Maakravut hoi! Puijo ja Punkaharju saavat kavereita kylään — toistakymmentä höyrylaivaa viheltää Savonlinnan matkustajasatamassa yhtä aikaa lauantaina!

Saimaan höyrylaivaregatta päättää Nuijamaalta alkaneen 50-vuotisjuhlaristeilynsä Savonlinnaan lauantaina. Kannet ja hytit ovat tunnin pari avoinna maakravuillekin.

Toinen toistaan komeammat höyrylaivat odottavat lauantaina Savonlinnan matkustajasatamassa rivissä uteliaita tutustumaan höyrylaivaharrastukseen.

Nuijamaalta alkanut Saimaan juhlaregatta saapuu Savonlinnaan lauantaina iltapäivällä kello 13. Kello 14 laivat päästävät yhteisvihellyksen, jonka jälkeen ne ovat parin tunnin ajan avoinna yleisölle.

Hinaajat, niputtajat, reittiliikenteen matkustajalaivat ja muut Saimaan vanhat työjuhdat ovat nyt erityisen juhlinnan kohteena, sillä Suomen Höyrypursiseura juhlii 50-vuotisjuhliaan.

Höyrypursiseura on vuonna 1968 perustettu höyryaluskulttuuria ja -harrastusta vaaliva yhteisö.

Seuran jäsenmäärä on noin 340 jäsentä ja seuran rekisterissä on yli 80 höyryalusta, joista yli puolet seilaa sisävesiä Saimaalla.

Anne Kokkonen

Saimaan höyrylaivaregatta piipahti juhlittavana viime viikonloppuna Lappeenrannassa.

Jo kolmas sukupolvi ruorissa

Pursiseuran keskeisiä tavoitteita on säilyttää höyryaluksiin ja niiden käyttöön liittyvää tietoutta ja perinnettä, järjestää merenkulku-taitoihin ja erityisesti höyrytekniikkaan liittyvää koulutusta sekä varmistaa tiedon siirtyminen nuoremmille höyryharrastajille.

—Monet laivoista on hankittu vapaa-ajan käyttöön 1960- ja 70-luvuilla ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Nyt on menossa jo kolmas sukupolvi höyrylaivureita, kertoo Suomen Hoyrypursiseuran viestintävastaava Anni Järvenpää.

Hänen oman perheensä liikkuva kesämökki on Varkaus-hinaaja.

—Isä osti sen vuonna 1972, ja nyt hänen teini-ikäiset lastenlapsensa harjoittelevat höyrylaivahommiin.

Soila Puurtinen

Hinaaja Repolan kotisatama on Savonlinna.

Remonttia riittää, osia ei saa K-raudasta

Höyrylaivayhdistys toimii Järvenpään mukaan höyrylaivaharrastajien vertaistukena paitsi järjestämällä tapaamisia, niin myös neuvomalla laivojen korjausasioissa.

—Vanhaa tekniikaa kun korjaa, niin varaosia ei voi hakea K-raudasta. Ne haalitaan milloin mistäkin, ja vinkit toisilta harrastajilta ovat kullan arvoisia.

Remonttihuolet haihtuvat, kun istutaan ja grillaillaan laivan kannella puutarhatuoleissa päivänvarjon alla aurinkoisena kesäiltana.

Laivoja yhdistää se, että niiden moottori toimii höyryllä. Monissa höyrylaivoissa on yhä käytössä uuni, johon mätetään halkoja tai klapeja, jotta alus pysyisi liikkeessä.

Anne Kokkonen

Hinaaja Anteron kotipaikka on Puumala. Puuta kuluu reilusti pidemmillä matkoilla.

Savonlinnaan tulee reilut 10 laivaa

Toisissa uuni on mukavuussyistä vaihdettu öljypolttimoon, kuten Varkaus-hinaajassakin.

—Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alus kulkisi itsestään. Aika paljon hommaa jää vielä jäljelle, kuten rasvailut ja paineen tarkistukset, Järvenpää luettelee.

50-vuotisjuhlaregatta alkoi lauantaina Nuijamaalta, josta se eteni noin 25 höyryaluksen voimin Lappeenrantaan. Siellä juhlistettiin paitsi höyrylaivoja, myös Saimaan uuden kanavan 50-vuotisjuhlaa.

Tiistaina laivakulkue pysähtyy Puumalan satamassa, josta jatketaan seuran tukikohtaan Savonlinnan Laukansaareen. Näin pitkälle on jaksanut enää vajaa puolet laivoista.

Suomen Höyrypursiyhdistyksen juhlaregatta saapuu Savonlinnan matkustajasatamaan lauantaina klo 13. Avoimet ovet yleisölle klo 14 alkaen heti huikean yhteisvihellyksen jälkeen.