Kalasääski käy lohilammikolla ja lepakkolauma sontii rakennukset tärviölle — Etelä-Savossa rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja tarvitsee korvata hyvin vähän

Tänä vuonna vahinkoja on korvattu kolmelle hakijalle yhteensä noin 6000 euron verran. Koko maassa summa on 1,25 miljoonaa.

Juha Taskinen

Kalasääskelle kelpaa myös ihmisen kalanviljelylaitoksissa kasvattama ravinto. Tarkkasilmäisenä saalistajana lintu osaa valita myös verkolla rajatusta altaasta parhaat kalat.
Kalasääskelle kelpaa myös ihmisen kalanviljelylaitoksissa kasvattama ravinto. Tarkkasilmäisenä saalistajana lintu osaa valita myös verkolla rajatusta altaasta parhaat kalat.

Ely-keskukset ovat tänä vuonna maksaneet rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista avustuksia yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna, noin 1,25 miljoonaa euroa.

Suurin osa eli noin 1,2 miljoonaa euroa on mennyt maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin. Eniten avustuksia maksettiin valkoposkihanhien, naakkojen ja kurkien vuoksi.

Kalankasvatuslaitoksille vahinkoja korvattiin noin 54 000 euron edestä.

Suurimmat avustukset maksettiin Pohjois-Karjalan (484 800 euroa), Kaakkois-Suomen (noin 320 300 euroa) ja Etelä-Pohjanmaan (noin 143 300 euroa) alueille.

Etelä-Savossa on lähimpien viiden vuoden aikana tehty 15 korvauspäätöstä, kertoo ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Lauri Puhakainen. Tänä vuonna myönteisiä päätöksiä on tehty kolme, viime vuonna viisi ja sitä edellisenä yksi. 

Seitsemässä tapauksessa mainituista viidestätoista on maksettu kalanviljelylaitoksille siitä, että kalasääski käy poimimassa altaasta kalaa. Toiseksi yleisin rauhoitettu vahinkoeläin on ollut naakka, jonka jäljiltä on tuhoutunut paalattua rehua tai herneitä.

— Naakka tosin on muuttunut rauhoittamattomaksi lajiksi elokuun alussa eli sen tekemistä tuhoista ei jatkossa enää saa korvauksia.

Muutamia korvauksia on maksettu lepakoiden rakennuksille aiheuttamasta haitasta. Yksi korvaus on maksettu valkoposkihanhien ja toinen korppien rikkomista rehupaaleista.

— Iso lepakkoyhdyskunta sotkee rakennuksen ulosteilla ja hajuakin tulee. Nämä ovat loma-asuntoja, joiden korjausmateriaaleja on korvattu. Tällaista on ollut ainakin Pieksämäellä.

Etelä-Savossa yksittäiset korvaussummat ovat vaihdelleet muutamasta satasesta joihinkiin tuhansiin euroihin.

— Suurin yksittäinen korvaussumma on tänä vuonna ollut himpun reilut 3000 euroa. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea se, että emme ole hanhien päämuuttoreitillä. Pieniä parvia täälläkin käy, mutta ei ollenkaan samanlaisia kuin Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Koko maassa valtaosa avustushakemuksista koskee lintujen aiheuttamia maatalousvahinkoja. Tänä kesänä hakemuksia tuotti poikkeuksellinen sää.

Sekä keväällä että syksyllä viileä ja sateinen sää heikensi lintujen ravinnon saantia luonnosta, ja linnut pysähtyivät ruokailemaan Suomeen tavallista pidemmäksi ajaksi. Linnut pääsivät syömään puimattomille pelloille, koska syksyllä viljat puitiin tavallista myöhemmin. Ruokailu aiheutti paikoin poikkeuksellisen suuria vahinkoja.

Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vahingoista maksetaan paliskunnille erillinen erä 30.10.2018 mennessä sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut