Tilanne ensi syksynä on toinen kuin synnytysten siirtyessä Mikkeliin — Sosterin Peitsaro uskoo, että kirurgian työnjaon alkaminen ei aiheuta potilaissa hämmennystä

Potilaat ottavat aina yhteyttä ensin omaan terveysasemaan. Heidän ei tarvitse siinä vaiheessa tietää, onko kirurgian työnjako astunut voimaan.

Soila Puurtinen

Panu Peitsaro huomauttaa, että potilaiden ei tarvitse olla etukäteen selvillä siitä, missä vaiheessa sairaaloitten välinen kirurgian työnjako on. Potilas ottaa aina yhteyttä omaan terveysasemaan.
Panu Peitsaro huomauttaa, että potilaiden ei tarvitse olla etukäteen selvillä siitä, missä vaiheessa sairaaloitten välinen kirurgian työnjako on. Potilas ottaa aina yhteyttä omaan terveysasemaan.

Sosterin johtaja Panu Peitsaro arvioi, että Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden välisen kirurgian työnjaon alkaminen ensi syksynä ei aiheuta potilaissa samanlaista hämmennystä kuin synnytysten loppuminen aiheutti muutama vuosi sitten.

Peitsaro huomauttaa, että potilaitten ei tarvitse lääkäriin hakeutuessaan tietää, milloin työnjako astuu voimaan ja missä sairaalassa hänet leikataan.

— Yhteyttä otetaan aina omaan terveysasemaan. Siellä potilas tutkitaan ja ohjataan eteenpäin, Peitsaro sanoo.

Kun synnytykset loppuivat, synnyttäjien piti siirtymävaiheessa jännittää, mihin sairaalaan he suuntaavat kulkunsa.

Essote ja Sosteri ovat sopineet kirurgian työnjaosta. Sen tarkoituksena on säilyttää maakunnassa noin tuhat leikkausta, jotka keskittämisasetuksen myötä muuten siirtyisivät Kuopioon tai Jyväskylään.

Asetus asettaa eräille leikkauksille minimimäärät, jotka yksittäisen sairaalan on täytettävä, jotta siellä voisi kyseisiä leikkauksia tehdä.

Keskittämisasetus vaatii keskittämään leikkaukset jo heinäkuun alussa. Essote ja Sosteri kuitenkin ovat neuvotelleet valtiovallan kanssa niin, että todennäköisesti työnjako astuu voimaan syksyn kuluessa.

Sosterin ja Essoten hallitukset päättävät työnjaon alkamisen ajankohdasta huhtikuussa samalla, kun ne hyväksyvät työnjakomallin.

Työnjako tehdään mahdollisimman asiakaslähtöisesti

Essoten ja Sosterin johto julkisti keskiviikkona työnjaon lähtökohdat.

Etelä-Savon maakunnan tekonivelleikkaukset on tarkoitus keskittää syksystä alkaen Savonlinnan keskussairaalaan.

Mikkelin keskussairaalaan siirtynee noin puolet Savonlinnan päivystyskirurgiasta. Mikkeliin aiotaan keskittää myös muun muassa syöpäkirurgiaa ja muuta pehmytosakirurgiaa sekä selkäkirurgiaa.

Mikkelissä tehtäneen jatkossa muun muassa kaikki maakunnan rintasyöpäleikkaukset ja muut rintarauhasleikkaukset sekä paksusuolileikkaukset.

Savonlinnasta Mikkeliin matkustaa kaavailujen mukaan noin 420 leikkauspotilasta vuodessa. Saman verran matkustaa Mikkelin seudulta ja muualta Essoten alueelta potilaita leikattavaksi Savonlinnaan.

Sairaaloiden työnjako tehdään Peitsaron mukaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti.

Tarkoitus on, että leikkaava lääkäri tutkii potilaat ennen leikkausta lähimmän sairaalan poliklinikalla ja tekee myös jälkitarkastukset potilaan lähisairaalassa.

Siten esimerkiksi vatsaelinkirurgi tutkii enonkoskelaisen tai savonlinnalaisen paksusuolipotilaan Savonlinnan poliklinikalla. Lääkäri matkustaa Mikkeliin leikkaamaan ja potilas matkustaa sinne leikattavaksi.

Leikkauksen edellyttämän vuodeosastojakson potilas on Mikkelissä. Potilas ja lääkäri kohtaavat viimeistään jälkitarkastuksessa Savonlinnassa.

Kirurgit tekevät muitakin leikkauksia kuin niitä, jotka keskitetään

Ilman maakunnallista työnjakoa Mikkelistä lähtisi naapurimaakuntiin noin 580 toimenpidettä ja Savonlinnasta noin 470 toimenpidettä vuosittain.

— Todennäköisesti menetettävien toimenpiteitten luku olisi suurempi, koska näiden leikkausten loppumisen myötä katoaisi sairaaloista osaamista. Se vaikuttaisi muuhun toimintaan, koska kirurgit tekevät muitakin leikkauksia kuin niitä, jotka keskitetään, Peitsaro sanoo.

Peitsaron mukaan sairaaloille suunniteltua työnjakoa ohjaa sairaaloitten päivystyksen rakenne.

Vaativaa päivystyskirurgiaa voidaan asetuksen mukaan tehdä sairaalassa, jossa on anestesialääkäri ympärivuorokautisesti sairaalapäivystyksessä. Mikkelissä näin on, mutta Savonlinnan anestesialääkäri päivystää öisin kotonaan takapäivystäjänä.

Mikkelissä on myös teho-osasto. Tehohoitoa tarvitaan usein vaativien syöpäleikkausten jatkohoidossa.

Pehmytkudoskirurgian keskittäminen Mikkeliin tukee Peitsaron mukaan myös synnytysten säilymistä Mikkelissä, sillä synnytyssairaaloissa pitää olla päivystävä pehmytkudoskirurgi.

Peitsaro huomauttaa, että Savonlinnassa jatkossakin tehdään muun muassa gynekologisia leikkauksia nykyiseen tapaan.

Peitsaron arvion mukaan keskittäminen todennäköisesti pienentää kustannuksia. Kalliiden päivystysleikkausten keskittäminen lisää kustannustehokkuutta. Rahaa säästyy myös, jos leikkauksia kotiutetaan Etelä-Savoon muista maakunnista.

FAKTA: Näin keskitettäisiin

Keskittämisasetuksen mukaan samassa sairaalassa on tehtävä vuosittain yhteensä noin 600 polven ja lonkan tekonivelleikkausta. Rintasyöpäleikkausten ja selkäleikkausten minimimäärä on 150, ja esimerkiksi paksusuolisyövän leikkausten minimimäärä 70 vuodessa.

Sairaaloitten suunnittelemalla työnjaolla nämä lukumäärät täyttyisivät joko Mikkelissä tai Savonlinnassa.

Mikkelin seudulta Savonlinnaan matkustaisi vuosittain leikattavaksi arviolta 420 lonkka- ja polviproteesileikkauspotilasta.

Savonlinnan seudulta matkustaisi tai vietäisiin Mikkeliin noin 200 päivystysleikkauspotilasta, 20 paksusuolileikkauspotilasta, 70 selkäpotilasta ja 130 rintarauhasleikkauspotilasta.

Molempiin suuntiin siirtyisi siis noin 420 potilasta.

Työnjaon ansiosta säilyy leikkauksia noin 8,5 miljoonan euron arvosta. Jos leikkaukset jouduttaisiin ostamaan muualta, niistä pitäisi maksaa naapurimaakuntiin arviolta 10 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi liki 200 työpaikan menetystä Etelä-Savosta.