Etelä-Savossa on laskettu matkailun hiilijalanjälki — 2017 se oli 274 kt CO2e

Päästöistä suurin osa syntyy matkustamisesta, mitä kauempaa sitä enemmän.

Antti Varonen

Paikan päällä voi aikaa viettää vähinkin päästöin, mutta Saimaalle saapuminen yleensä saastuttaa. Mitä kauempaa tullaan, sitä suurempi on matkan hiilijalanjälki.
Paikan päällä voi aikaa viettää vähinkin päästöin, mutta Saimaalle saapuminen yleensä saastuttaa. Mitä kauempaa tullaan, sitä suurempi on matkan hiilijalanjälki.

Etelä-Savossa on ensimmäisenä maakuntana Suomessa laskettu matkailun hiilijalanjälki, tiedottaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Jälkeä laskettiin vuosilta 2016 ja 2017. Samalla tuotettiin laskuri hiilijalanjäljen seurantaan.

Laskentaan sisältyvät matkailijoiden, päiväkävijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä matkustaminen kohteeseen ja takaisin.

Päästöistä suurin osa syntyy matkustamisesta kohteeseen, alueella syntyvistä päästöistä suurin osa tulee majoituksesta.

Muilta mantereilta tulevan matkailun päästöt olivat noin nelinkertaiset verrattuna päästöihin naapurimaista matkustettaessa.

Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki muodostuu kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sekä maakunnan vapaa-ajan asukkaiden toiminnoista. Yhteensä hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 274 kt CO2e. Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) kertoo tarkasteltavien kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmastonmuutokseen yhdellä luvulla.

Matkustuksen ja majoituksen lisäksi laskennassa otettiin huomioon päivittäinen asiointi, aktiviteetit ja ravitsemispalvelut. Matkailijoiden osuus hiilijalanjäljestä oli 69 prosenttia ja vapaa-ajan asukkaiden 31 prosenttia.

Matkustus oli lähes puolet kokonaishiilijalanjäljestä, majoituksen noin neljännes.

Jälkeä laskee
maakuntaliitto

Laskentaan ei oikein ole vakiintuneita malleja ja vertailu eri maiden kesken on siksi vaikeaa. Usein käytetään yleistyksiä ja keskiarvoja.

— Hiilijalanjälki on silti tarpeen laskea, sillä on tärkeää ymmärtää, mistä päästöt syntyvät sekä pyrkiä vaikuttamaan niihin käytettävissä olevin keinoin. Myös päästöjen muutosta on tärkeää seurata, sanoo laskennasta vastannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin asiantuntija Riina Tuominen Kohti vastuullista matkailua -hankkeesta tiedotteessa.

Laskennan lisäksi hankkeessa on esitetty ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja pohdittu, miten matkailusta voisi tulla ilmastollisesti kestävää.

Jatkossa matkailun hiilijalanjäljen laskennasta vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

— Saimaan alue haluaa kestävän matkailun mallialueeksi. On tärkeää pystyä osoittamaan, että alueella otetaan matkailun ilmastopäästöt vakavasti. Oleskelusta voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöinen, vaikkei matkustamistapaan voitaisikaan vaikuttaa, toteaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo Etelä-Savon maakuntaliitosta tiedotteessa.

Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Sen osatoteuttajia olivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus.

Muut kumppanit olivat Härkäniemen tuvat, Kaidan Kiho, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Osuuskauppa Suur-Savo ja Mikkelin Ravirata. Hankkeen päärahoittaja oli Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lue lisää maakunnan hiilijalanjäljestä tästä.