Kyy nautti auringonpaisteesta keskellä kaupunkia: Mikä toi sen kaupunkiin?

Kyy luikerteli jalkakäytävällä Kalmarinkatua ylöspäin, mutta kääntyi pienen suosittelun jälkeen takaisin ja luikahti sadevesirännin suojiin. Kyy viihtyy yleensä peltojen ja soiden reunoilla, kallioilla ja niityillä.

Eeva Mikkonen

Kyy nautti auringonpaisteesta keskellä kaupunkia: Mikä toi sen kaupunkiin?

Kyy nautiskeli torstaina ennen puoltapäivää lämpimästä kevätsäästä ja luikerteli keskellä Savonlinnaa Kalmarinkatua pitkin kohti Kulttuurikellaria, jossa oli sopivasti ovet auki. Käärme ei kuitenkaan pyrkinyt portaiden juurelta sisälle asti, sillä se käännytettiin ystävällisesti takaisin. Se koki parhaimmaksi luikerrella sadevesirännin alta löytyneeseen koloon suojaan.

Mikä lie käärmeen tuonut keskelle kaupunkia? Muitakin kyyhavaintoja on Savonlinnan keskustassa viime aikoina tehty. Esimerkiksi Kamux-liikkeen edustalla liikkui Facebookin Savonlinnan Puskaradio -ryhmän tietojen mukaan nuori kyy.

Kyyn mieluisimpia olinpaikkoja kun ovat kuitenkin peltojen ja soiden reuna-alueet, kalliot ja avohakkuiden jälkeiset vesaikot ja niityt. Yhteistä näille alueilla on runsas auringonpaiste, ja piilo- ja talvehtimispaikkojen runsas määrä.

Kyy viihtyy usein myös rantojen läheisyydessä, ja se on loistava uimari. Toisinaan kyitä tapaa ihmisasutuksen läheisyydessä, erityisesti alueilla, missä ihmisasumus sijaitsee kyiden perinteisellä elinalueella.

Sahateräkuvio ja litteä, kolmiomainen pää

Kyyn tunnetuin tuntomerkki on selän sahateräkuvio. Pohjaväritykseltään sen selkäpuoli on harmaa tai punertavan ruskea. Harmaa väritys on tyypillistä koiraille, ruskea naaraille. Selän keskellä kulkee pohjaansa selvästi tummempi sahanteräkuvio. Myös aivan mustia kyitä tavataan toisinaan, ja näillä yksilöillä selän kuviokaan ei erotu. Vatsapuoli voi olla vaalea, harmaa tai tumma, ja aivan hännän pää on vatsapuolelta keltainen tai oranssi.

Rantakäärmeelle tyypillisiä keltaisia korvaläiskiä kyyllä ei ole koskaan, ja lajit pystyy lähempää tarkasteltuna erottamaan myös pään ja silmäterän muodosta: kyyn pää on litteä ja kolmiomainen, rantakäärmeen pää on pyöreä. Lisäksi kyyn pupilli on pystysuuntainen ellipsi, kun taas rantakäärmeellä se on pyöreä. Myös pään suomuissa on eroja. Kangaskäärmeestä kyyn erottaa helpoiten sahanteräkuviosta ja pystystä pupillista.

Kyy on rakenteeltaan tukeva ja melko lyhyt käärme. Ne eivät yleensä aikuisenakaan kasva yleensä kuin 50–65-senttisiksi.

Kyy ei hyökkää tarkoituksellisesti ihmisen kimppuun

Kyy on aktiivinen päiväsaikaan. Se viihtyy pääasiassa maan rajassa, mutta saattaa toisinaan kiipeillä pensaissa.

Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme. Myrkyllisyys on kuitenkin kyyn tapa hankkia ravintoa ja viimeinen puolustautumiskeino, jos mikään muu ei enää auta. Uuden myrkyn valmistaminen menetetyn tilalle vaatii kyyltä resursseja, joten se ei koskaan pure ellei ole pakko.

Kyy ei tarkoituksellisesti hyökkää ihmisen kimppuun, vaan se pyrkii ensisijassa pakenemaan. Jos kyy joutuu yllätetyksi, se voi puhista kuuluvasti ja tehdä valehyökkäyksiä raivatakseen tiensä piilopaikkaan.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet