Enemmän iloa ja toimintaa, vähemmän murheissa ketturointia — Asukasloikka toi Savonlinnan kaupunkikehittämiseen uusia tuulia

Kokeilukulttuuri virkisti kaupunkia, arvioi hankekoordinaattori Anni Hirvonen. Hankkeen avulla yhdistykset löysivät toisensa ja uusia toimintatapoja.

Tuija Pauhu

—Asukkaista lähtevälle kaupungin kehittämiselle on Savonlinnassa tarvetta. Uusia avauksia tarvitaan, koska perinteinen vapaaehtoistoiminta on murroksessa, arvioi pian päättyvän Asukasloikka-hankkeen hankekoordinaattori Anni Hirvonen.
—Asukkaista lähtevälle kaupungin kehittämiselle on Savonlinnassa tarvetta. Uusia avauksia tarvitaan, koska perinteinen vapaaehtoistoiminta on murroksessa, arvioi pian päättyvän Asukasloikka-hankkeen hankekoordinaattori Anni Hirvonen.

Sillä on väliä missä valossa asiat näkee. Näkeekö enemmän mahdollisuuksia ja tekemisen paikkoja, vai näkeekö tekemisen tiellä semmoisia esteitä, että ei kannata edes yrittää.

Näin tuumii lokakuun lopussa päättyvän Asukasloikka-hankkeen koordinaattori Anni Hirvonen, joka on elänyt asian todeksi hankkeen parissa kuluneiden kahden vuoden aikana.

Ei kannata murehtia vaikka väki vähenee

— Savonlinnassa on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri, mutta turhan usein täällä syyllistytään siihen, että jäädään ketturoimaan negatiivisiin asioihin. Ei kannata juuttua vaan ammentaa itselleen voimaa niistä asioista, joita meillä on, Hirvonen neuvoo.

Hirvosen mielestä ei kannata kantaa murhetta edes siitä, miten väki vähenee Savonlinnassa.

— Kulttuurivaikuttaja Veera Kolehmaisen sanoin ”väki vähenee ja pidot paranee”. Meillä voi olla täällä keskenämme niin hauskaa, että toisetkin alkavat haluta tulla tänne.

Antti Varonen

Asukasloikkaan tuuppasivat sen alkaessa vauhtia Eemil Helen, Ritva Peltonen, Ulrika Soikkeli, hankekoordinaattori Anni Hirvonen ja 4H:n toiminnanjohtaja Maija Tuunanen.

Kaupunkilaisten oma Leader

Asukasloikka-hanke polkaistiin aikoinaan käyntiin sen ajatuksen siivittämänä, että kaupunkialueellekin tarvitaan Leader-ryhmän kaltainen yksikkö, jonka kautta pienet toimijat voivat hakea rahoitusta paikallisiin viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisääviin hankkeisiin.

Pieniä toimijoita ovat pääasiassa kaupungissa toimivat yhdistykset, jotka saavat kaikenlaista aikaan pienellä budjetilla jo jotkut jopa täysin ilman rahaa pelkän talkootyön varassa.

Vastaavanlaisia hankkeita oli toteutettu jo aiemmin Kuopiossa, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä.

—Otimme mallia Mikkelistä ja Joensuusta. Mikkelistä otimme kokeilukulttuurin ja Joensuusta hallinnollisen rakenteen, kertaa Hirvonen.

Kokeilut kannattivat

Kokeilukulttuuri otti Hirvosen mukaan isosti ilmaa siipiensä alle ja virkisti koko toimintakenttää.

— Esimerkiksi Kulttuurikellari sai alkunsa eräässä ideaillassa heitetystä ajatuksesta, johon toimijat tarttuivat.

Toinen huima onnistuminen olivat Syystulet, josta tuli koko kaupungin yhteinen juhla.

— Se yhteisyys, jota paperilyhtyjä taitellessa ja niitä matkaan lähetettäessä syntyi, oli käsin kosketeltava.

Tuija Pauhu

Asukasloikan Taidekutomo-hanke järjesti Pyhän Olavin päivänä lasten askartelupajan Pikku Kakkosen puistossa.

30 yhdistystä löysi toisensa

Asukasloikan kautta tukea sai 12 erilaista hanketta, muun muassa Savonlinnan seudun mielenterveysseuran tukikoirakkotoiminta, 4H-yhdistyksen Makerspace -hanke, jonka puitteissa lapset oppivat käyttämään VR-laseja ja 3D-tulostinta, sekä Toiminnallisen taiteen ystävien Punanenänä-toiminta.

Monille tulivat tutuiksi myös eri puolilla keskustaa pidetyt ”pihatalkoot”, tumppikeräykset ja vieraskasvien kitkemiset sekä yhdessä kaupungin kanssa toteutettu Koululahden asukaspuisto.

— Toimintamme kosketti 30 erilaista yhdistystä. Ne löysivät toisensa yhteisten tapahtumien kautta, ja samalla on luotu täysin uudenlaista toimintaa, Hirvonen iloitsee.

Tapahtumissa 10 000 ihmistä

Hän laskee, että noin hankkeen avulla tehdyissä tapahtumissa kävi noin 10 000 ihmistä.

Hirvosen mukaan Asukasloikka-hanke osoitti, että asukaslähtöiselle kaupunkikehittämiselle on tarvetta. Sitä kautta kanavoituu ihmisten halu tehdä jotain oman asuinympäristönsä eteen.

— Perinteinen vapaaehtoistoiminta on murroksessa, ja siksi tarvitaan uusia avauksia.

Siistit saaret -sivuhankkeessa urakoitiin kaupunkilaisille yhteinen asukaspuisto Koululahden rantaan.

Jatkorahoitusta haetaan

Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle. Rahoitus tulisi pääasiassa Euroopan sosiaalirahastosta, ja pieneltä osin Savonlinnan kaupungilta ja paikallisilta yhdistyksiltä.

Tavoitteena on saada jatkohankkeen ohjausryhmään entistä isompi edustus kaupungilta. Nyt ohjausryhmässä on vain yksi kaupungin edustaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut