Parikkalassa juhlat - Tärkeät muistot liittyvät usein kirkkoihin

Parikkalan 200-vuotiasta kirkkorakennusta juhlittiin viikonloppuna. Kirkko kutsuu ihmistä luokseen avoimina.

Antti Varonen

Parikkalan nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1813–1817 paikalle, jossa aiemmat kaksi kirkkoa olivat olleet.
Parikkalan nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1813–1817 paikalle, jossa aiemmat kaksi kirkkoa olivat olleet.

Paikkakuntalaiset liittävät 200-vuotisjuhliaan viikonloppuna viettävän Parikkalan kirkon aivan varmasti ajatuksissaan elämänsä tärkeisiin käännekohtiin.

Lämpimät muistot tulevat pintaan vaikka omista tai lähisukulaisten häistä tai lasten konfirmaatiotilaisuudesta. Esimerkiksi tänä kesänä Parikkalan kirkossa pidetyssä konfirmaatiossa oli läsnä yli 500 henkeä.

Näin arvioi ja kertoo Parikkalan kirkkoherra Marja-Liisa Malmi. Kirkot ovat aina olleet myös oman paikkakuntansa nähtävyyksiä, koska rakennuksina niistä pidetään hyvää huolta. Myös hyvin hoidetut, historialliset kirkkomaat kiinnostavat ihmisiä.

— Kirkkojen merkityksestä kertoo jotakin juuri se, että kirkot ympäristöineen ovat aina olleet hyvin hoidettuja, Malmi sanoo.

Kirkkorakennuksen asema on vuosisatojen ja -kymmenten juostessa kuitenkin muuttunut. Malmi muistuttaa, ettei ihmisillä ole enää niin sanotusti sosiaalista painetta käydä joka viikonloppu kirkossa kuten ennen.

Nyt viikonloput varataan omille ja perheen harrastuksille. Myös elintason nousu on muuttanut kirkossa käymisen luonnetta.

— Köyhyyden ja puutteen ajan Suomessa ihmiset sitoutuivat kirkkoon vahvemmin. Voi toki olla niinkin, että kirkon julistuskin oli silloin voimakkaampaa kuin nyt, Malmi arvioi.

Kirkkoherra Malmi uskoo kuitenkin, että nekin ihmiset, jotka eivät käy kirkossa säännöllisesti, tunnistavat kirkon läsnäolon sisimmässään.

— Siksi nykyihminen ainakin ajatuksissaan tiedostaa, että hänellä on paikka, jonne hän voi mennä avoimena.

— Jo kirkkorakennuksen läsnäolo kotikunnan korkeimmalla paikalla antaa ihmiselle turvaa. Pelkästään tämä tunne voi olla ihmisille tärkeä, hänen mieltään rauhoittava kokemus.

Parikkalan seurakunnan kirkkoherrana Marja-Liisa Malmi on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Hänen mukaansa myös Parikkalan seurakunnan luottamushenkilöt ovat sitoutuneet vahvasti siihen, että kirkosta huolehditaan.

— Seurakunnan luottamushenkilöt ovat arvioineet kirkon kunnostustarvetta säännöllisesti, ja kunnostukseen on rahaa löydetty aina. Esimerkiksi vuosi sitten kirkonseinät pestiin painepesurilla, jotta saatiin selville seinien maalaustarve ennen juhlavuotta.

Parikkalan kirkossakin pidetään vuosittain useita tilaisuuksia, joissa muistellaan sotiemme tapahtumia ja kunnioitetaan sodan uhreja.

— Papilla on työnsä vuodenkierrossa useita isänmaallisia juhlia, jotka pidetään kirkossa ja sankarihaudoilla. Ne ovat aina olleet tärkeitä tapahtumia vaalia kunkin paikkakunnan, ja siellä asuneiden ihmisten muistoa, Malmi sanoo.

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo