Ruotsissa tutkijakin joutuu välillä "oikeisiin töihin" — Kontortamännyn taimia istutetaan Kerimäellä ruotsalais- ja suomalaisvoimin

Taimenistutuksessa Kerimäen Mäkrässä on kyse ruotsalaisen Skogforskin, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä perustamasta kokeesta, jossa tavoitteena on voimakaskasvuisen havupuun kestävyyden ja laadun lisäys.

Tuija Pauhu

Ruotsalainen tutkija, filosofian tohtori Ulfstand Wennström istutti tiistaina kontortamännyn taimia Kerimäen Mäkränsaaressa. Kyse on ruotsalaisen Skogforskin, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä perustamasta kokeesta.
Ruotsalainen tutkija, filosofian tohtori Ulfstand Wennström istutti tiistaina kontortamännyn taimia Kerimäen Mäkränsaaressa. Kyse on ruotsalaisen Skogforskin, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä perustamasta kokeesta.

Ruotsalainen tutkija, filosofian tohtori Ulfstand Wennström ja hänen assistenttinsa Göran Andersson Skogforskista ahkeroivat istutusputkien kanssa Mäkränsaaressa Kerimäellä tiistaina auringon paistaessa ja pienessä tuulenvireessä. Tarkoituksena on istuttaa yhdessä Metsähallituksen metsurien kanssa perjantaihin mennessä yhteensä 4 860 kontortamännyn taimea ja vertailuaineistoksi 360 metsämännyn taimea.

— Ruotsissa tutkijakin joutuu välillä istutushommiin, heittää Wennström putken varresta.

Mäkrässä on kyse ruotsalaisen Skogforskin, Luonnonvarakeskuksen (Luken) ja Metsähallituksen yhteistyönä perustamasta kokeesta, pinta-alaltaan yhteensä noin 2,3 hehtaaria.

Ruotsissa kontorta on siemenviljelyksessä ja jalostusohjelmassa, ja tutkimuksen tavoitteena onkin sen laadun ja kestävyyden lisääminen. — Seppo Ruotsalainen

Ruotsalaistutkimuksessa on mukana yhteensä neljä koetta Pohjois-Ruotsissa, Etelä-Ruotsissa, Suomen Kerimäellä ja Latviassa. Yksi koe on tarkoitus perustaa myös Venäjälle. Osa taimista on pistokastaimia ja osa siementaimia.

Laadun ja kestävyyden lisääminen tavoitteena

Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jälkeläiskokeeseen on valittu hyväkasvuisista emopuista jalostettuja parhaita jälkeläisiä.
— Kokeissa halutaan testata näiden jälkeläisten kestävyyttä ja joustavuutta erilaisissa olosuhteissa kuin pelkästään Ruotsissa. Ruotsissa kontorta on siemenviljelyksessä ja jalostusohjelmassa, ja tutkimuksen tavoitteena onkin sen laadun ja kestävyyden lisääminen, kertovat Wennström ja ruotsalaisten yhteyshenkilönä toimiva erikoistutkija Seppo Ruotsalainen Lukesta.

Tavallinen kontortamänty kasvaa 30–40 prosenttia enemmän kuin tavallinen metsämänty. Nämä valikoidut kasvavat vielä enemmän. Syytä voimakkaaseen kasvuun ei tarkkaan tiedetä.

— Vahva oletus on, että se on tehokkaampi typen käyttäjä. Siinä on myös enemmän neulasmassaa, sanoo Wennström.

Wennström, Andersson ja Ruotsalainen sekä asiantuntija Esko Oksa Lukesta ja suunnittelija Ilpo Pakarinen Metsähallituksesta pitävät tärkeänä myös tutkimusyhteistyötä sekä kokemusten ja aineistojen vaihtoa.

Tuija Pauhu

Tutkija Ulfstand Wennström ja hänen assistenttinsa Göran Andersson urakoivat tällä viikolla yhdessä Metsähallituksen metsureiden kanssa maahan yhteensä 5220 taimea.
Tutkija Ulfstand Wennström ja hänen assistenttinsa Göran Andersson urakoivat tällä viikolla yhdessä Metsähallituksen metsureiden kanssa maahan yhteensä 5220 taimea.

Tutkimustulokset hyödyttävät molempia. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa perustettiin ruotsalaisten esimerkin ohjaamina aiempaa tehokkaampi yksipuuruutukoe, jossa jokainen taimi on eri alkuperää. Opittiin uusi tekniikka, jota on käytetty kymmenissä kokeissa.
— Kuka tietää, mitä tässä kokeessa opitaankaan, tutkijat tuumivat.

Analysoimaan päästään 10–15 vuoden kuluttua

Mäkrä valikoitui Luken tutkimusmetsistä, joita Metsähallitus hallinnoi, koealueeksi männylle sopivan maaperän ja koko koealueen tasavertaisten olosuhteiden sekä kokonsa puolesta. Alue hakattiin huhtikuussa, minkä jälkeen se äestettiin ja paalutettiin. Istutuksen jälkeen taimet kartoitetaan, jotta ne tunnistetaan myöhemminkin.

Koealueelle tulee myös ilmastomittaukset.

Tarjous perustaa koe Suomeen tuli metsänomistajien ja metsäteollisuuden omistamalta Skogforskilta noin vuosi sitten. Koealuetta hoitaa käytännössä Metsähallitus.
— Normaalisti ensimmäisenä vuonna käydään tarkistamassa, miten taimet ovat lähteneet kasvuun. Mittaus tehdään noin viiden vuoden kuluttua ja loppumittaus ja analysointi 10–15 vuoden kuluttua, Wennström sanoo.

Tuija Pauhu

 Göran Andersson työn touhussa.
 Göran Andersson työn touhussa.

Sen jälkeen metsää kasvatetaan ja käsitellään normaalisti, noin 60–70 vuotta.

Puoli miljoonaa hehtaaria Ruotsissa, Suomessa ei enää viljellä

Myös murraynmäntynä tunnettu kontortamänty on osoittautunut melko kestäväksi Lapissa saakka. Sitä on istutettu Suomessa noin 10 000 hehtaarin alueelle 1930-luvulla ja ruotsalaisten innoittamana jälleen myös 1970-luvuilla. Ruotsissa kontortamäntyä kasvaa noin 50 kertaa suuremmalla alueella, pääasiassa Sveanmaan luoteisosassa ja Norlannissa.

Ruotsissa nopeakasvuisesta kontortamännystä innostuttiin aikanaan puupulaennusteiden takia. Se on sopeutuvampi valon ja kasvualustan suhteen kuin metsämänty ja viihtyy kotoista lajia paremmin korkeilla kasvupaikoilla Pohjois-Ruotsissa.

Ensimmäiset istutukset ovat Ruotsissa jo päätehakkuuiässä. Kontortamäntyä menee lähinnä sahatavaraksi ja selluksi.

Tuija Pauhu

Jokainen taimi ja sen alkuperä tunnistetaan tunnistenumerosta.
Jokainen taimi ja sen alkuperä tunnistetaan tunnistenumerosta.

Tuuheamman latvuksensa ansiosta kontortamänty on metsämäntyä alttiimpi myrskytuhoille.
— Suomessa sitä ei enää viljellä. Jo metsäsertifiointi sanelee nykyään sen, että vierasta puulajia ei saa viljellä, mutta miten lienee laita sitten, kun koe loppuu. Koetarkoituksiin sitä voidaan toki viljellä, sanoo Ruotsalainen.

Kontorta ei meillä ole herkkä leviämään, sillä sen kävyt aukeavat yleensä vain metsäpalon kuumuudessa.

Hakkuissa eroja, metsäntutkimus pitkälti samanlaista

Ruotsissa hakataan vuosittain puustoa kaiken kaikkiaan noin 80 miljoonaa kuutiota, kun Suomen vuotuiset hakkuut ovat noin 60 miljoonaa kuutiota.
— Ruotsissa istutetaan puuntaimia tuplaten se määrä kuin Suomessa, mutta heillä on hyvin vähän luontaista uudistamista ja kylvöä, vertailee Ruotsalainen.

Metsäntutkimus on naapureissa samanlaista, lähinnä vain painotuksissa on eroja.

Luke/Esko Oksa

Koeala on yhteensä noin 2,3 hehtaaria.
Koeala on yhteensä noin 2,3 hehtaaria.