350 annosta makoisaa joulupuuroa katosi parempiin suihin Rantasalmen joulunavauksessa

Perinteinen juhla pidettiin ensimmäistä kertaa uudella torilla.

Timo Seppäläinen

Rantasalmen joulunavauksessa moni
 käytti tilaisuutta hyväkseen ja kiipesi Anna Pulkkisen ohjastaman 
Tattari-ruunan kärryihin ja kävi tekemässä lenkin kirkonkylällä.
Rantasalmen joulunavauksessa moni käytti tilaisuutta hyväkseen ja kiipesi Anna Pulkkisen ohjastaman Tattari-ruunan kärryihin ja kävi tekemässä lenkin kirkonkylällä.

Joulukausi avattiin Rantasalmella lauantaina puolen päivän aikaan kahdellakin tapaa uudenlaisissa merkeissä.

Paikkana oli ensimmäistä kertaa Kylätien varteen rakentunut uusi tori, ja järjestelyistä vastasi Rantasalmen yrittäjien lisäksi myös itsenäisenä pysytellyt Rantasalmen osuuspankki. Kuntakin toi toi tilaisuuteen tervehdyksensä sekä tarjosi piparit ja glögit.

Puuron keitosta soppatykillä vastanneet Ahti Myllys ja Paavo Kokko kertoivat aloittaneensa 350 annoksen keittämisen jo kuuden aikaan aamulla tykin lämmittämisellä.

- Resepti on hioutunut vuosien varrella. Siirtyminen laktoosittomaan kermaan tuotti meille vähän ongelmia, kunnes saimme tietää, että kerma kannattaa lisätä puuron sekaan vasta loppuvaiheessa, kertoilee Myllys.

Timo Seppäläinen

Paavo Kokko ja Ahti Myllys huolehtivat puuronkeitosta ja Sari Jokinen annostelusta.
Paavo Kokko ja Ahti Myllys huolehtivat puuronkeitosta ja Sari Jokinen annostelusta.

Puuroon käytettiin 13 kiloa riisiä

Kokko näyttää puuroreseptiä, jonka mukaisesti tykin kattilaan on kaadettu ensin 75 litraa vettä, ja joukkoon on lisätty 13 kiloa riisiä. Keittämisen loppuvaiheessa pataan lorautettiin 13 litraa laktoositonta kermaa.

Maun viimeistelivät puoli kiloa suolaa sekä kilo voita. Kanelin, sokerin ja maidon kanssa tarjoiltu puuro keräsikin kävijöiltä vuolaat kehut.

Myös uusi juhlapaikka todettiin onnistuneeksi.

Osuuspankin toimitusjohtaja Kari Mäkinen oli selvittänyt kiinteistön historiaa. Torin paikalta pois purettu rakennus oli rakennettu vuonna 1939 osuusliike Työvoiman ja hotelli Rantasalon käyttöön.

Kaupankäyntiä harjoitti myöhemmin myös E-liike, joka piti kiinteistössä Siwa-lähikauppaa.

Kiinteistössä toimi myös ravintola, jonka terassia kehuttiin pitäjän parhaaksi.

Viimeisinä vuosina tilat oli vuokrattu paikalliselle maatilalle, joka piti kiinteistössä maatilatoria ja kahvilaa. Moni sisään astunut oli yllättynyt puodin ja kahvilan viihtyisyydestä, rakennuksen ulkopuoli sen sijaan oli alennustilassa.

Timo Seppäläinen

Hanne ja Pepita Naukkarinen nauttivat joulupuurot ensimmäisten joukossa. Kotona on ehditty jo leipoa ensimmäiset piparit.
Hanne ja Pepita Naukkarinen nauttivat joulupuurot ensimmäisten joukossa. Kotona on ehditty jo leipoa ensimmäiset piparit.

Torikiinteistön omistus vaihtumassa

Lopulta Osuuspankin omistukseen vuonna 1994 päätynyt rakennus päätettiin purkaa.

- Pohdimme tulevaa käyttötarkoitusta yhdessä kunnan kanssa, ja päädyimme kokeilemaan toritoimintaa. Paikka on soveltunut tähän erinomaisesti, totesi Mäkinen.

Tori on nyt vaihtamassa omistajaa. Alue on siirtymässä kunnan omistukseen.

- Näin turvataan se, että alue on kaupan käytössä tulevaisuudessakin, Mäkinen perusteli ja kannusti kuntaa ja kuntalaisia kehittämään edelleen paikan vetovoimaa.

Timo Seppäläinen

Rantasalmelaisilla kävi hyvä tuuri kelin kanssa. Juuso Korhonen ja Jere Tanninen ottivat lumesta ilon irti.
Rantasalmelaisilla kävi hyvä tuuri kelin kanssa. Juuso Korhonen ja Jere Tanninen ottivat lumesta ilon irti.

Ei kannata heittää rukkasia naulaan

Mäkinen on työnsä puolesta seurannut tarkkaan keskustelua, jota käydään seutujen eriarvoistumisesta ja asuntojen arvojen kehittymisestä. Vaikka tilanne on Rantasalmella taloudellisesti haastava, ei rukkasia kannata hänen mielestään heittää naulaan.

- Ei siitä ole kuin muutama vuosi, kun seurasimme pankin sisällä myötätuntoisina pankin räpistelyä Kainuussa, jossa ei tuntunut muuta olevankaan kuin vastoinkäymisiä. Mutta jossain vaiheessa siellä tapahtui käännös, asuntokauppakin alkoi käydä ja nyt pankilla menee erittäin hyvin.

- Eräässä tilaisuudessa luennoitsija kysyi meiltä, että koska Suomeen on syntynyt eniten lapsia. Ja vastasi sitten itse, että silloin, kun ilmapiiri on ollut eteenpäin katsova ja optimistinen. Näin se varmasti onkin.