Saimaa Geopark ei läpäissyt vielä Unescon seulaa, mutta sai kaksi vuotta jatkoaikaa laittaa asiat kuntoon: ”Ei statuksen pidäkään tulla helpolla,” kommentoi toiminnanjohtaja Heli Rautanen

Kehitystyötä on vielä opastuskeskuksissa ja tuotteistamisessa. Eniten työtä teettää geologisten ilmiöiden esittäminen digitaalisesti, Heli Rautanen arvioi.

Mika Strandén

Imatran Kruununpuisto koskiuomineen on osa Saimaa Geoparkia. Arkistokuvassa  projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen (takana), geologi Kaisa Maria Remes sekä kreikkalaisen Lesvoksen saaren Geoparkin johtaja Ilias Valiakos.
Imatran Kruununpuisto koskiuomineen on osa Saimaa Geoparkia. Arkistokuvassa projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen (takana), geologi Kaisa Maria Remes sekä kreikkalaisen Lesvoksen saaren Geoparkin johtaja Ilias Valiakos.

Ensimmäinen yritys saada Saimaa osaksi Unescon Global Geopark -verkostoa ei tuottanut vielä läpimurtoa.

Hakemusta ei suoralta kädeltä hyväksytty, mutta ei toisaalta hylättykään.

Unesco antoi Saimaan hakemukselle kahden vuoden jatkoajan, jonka aikana viimeisetkin asiat tulee saattaa kansainvälisen geopark-statuksen edellyttämälle tasolle.

Olisihan se ollut aika mannaa, jos hakemus olisi mennyt läpi kerralla. Mielestäni on kuitenkin hyvä asia, että pääsimme jatkovaiheeseen. Ei statuksen pidäkään tulla helpolla, vaan meidän pitää olla sen arvoisia. — Heli Rautanen

Saimaa Geopark -yhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Rautanen ei myönnä pettyneensä. Hän korostaa, että Saimaa täyttää Unescon kaikkein tärkeimmät kriteerit, ja loput vaaditut toimenpiteet ovat täysin toteutettavissa.

— Olen henkilökohtaisesti iloinen. Tärkeintä on, että Saimaan alueella on Unescon tiukat kriteerit täyttävä ainutlaatuinen geologia ja rikas luonto- sekä kulttuuriperintö. Sen päälle on hyvä rakentaa ne muutamat asiat, joita pitää vielä parantaa.

Unescon mukaan kehitystyötä on vielä Saimaa Geoparkin opastuskeskuksissa ja tuotteistamisessa.

— Eniten työtä teettää geologisten ilmiöiden esille tuominen digitaalisesti, Heli Rautanen arvioi.

Kuusi hakijaa hylättiin

Unescon Geopark-verkostoon pyrki 21 kohdetta.

Hakemuksista yhdeksän hyväksyttiin ja kuusi hylättiin. Jatkoaikaa myönnettiin kaikkiaan kuudelle hakijalle.

Piia Kaskinen

Sadat opastekyltit kertovat Saimaa Geoparkin kohteista. Tänä vuonna asennetaan viimeiset 150 kylttiä, Heli Rautanen kertoo.
Sadat opastekyltit kertovat Saimaa Geoparkin kohteista. Tänä vuonna asennetaan viimeiset 150 kylttiä, Heli Rautanen kertoo.

— Olisihan se ollut aika mannaa, jos hakemus olisi mennyt läpi kerralla. Mielestäni on kuitenkin hyvä asia, että pääsimme jatkovaiheeseen. Ei statuksen pidäkään tulla helpolla, vaan meidän pitää olla sen arvoisia, Rautanen toteaa.

Yli 6 000 neliökilometrin suuruinen Saimaa Geopark levittäytyy Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelle.

Koska alue on laaja, Unescon raportissa suositeltiin harkittua lisäpanostusta talouteen ja henkilöstöön. Yhdistyksen hallitus joutuu nyt miettimään keinoja, joilla resursseja voitaisiin kasvattaa kestävällä tavalla.

Tällä hetkellä jäsenkunnilta kerätään yhteensä 150 000 euroa vuodessa, minkä päälle tulee hankekohtaista rahoitusta.

— Tänä vuonna kokonaisrahoituksemme on runsaat 200 000 euroa, Rautanen kertoo.

Talouteen jatkoajalla ei ole vaikutusta, sillä jäsenkuntien rahoituspäätökset ovat voimassa toistaiseksi.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset