksi. Itä-Suomen yliopisto tuo työhön pedagogista osaamista. Esimerkiksi ilmiöoppiminen kiinnostaa venäläisiä yliopistoja.

— Lähtökohdat Digifor-hankkeelle löytyvät työelämästä ja oppimisen siirtymisestä verkkoon, kuvaa projektipäällikkö Kirsi Itkonen.

— Opiskelijoiden työllistyminen on koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita. Etelä-Savo on maakunnista metsäisimpiä. Metsätalouden puunmyyntituloja on tullut maakuntaan jopa yli 250 miljoonaa. euroa. Tämän vuoksi on tärkeää tuottaa koulutuksella osaamista, joka hyödyntää alueen metsätaloutta tulevaisuudessakin. Myös Leningradin alueella metsäsektorilla on tärkeä rooli.

Itkonen muistuttaa, että jollei opetus ole työelämälähtöistä, ei se voi myöskään tuottaa ammattilaisia, joilla on työelämässä tarvittavaa osaamista.

Tämän vuoksi hankkeessa toteutettavan verkko-opetuksen sisällöt rakentuvat muun muassa haastatteluin kerättyyn tietoon metsäalan osaamistarpeista. Hankkeessa sekä suomalaiset että venäläiset opettajat syventävät työelämäyhteistyötä opettamissaan aineissa.

Tuija Pauhu

Esko Oksa näyttää venäläisopettajien ryhmälle, millaista kuvaa kuvauskopterilla saa Punkaharjun tutkimusmetsästä.
Esko Oksa näyttää venäläisopettajien ryhmälle, millaista kuvaa kuvauskopterilla saa Punkaharjun tutkimusmetsästä.

Punkaharjun tutkimusmetsä on opettajille oivallinen ympäristö kokeilla opetusmateriaalin keräämistä muun muassa droneilla ja 360-kameroilla. Kuvattu materiaali hyödynnetään, jalostetaan ja muokataan verkkoon opiskelijoita varten.

— Yhteistyö kollegoiden kanssa auttaa huomaamaan, että haasteisiin voidaan löytää hyviä ratkaisuja. Yhdessä tekeminen, uusi tieto ja verkkopedagogiikan osaaminen tuottavat hyviä tuloksia sekä opiskelijan että työelämän kannalta, toteaa Itkonen.

Svetlana Tereschenko, Pietarin metsäteknillisen yliopiston metsätalouden kansainvälisen keskuksen johtaja, ja Tatjana Tereshkina, Pietarin teollisuustekniikan ja muotoilun yliopiston johtamisen ja taloustieteen instituutin johtaja, ovat tyytyväisiä oppimaansa.

— Tämä projekti on meidän yliopistoillemme tärkeää, koska sen avulle pystymme nostamaan opetuksemme tasoa, kehittämään monimuoto-opetustamme ja opetuksen joustavuutta. Näiden avulla pystymme vastaamaan työelämän asettamiin uusiin haasteisiin.

— Kansainvälistyminen ja jo olemassa olevien suhteiden syventäminen ovat osa yliopistojemme strategiaa. Juuri tätäkin Punkaharjun opintojakso tukee, sanoo Tereschenko.

Digifor-hankkeen rahoitus tulee Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 Ohjelmasta, jota rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen valtio. Hanke alkoi marraskuussa 2018 ja päättyy loppuvuodesta 2021.