Jouni Backman tahtoisi maakuntavaaleihin listavaalin — Backmanin ja Liisa Hyssälän Sitralle tekemä kansanvallan peruskorjauspaketti esittää vaalitavan uudistusta, mutta ei ota kantaa siihen, mikä tapa valitaan

Kun kansanvalta ei toimi, kansalaiset alkavat kyseenalaistaa koko edustuksellisen demokratian.

Antti Varonen

Jouni Backman ehdottaa yhdessä Liisa Hyssälän kanssa vaalitavan uudistamista ottamatta kantaa siihen, mikä vaalitapa tulisi valita. Backman itse on listavaalin kannalla.
Jouni Backman ehdottaa yhdessä Liisa Hyssälän kanssa vaalitavan uudistamista ottamatta kantaa siihen, mikä vaalitapa tulisi valita. Backman itse on listavaalin kannalla.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi neuvonantaja, savonlinnalainen Jouni Backman (sd.) toivoo, että maakuntavaaleissa otettaisiin tulevien hallituskausien aikana käyttöön listavaali.

Listavaalissa ehdokkaitten läpimenojärjestys päätetään puolueitten jäsenäänestyksessä ja äänestäjät ratkaisevat, montako ehdokasta kultakin listalta menee läpi.

Päätöksentekojärjestelmä ja hallinto ovat tuottaneet tosi hyviä tuloksia, mutta pahus vieköön maailma ympärillä on muuttunut. - Raportissa haastateltu

Osittaisessa listavaalissa äänestäjä voi jossain määrin vaikuttaa myös ehdokkaiden järjestykseen listalla.

— Listavaali toisi politiikan takaisin politiikkaan. Vaaleissa korostuisivat puolueitten linjat eivätkä yksittäisten ehdokkaiden lupaukset, Backman sanoo.

Lisäksi listavaali toisi maakuntavaltuustoon monipuolisemmin eri asioiden ja alueiden tuntemusta.

Backman sanoo kannattavansa listavaalia muissakin kuin maakuntavaaleissa. 

Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää jo ensi lokakuussa. Siihen uudistus ei enää ehdi.

Kansanvalta ei enää toimi entisillä konsteilla

Vaalitavan uudistaminen on yksi ehdotuksista, joita Backman ja vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä (kesk.) esittävät Sitralle tekemässään raportissa.

Raportissa etsitään työkaluja kansanvallan peruskorjaukseen.

Backman korostaa, että Sitran raportissa ei kuitenkaan esitetä listavaalia eikä mitään muutakaan tiettyä vaalitapaa.

Yksi raportin ehdotuksista on vaalikampanjoitten kustannuksille asetettava katto.

Backmanin mielestä Suomessa ei enää ole yleistä ja yhtäläistä oikeutta asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Varakkuus ratkaisee, kenellä on mahdollisuus kampanjoida.

Raportti perustuu 106 keskeisen vaikuttajan syvähaastatteluihin. Kansanvallan ongelma Backmanin mukaan tiivistyy yhden haastateltavan havaintoon:

— Päätöksentekojärjestelmä ja hallinto ovat tuottaneet tosi hyviä tuloksia, mutta pahus vieköön maailma ympärillä on muuttunut.

Kansanvallan myötä romahtaa kansalaisten tasavertaisuus

Kansalaiset eivät enää vie asioitaan eteenpäin poliittisen järjestelmän kautta.

Backmanin mukaan tästä seuraa, että kansalaiset kyseenalaistavat edustuksellisen demokratian toimijoiden oikeutuksen toimia.

— Vaarana on, että puolueet ja perinteiset järjestelmät ohitetaan ja aletaan toimia ohi niiden. Tästä esimerkkeinä ovat Britannian Brexit-äänestys tai Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi.

Jos julkisen hallinnon oikeutus kyseenalaistetaan, seurauksena voi olla että ihmiset eivät halua äänestää eivätkä maksaa veroja.

— Pahimmillaan kansanvaltaisen palvelujen järjestämistavan romuttuminen tarkoittaa, että päätöksenteko siirtyy markkinataloudelle.

— Kansanvallan idea on, että kansalaisten yhteisen tahdon kautta huolehditaan yhteisistä asioista ja siitä että kansalaiset ovat keskenään tasavertaisia. Markkinatalous ei tästä kanna vastuuta, Backman sanoo.

Backman korostaa, että kansanvaltainen päätöksenteko esimerkiksi uusien maakuntien palveluista ei tarkoita, etteivätkö yksityiset yritykset voisi olla palvelujen tuottajana.

Puolueet ovat raportin mukaan siirtyneet pelkiksi vaaliorganisaatioiksi hallinnon puolelle, josta niiden pitäisi palata kansalaisyhteiskunnan puolelle keskusteluun kansan kanssa.

Backman ja Hyssälä esittävät, että kansalaisten välittömän vaikuttamisen keinoja ja kanavia kehitettäisiin ennakkoluulottomasti.

He esittävät, että kirjastoista tehtäisiin demokratian kohtaamispakkoja, joissa kansalaiset voisivat keskustella kansanedustajien johdolla.

— Kukaan ei muista, milloin eduskunnassa on viimeksi tehty poliittinen avaus. Poliittisia avauksia tekevät nykyisin kansanliikkeet, työmarkkinajärjestöt ja media, Backman sanoo.

— Kuitenkin juuri eduskunnan pitäisi olla pitkän linjan rakentaja.