Villikasvien syöminen ei ole hassumpi idea — Sulosaaressa harjoiteltiin hortoilua

Villikasvien ja yrttien keräämistä hyötykäyttöön tavataan kutsua hortoiluksi. Hortoilijat tuovat keittiöihinsä uudenlaisia vivahteita sirottelemalla ruokiinsa voikukkaa, poimulehtiä, jopa nokkostakin.

Timo Seppäläinen

Sofia Autio tietää taatusti, mitä luonnosta löytyvää voi käyttää illallisen valmistuksessa. Äidin tietämyksestä on varmasti hyötyä myös Aliisa-tyttärelle.
Sofia Autio tietää taatusti, mitä luonnosta löytyvää voi käyttää illallisen valmistuksessa. Äidin tietämyksestä on varmasti hyötyä myös Aliisa-tyttärelle.

Sulosaaren lettukahvilassa pääsi tutustumaan hortoilun saloihin sunnuntaina 17.6. Hiljattain hortaohjaajaksi valmistunut Sofia Autio kierrätti villikasveista kiinnostuneita saaren luonnossa. Kierroksen varrella hän pysähtyi poimimaan maasta kaikille tuttuja kukkia, ja esitteli kukkien piileviä ravinto- ja terveyshyötyjä.

— Apila on hyvin proteiinipitoinen kasvi. Siitä saa oivan annoksen, mutta sitä pitää muistaa syödä kohtuudella.

Muita merkittäviä kasveja olivat voikukka ja poimulehti. Vitamiinipitoinen voikukka hellii ihoa ja on täynnä ravintoaineita. Voikukasta ei koidu syöjälle mitään sivuvaikutuksia, joten sitä voi syödä täysin oman mielen mukaan. Suomessa on yli 500 eri lajia voikukkaa, joten makuelämykset vaihtelevat.

— Pehmeälehtiset voikukat maistuvat parhaimmalle. Terävälehtiset eivät maistu kovin hyvälle.

Mielenkiintoa kiertäjissä herätti myös poimulehti, ja mitä kaikkea se tarjoaa hortoilijalle. Salaattikelpoisesta poimulehdestä saa myös valmistettua yrttiteetä. Poimulehti hoitaa limakalvoja, parantaa ruuansulatusta ja estää tulehduksia. Autio esittelee poimulehden myös naisten parhaana ystävänä.

— Poimulehti tasaa hormonitoimintaa läpi elämän. Siitä on myös apua kuukautiskipuihin.

Timo Seppäläinen

Päivän ensimmäisellä hortoilukierroksella oli mukana vieraita Hong Kongista. Suomen metsien antimista kiinnostuneet vieraat eivät olleet lomalla, vaan työmatkalla markkinoimassa Suomen kesää maailmalle.

Hortoilusta voi tehdä oivan harrastuksen

Hortoilun aloittaminen on helppoa. Villikasvien tunnistaminen ja valmistaminen käyvät vaivattomasti, ja ruuanlaitossa on varaa soveltaa. Villikasvien sesonki on toukokuussa ja hieman ennen juhannusta, mutta villikasveja voi kerätä aina syyskuuhun asti.

Sofia Autio haluaa opastaa ihmisiä ekologisen, terveellisen ja edullisen ruuan pariin. Hortaohjaajana hän saa opastaa ihmisiä villikasvien lukuisista eri käyttötarkoituksista.

— Villikasveja voi yhdistää mihin vaan ruokalajiin. Ideana on opastaa ihmisiä kasvien maustekäytöstä aina kokonaisten annosten valmistamiseen.

Autio on vegaani, joten hän valmistaa itse hieman erilaisia ruokia. Aution suosikkiannoksia on vuohenputkipaistos.

Aution mukaan keittiöön voi viedä mukanaan myös yleisesti vähemmän pidettyjä kasveja. Esimerkiksi nokkonen on varsin monikäyttöinen kasvi. Sitä voi sekoittaa vaikka raakasuklaaseen tai jäätelöön, ja sillä voi maustaa myös alku- ja pääruokia.

— Jos sekoittaa veteen nokkosen lehtiä, alkaa vesi maistua vaniljalta.

Timo Seppäläinen

Hortoiluun ei tarvitse muuta kuin tarkan silmän ja nenän. Kasvit on helppo oppia tunnistamaan hajunsa perusteella.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet