Tuli mitä tuli, niin vanhukset hoidetaan — Sosterin vanhustenhuollon, vammaishuollon ja kotisairaanhoidon työntekijät miettivät, miten poikkeusoloissa toimittaisiin

Sosterin valmiuskoordinaattori Kari Saarelaisen mukaan uudessa varautumismenetelmässä tarkastellaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tunnistetaan ennalta mahdolliset häiriötilanteet ja mietitään toimintatapa, jolla häiriöiden aiheuttama haitta saadaan estettyä tai minimoitua.

Tuija Pauhu

Erityisasiantuntija Jouni Pousi (vas.) sisäministeriön pelastusosastolta kiittelee Sosterin valmiuskoordinaattori Kari Saarelaisen kehittämää toimintamallia. Varautumissuunnitelman päivittämisessä ovat mukana ne ihmiset, joiden on poikkeusoloissa osattava suunnitelmaa toteuttaa.

Sosterin vanhustenhuollossa, vammaishuollossa ja kotisairaanhoidossa päivitetään uudella tavalla suunnitelmaa siitä, miten varaudutaan luonnonmullistusten ja muiden poikkeusolojen aiheuttamiin häiriötilanteisiin.

Samalla menetelmällä päivitetään myös Sosterin muiden palvelujen varautumissuunnitelmat.

Sosterin valmiuskoordinaattori Kari Saarelaisen mukaan uudessa varautumismenetelmässä tarkastellaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tunnistetaan ennalta mahdolliset häiriötilanteet ja mietitään toimintatapa, jolla häiriöiden aiheuttama haitta saadaan estettyä tai minimoitua.

 Jos esimerkiksi iso myrskyrintama uhkaa aiheuttaa ongelmia sähkö- ja tietoliikenteeseen tai kuljetuksiin, meillä on etukäteen mietittynä, ketkä ihmiset kannattaa jo ennen myrskyä evakuoida hankalasti tavoitettavilta alueilta tilapäisesti. - Kari Saarelainen

— Mietimme valmiiksi, mistä tehtävistä poikkeustilanteissa voi siirtää työntekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan enemmän. Menetelmällä voidaan tarkastella myös palveluja, logistiikkaa, materiaalien varastointia, johtamisjärjestelmää ja kiinteistöjä, Saarelainen sanoo.

Vanhustenhuollon, vammaishuollon ja kotisairaanhoidon työntekijät miettivät tiistaina työpajoissa, millaisia häiriötilanteita voi tulla ja miten niihin on paras reagoida.

— Jos esimerkiksi iso myrskyrintama uhkaa aiheuttaa ongelmia sähkö- ja tietoliikenteeseen tai kuljetuksiin, meillä on etukäteen mietittynä, ketkä ihmiset kannattaa jo ennen myrskyä evakuoida hankalasti tavoitettavilta alueilta tilapäisesti, Saarelainen sanoo.

Saarelainen huomauttaa, että esimerkiksi vuoden 2010 Asta-myrskystä tiedettiin 12 tuntia etukäteen.

— Silloin varautumisjärjestelmä ei ollut kovin kehittynyt, eikä tilanteen vakavuutta ymmärretty.

Suunnitelmia poikkeusolojen varalta tehdään valtakunnallisesti sisäministeriössä, alueellisesti pelastuslaitoksissa sekä jokaisessa kunnassa.

Sairaanhoitopiireillä pitää lain mukaan olla omat varautumissuunnitelmat, koska perusterveitä ihmisiä varten suunnitellut ratkaisut eivät välttämättä riitä esimerkiksi muistisairaille tai liikuntakyvyttömille ihmisille.

Saarelainen huomauttaa, että Sosterin varautumissuunnitelma on sovitettava yhteen maakunnan varautumissuunnitelman kanssa. Jos Sosterin palvelujen kannalta on tärkeää esimerkiksi turvata jokin tieyhteys, pelastuslaitoksen pitää olla siitä tietoinen, jotta se voi tarvittaessa hoitaa asian.

Kari Saarelainen on työskennellyt Sosterin turvallisuuskoordinaattorina huhtikuun alusta alkaen 50-prosenttisesti. Toisen puolen työajastaan hän on palomestarina Etelä-Savon pelastuslaitoksella.

Varaussuunnitelman tekeminen on samalla oppimisprosessi

Erityisasiantuntija Jouni Pousi sisäministeriön pelastusosastolta kiittelee Sosterin varaussuunnitelman tekotapaa.

— On hyvä, että suunnitelman tekemisessä ovat mukana ne, jotka päivittäin tekevät työtään vanhus- ja vammaispalveluissa.

— Tämä on samalla oppimisprosessi. Se tuo osaamista poikkeusoloissa toimimiseen ihan eri tavalla kuin jos työpisteen nurkassa olisi kansio, joka luettaisiin kerran vuodessa. Yksittäisen työntekijän kohdalle nämä tilanteet sattuvat onneksi verrattain harvoin, Pousi sanoo.

Pousi huomauttaa, että myös kylätoimikuntien, metsästysseurojen ja muiden järjestöjen apu saattaa poikkeusoloissa olla tärkeää. Esimerkiksi viime talvena Kainuussa ja talvella 2011 Etelä-Savossa tykkylumi aiheutti sähkökatkoksia.

— Silloin nousi arvoonsa kyläläisten paikallistuntemus ja tietämys siitä, kuka missäkin mökissä asuu, Pousi sanoo.

Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että järjestöt ovat vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta mukana maakunnallisessa varautumissuunnitelmassa, jota parhaillaan päivitetään.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet