Rantoja huuhtoneet kevättulvat eivät rehevöitä vesistöä — karut ja kirkkaat vedet kärsivät jos ihminen toimii välinpitämättömästi

Saimaalla metsätaloudella on iso merkitys, avohakkuun jälkityöt pitää tehdä oikein ettei ravinteita pääse veteen.

Yrjö Haverinen

Ruokolahden Suurjärvi on esimerkki metsien ympäröimästä järvestä.

—Se, millä on merkitystä on valuma-alue ja se, mitä ihminen siellä tekee. — Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi

Vesi ei huuhdo merkittävästi ravinteita maan pinnasta, vaikka vesiraja onkin ollut koko alkukesän korkealla.

—Se, millä on merkitystä on valuma-alue ja se, mitä ihminen siellä tekee. Rantaviivan vaihtelun merkitys on häviävän pieni, sanoo  Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.

Saimaalla on paljon karuja, kirkkaita vesiä, joilla ihmistoimintaa on vähän. Täällä metsätalouden vaikutus rehevöitymiseen ja sen välttämiseen on suuri.

—Esimerkiksi avohakkuiden jälkeinen mätästäminen on tehtävä oikein ja samoin mietittävä, miten vesi johdetaan aukealta pois sen jälkeen, kun ei ole puustoa joka haihduttaa veden ilmaan, Niittyniemi ottaa esimerkin.

Kummassakaan tapauksessa ei saa toimia niin, että vesi pääsee esteettä ojaa myöten lähimpään järveen.

Veden pinta yhä puoli metriä normaalia korkeammalla

Ennätyksellisen kuiva ja kuuma toukokuu pelasti Saimaan alueen kesätulvilta. Veden pinta on edelleen puoli metriä normaalia korkeammalla, mutta tilanne ei ole mitenkään hälyttävä.

— Normaalivaihtelun rajoissa mennään. Tämänkaltainen tilanne toistuu kerran neljässä, viidessä vuodessa, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava hydrologi Bertel Vehviläinen arvioi.

Koska rankkoja sateita ei ole näköpiirissä, Saimaan pinta lähtee laskuun juhannuksen tienoilla. Syksyyn mennessä tullaan alaspäin kymmeniä senttejä.

— Jos kuivuus ei lopu, Saimaan pinta voi laskea lokakuuhun mennessä jopa metrin verran. Todennäköisesti puhutaan puolesta metristä, Vehviläinen toteaa.

Juoksutukset jatkuvat yhä

Kai Skyttä

Imatran koski on tarjoillut tänä vuonna jatkuvia voimannäytöksiä patoremontin ja Saimaan korkean vedenpinnan vuoksi.

Saimaan juoksutukset ovat jatkuneet marraskuun lopulta lähtien. Juoksutuksia on vähennetty alun 900 kuutiosta 800 kuutioon sekunnissa. Normaalisti Saimaata juoksutetaan tähän aikaan vuodesta noin 600 kuution verran sekunnissa.

— Lisäjuoksutuksen lopettamisesta tehtäneen päätös parin viikon sisällä. Saimaan ja Vuoksen vedenkorkeus on palaamassa normaalivyöhykkeelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi kertoo.

Kuivuus uhkaa pieniä järviä

Toukokuun aikana sademäärä jäi noin kymmeneen millimetriin koko Saimaan valuma-alueella. Jos sademäärät olisivat olleet edes keskimääräisiä, tulvariski olisi ollut todellinen.

Nyt aletaan paikoin kaivata sadetta. Kuivuus uhkaa jo pieniä ja keskikokoisia järviä.

Vedenkorkeuden erot ovat nyt huomattavia eri puolilla Suomea. Itäisen Suomen vesistöissä on paljon vettä, mutta Lapissa tilanne on normaali. Länsi- ja Etelä-Suomen pienet joet taas ovat siirtyneet vähävetiseen kesätilaan tavallista selvästi aikaisemmin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet