Kaikkonen ei lupaa mitään, mutta luottaa matkailuun ja biotalouteen — Lue edunvalvontamuistio kokonaisuudessaan

Onhan tämä kappale kauneinta Suomea, sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen Savonlinnan johdolle maanantaina.

Tiina Ojutkangas

Keskustan eduskuntaryhmä viettää kesälkokoustaan Savonlinnassa Antti Kaikkosen johdolla.
Keskustan eduskuntaryhmä viettää kesälkokoustaan Savonlinnassa Antti Kaikkosen johdolla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen näkee Savonlinnan seudun vahvuuksiksi biotalouden tuotteet ja osaamisen sekä matkailun. Hän nosti esiin muun muassa tornihotellin ja matkailun mahdollisuudet kansallisesti ja kansainvälisesti.
— Onhan tämä kappale kauneinta Suomea.
Kaikkonen perehtyi Savonlinnan kaupungin johdon ja luottamusjohdon edunvalvontamuistioon maanantaina iltapäivällä. Muistio luovutetaan myös pääministeri Juha Sipilälle, joka saapuu Savonlinnaan illalla.
Eduskuntaryhmä kokoontuu Savonlinnassa maanantain ja tiistain. Tänä aikana eduskuntaryhmälle ja sen ministereille esitellään Savonlinnan seudun tilannetta ja laajasti muun muassa elinkeinoelämää ja yrityksiä.
Kaikkonen kuuli kaupungin vaatimuslistan, mutta odotetusti ei voinut luvata mitään.
— Ministereillä on leveämmät hartiat. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan heihin.
Kaupungin listalla on tuttuja asioita opettajankoulutuslaitoksen kompensaatiovaatimuksiin liittyen: Parikkala-Syväoron rajanlylityspaikan kansainvälistäminen. Edelleen kaupunki odottaa tukea Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion ja Biotuotetekniikan keskuksen kehittämiseen. Listalla on myös ammattikorkeakoulun koulutuspaikkojen lisääminen.

Lue edunvalvontamuistio kokonaisuudessaan tästä:

Keskustan eduskuntaryhmä
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen
Pääministeri Juha Sipilä

1. Savonlinnan liikenneyhteyksien kehittäminen
1.1. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen

Tavoitteena on, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka saataisiin kansainväliseksi viimeistään vuonna 2019. Hanke on todettu vuonna 2007 tehdyssä selvityksessä erittäin kannattavaksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noin 40 prosenttiyksikköä. Rajanylityspaikan arvioitu ylitysmäärä on noin 1,5 miljoonaa vuodessa pari vuotta sitten tehdyssä selvityksessä. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2008 julkaisemassa raportissa ”Suomen ja Venäjän rajaliikenne-yhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa” linjataan, että Parikkalan rajanylityspaikasta kehitetään pitkällä aikavälillä kansainvälinen rajanylityspaikka.

Savonlinnan alueella on tehty ja vireillä yhteensä noin 250 miljoonan euron matkailuinvestointihankkeet, joita rajanylityspaikan kansainvälistäminen tukisi ja vauhdittaisi. Tänä syksynä on lähdössä liikkeelle 16-kerroksinen tornihotellihanke. Selvitysten mukaan rajanylityspaikan kansainvälistäminen toisi alueelle lisää matkailutuloa noin 60 miljoonaa euroa.

Parikkala-Syväoro olisi merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raskaan liikenteen rajanylitykset kasvavat 4-5-kertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Ennuste tukee vahvasti Parikkala-Syväoron kansainvälistämistä. Savonlinnan seudulla on viime vuosina investoitu merkittävästi mekaanisen metsäteollisuuteen ja Savonlinnasta onkin tullut Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä. Lisäksi vireillä on mm. bioöljytehdashanke. Mekaaniseen metsäteollisuuteen ja bioöljytehtaaseen tarvitaan raaka-ainetta myös Venäjältä.

1.2. Savonlinna-Parikkala rautatieyhteyden sähköistäminen

Rautatieyhteys on tärkeä yhteys Karjalan radalle sekä henkilöliikenne- että tavaraliikenneyhteytenä. Henkilöliikennettä käyttää noin 90.000 asiakasta vuodessa ja Savonlinnassa sijaitsee Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, johon kuuluvat Metsäliiton Punkaharjun vaneritehdas ja kertopuutehdas sekä UPM:n Savonlinnan makrovaneritehdas. Radan sähköistäminen mahdollistaisi VR Oy:lle kustannustehokkaamman tavan hoitaa henkilö- ja tavaraliikenteen. Nopeat itäradat neuvottelukunta on teettämässä hankkeesta selvityksen. Hankkeen investointikustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.

1.3. Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeen saattaminen loppuun

Syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen pitäisi toteuttaa kokonaisena hankkeena. Hankkeeseen tulisi kuulua myös rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus. Hankkeen aikaisemmista vaiheista säästyi noin 30 miljoonaa euroa.

UPM:n laajentunut teollisuusalue sekä mahdollinen bioöljytehdasinvestointi nostavat rekkaliikenteen määrän yli 60.000 matkaan. Savonlinnassa sijaitsee Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä. Näiden toimijoiden tarpeisiin on kunnostettu 42 miljoonalla eurolla Savonlinna-Pieksämäki –ratayhteys.

Henkilöliikenne lakkautettiin huonokuntoisella Pieksämäki–Savonlinna-rataosalla keväällä 1988 ja rata jäi tuolloin pelkästään tavaraliikenteen käyttöön. Tämän jälkeen Savonlinnasta on ollut henkilöjunaliikennettä ainoastaan Kerimäen ja Punkaharjun kautta Parikkalan suuntaan. Radan nykyinen kunto mahdollistaa henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen, mikä olisi tehdyn ratainvestoinnin hyödyntämisen sekä laajemmin ilmastonmuutoksen hillintää korostavan raideliikenteen suosimisen kannalta järkevää. Junaliikenteen potentiaalia on myös pidetty selkeästi linja-autoliikenteen potentiaalia suurempana, koska se palvelee laajempia ja pidempien yhteysvälien liikkumistarpeita. Henkilöliikenteen käynnistämistä on myös pidetty alueen kehittymisen kannalta tärkeänä ja se avaisi myös uuden yhteyden Savon ja Karjalan ratojen väliin. Itä-Suomen alueen edunvalvonnan kokoava nopeat itäradat neuvottelukunta on laatinut selvityksen henkilöliikenteen palauttamiseksi. Henkilöliikennepotentiaali on noin 60.000.

2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen

2.1. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan Kuitulaboratorion ja Biotuotetekniikan keskuksen kehittäminen

Savonlinnassa on teknologiapuisto Noheva, johon on panostettu kaupungin, ammattikorkeakoulun, EU:n aluekehitysrahastoilla ja yritysten rahoituksella noin 35 miljoonaa euroa. Sen ytimenä on kuitulaboratorio, jossa kehitetään erityisesti sellu- ja paperiteollisuuden koneita ja laitteita. Näitä tuotteita viedään Suomesta ympäri maailmaa paperi- ja sellutehtaisiin.

Parhaillaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on käynnissä Savonlinnassa noin 4 milj. € suuruinen toimintaympäristöinvestointi osana Savonlinnan Biotuotetekniikan keskuksen kehittämissuunnitelman toteuttamista. Luonnonvarakeskus on suunnittelemassa 1.6 milj. € tutkimusympäristö-investointia Savonlinnan biotuotetekniikan keskuksen osana toimivaan ns. Kuitu 3-toimintaympäristöön. Luken kehittämisen kärkenä keskuksessa on puiden kasvullisen lisäyksen teknologian kehittäminen ja liiketoiminnallistaminen. Päämääränä teknologian kehittämisessä on Suomen metsien kasvun lisääminen bioteknologiaan perustuvalla puuntaimien tuotantoteknologialla. XAMK on erikoisosaamisellaan merkittävä partneri Luonnonvarakeskukselle.

Suomalainen teknologia- ja palveluteollisuus on markkinajohtaja useilla metsäteollisuuden aloilla. Tuotanto- sekä prosessien ympäristö- ja vesitehokkuutta lisäävän osaamisen vahvistaminen on elinehto alan suomalaisen teollisuuden säilymiselle kilpailukykyisenä. Tuotekehitysedellytysten vahvistaminen Suomessa ja uusien alan innovaatioiden toteuttaminen edellyttää tutkimus- ja kehitysympäristöjen vahvistamista.

Savonlinnan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu esittävät, että Suomen valtio (Työ- ja elinkeinoministeriö) osallistuisi Biotuotetekniikan keskuksen kehittämissuunnitelmassa olevien käytännön toimenpiteiden rahoittamiseen 5 milj. € panoksella vuosien 2017–2019 aikana. Biotuotetekniikan kehittämishankkeessa painopiste on mikroselluloosan sovelluksissa uusiin materiaaleihin.

2.2. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) koulutuspaikkojen lisääminen Savonlinnassa

Itä-Suomen yliopisto siirtää Savonlinnasta opettajakoulutuslaitoksen Joensuuhun. Sen johdosta kaupunki menettää 840 opiskelijaa, noin 300 työpaikkaa sekä 10-13 miljoonaa euroa ostovoimaa aluetaloudestaan. Kaupungin väkiluku vähentynee noin 1.500 – 2.000 asukasta (-5.5%). Työpaikkojen ja asukasmärän vähennys tulevat vähentämään kaupungin vero- ja valtionosuustuloa vuodessa 0,5% tuloveroprosenttiyksikön verran.

Alueen elinvoiman sekä opiskelija-asuntoyhtiön talouden kannalta olisi tärkeää, että ammattikorkeakouluopiskelupaikkoja lisättäisiin yhteensä 230:lla aloituspaikalla kuten ammattikorkeakoulu esitti. Kompensaationa saatiin ainoastaan 30 aloituspaikkaa uuteen puurakentamisen koulutusohjelmaan. Loput koulutuspaikat tulisi saada kuntoutus- ja turvallisuusalalle, koulukuraattorikoulutukseen sekä teollisuuden digitaliseen insinöörikoulutukseen.

3. Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus

Savonlinnan maakuntamuseosta ja Metsähallituksen luontonäyttelystä Olavinlinnan kansallismaisemassa esitetään kunnostettavaksi Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus, vetovoimainen käyntikohde kansainvälisille ja ympäristötietoisille matkailijoille. Investoinnilla syvennetään ja laajennetaan Suomen Saimaan ja Savonlinnan järvi-imagoa ja globaalia tunnettuutta sekä merkittävästi lisätään Savonlinnan seudun matkailutuloa.

Hankkeen tiimoilta sekä maakuntamuseo että Metsähallitus ovat tehneet vahvaa yhteistyötä ja tämän hetkisen arvioinnin mukaan hankkeen kustannusten kokonaissumma on 3.2 miljoonaa euroa.

4. Savonlinnan opiskelija-asuntojen sekä Savonlinnan Vuokratalojen talouden tasapainottaminen

Opettajakoulutuksen lähtö Savonlinnasta tulee vaikuttamaan asuntomarkkinoilla negatiivisesti. Laadittujen tuloslaskelmaennusteiden perusteella Savonlinnan Opiskelija-Asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n vuokra-asuntokantaa tulee vähentää yhteensä yli 500 asuntoa. Laskelmissa on huomioitu yksityinen asuntomarkkinatilanne ja sen vähentävä vaikutus yhtiöiden vuokra-asuntokysyntään. Yhtiöiden vuokra-asuntokannan sopeuttaminen tulevaa asuntokysyntää vastaavaksi joudutaan toteuttamaan pääosin purkamalla vuokratalokiinteistöjä.

Purkutoimenpiteiden ja niihin liittyvien purkuakordien tms. kokonaiskustannus on 14,5 milj. euroa. Lisäksi yhtiöt tarvitsevat yhteensä 4,8 milj. euron suuruisen talouden tervehdyttämisavustuksen, koska purkamisen tuloksena vuosittaiset tulokset painuvat alijäämäisiksi. Tämä johtuu siitä, että kertaluonteiset poistot purettavista kohteista ovat suuremmat kuin kohteita koskevien Valtionkonttorin lainojen akordit.

Mikäli Savonlinnan Opiskelija-Asunnot Oy päästetään konkurssiin, menettää valtio lainatappioina noin 10,5 ME. Savonlinnan kaupunki menettää arviolta noin 6,5 ME. Valtion kokonaisvastuut Savonlinnan vuokrataloyhtiöissä ovat noin 40 miljoonaa euroa. ARA voi mahdollisesti avustaa valtiokonttorin lisäksi vaadittujen toimenpiteiden rahoittamisessa, mutta on huomattava, että ARA ei tällä hetkellä avusta jätemaksuja, jotka muodostavat purkukustannuksista yli 40%.

5. Päivystyssairaala

Maan hallituksen linjauksen mukaan kaikkiin nykyisiin keskussairaaloihin jää erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Tämän linjauksen toteuttaminen tulee pysyvästi lainsäädännöllä varmistaa. Kirurgian, sisätautien ja anestesian päivystys sekä riittävät diagnostiset palvelut tulee turvata Savonlinnan keskussairaalassa päivystyksen säilymiseksi.

Keskittämisasetus huomioiden Savonlinnassa on lisäksi säilytettävä riittävän laaja päiväaikainen toiminta mielekkään päivystystoiminnan turvaamiseksi. Savonlinnan seudulla on suuri palvelutarpeen vaihtelu eri vuodenaikoina. Loma-asukkaat ja matkailijat moninkertaistavat seudulla oleskelevan väestön määrän, jolloin myös palvelutarve kasvaa. Laajat vesistöalueet ja vilkas vene- ja laivaliikenne (merkittävä rahti- ja laivaliikenne) kasvattavat suuronnettomuusriskiä josta yhtenä vakavana esimerkkinä huvivenepalo v. 2016 heinäkuussa Savonlinnassa. Lisäksi Oopperajuhlilla

6. Talous- ja velkaneuvonnan etäpalveluyksikkö

Osana OKL:n kompensaatiopakettia Savonlinnaan päätettiin perustaa Oikeusaputoimiston alainen talous- ja velkaneuvonnan etäpalveluyksikkö (10-12 henkilötyövuotta). Aiemmin on kuitenkin päätetty käräjäoikeuden lakkauttamisesta Savonlinnassa, jonka seurauksena menetetään 12 työpaikkaa. On tärkeää, että Oikeusministeriö määrittää budjetissaan riittävät resurssit talous- ja velkaneuvonnan etäpalveluyksikön perustamiseen Savonlinnaan pikaisesti.

Tiina Ojutkangas

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo