Lue kohuttu muistio kokonaan tästä — Mistä Savonlinnan Seudun yrittäjät ovat huolissaan ja miten virkamiehet vastaavat?

Tässä on kokonaisuudessaan elinkeinojaoston esityslistan liitteenä ollut muistio, jota yrittäjäjärjestö ei hyväksy. Muistion kysymykset ovat samat kuin yrittäjäjärjestön julkaisemat kysymykset, jotka järjestö on koonnut jäsenistöltään.

Savonlinnan Seudun yrittäjien ja kaupungin virkamiesten kesken on noussut kiista muistiosta, joka viime viikolla oli elinkeinojaoston kokousasiakirjojen liitteenä.

Tässä julkaisussa on koko muistio. Lue muistiojupakasta, yrittäjien esittämästä kritiikistä ja virkamiesten vastauksista kertova juttu täältä (Vain tilaajille, kokeile kaksi viikkoa ilmaiseksi)

Yrittäjäjärjestö teki muistion helmikuisesta tapaamisesta, jossa järjestön hallitus käsitteli yrittäjiltä tullutta palautetta yhdessä kaupunginjohtaja Janne Laineen ja elinkeinojohtaja Janne Weanderin kanssa.

Weander ja Laine eivät allekirjoittaneet yrittäjien muistiota. Sen sijaan Weander teki oman muistion, jossa Laineen ja Weanderin vastauksia oli täsmennetty ja joka vietiin elinkeinojaostolle. Tätä muistiota yrittäjät eivät allekirjoittaneet, koska se yrittäjäjärjestön mukaan ei vastannut keskustelun kulkua. Muistiosta on poistettu yrittäjäjärjestön keskustelussa esittämät kommentit ja siihen on täydennetty Laineen ja Weanderin kommentteja.

Yrittäjien kysymykset ja kysymyksiin sisältyvä kritiikki ovat mukana myös jaostolle jaetussa muistiossa.

Yrittäjät ovat lähettäneet oman muistionsa elinkeinojaostolle, mutta he eivät anna sitä julkisuuteen.

— Reilun pelin hengessä emme ilman muistiossa nimeltä mainittujen ihmisten lupaa voi julkaista muistiota, jossa jonkun henkilön kerrotaan sanoneen jotain, Savonlinnan seudun yrittäjien puheenjohtaja Tiina Seppänen sanoo.

Yrittäjäyhdistyksen hallitus päätti tällä viikolla kuitenkin julkistaa alkuperäisen muistion kysymykset, siis ilman vastauksia. Yhdistys lähettää kysymykset kaikille jäsenyrityksilleen. Kuka tahansa voi pyytää kysymykset itselleen sähköpostitse.

Kun yrittäjät olivat päättäneet julkistaa muistion kysymykset, kaupunki päätti julkistaa Weanderin tekemän muistion kysymyksineen ja vastauksineen. Kysymykset ovat samat kuin yrittäjäjärjestön julkaisemat kysymykset.

Lue muistiojupakasta, yrittäjien esittämästä kritiikistä ja virkamiesten vastauksista kertova juttu täältä (Vain tilaajille, kokeile kaksi viikkoa ilmaiseksi)

Elinkeinojaoston esityslistan virallisena liitteenä ollut muistio on kokonaisuudessaan tässä

Tapaamiset kaupunginjohtajan, elinkeinojohtajan sekä Savonlinnan Seudun Yrittäjien hallituksen kesken 6.2.2019 ja 8.2.2019

Paikalla 6.2.2019 klo 8.15-10.15

Kaupungilta: Janne Laine, Janne Weander, Juha Turtiainen, Matti Skyttä

SSY:n hallituksesta: Tiina Seppänen, Kari-Matti Markus, Antti Naukkarinen, Mikko Väisänen, Elina Loukes, Reetta Sahinjoki, Heikki Härkönen, Jarkko Wuorinen

Paikalla 8.2.2019 klo 10-12:

Kaupungilta: Janne Laine, Janne Weander ja Juha Turtiainen

SSY:n hallituksesta: Antti Naukkarinen, Kari-Matti Markus, Mikko Väisänen, Elina Loukes, Heikki Härkönen, Jarkko Wuorinen

Savonlinnan Seudun Yrittäjät ovat pyytäneet yrittäjiltä sekä muilta tahoilta kysymyksiä ja kommentteja kaupungin elinkeinopalveluihin liittyen. Kysymykset pyydettiin toimittamaan SSY:lle omalla nimellä, mutta ne käsitellään täysin anonyymeinä.

Yhteydenottoja tuli SSY:n puheenjohtajan ilmoituksen mukaan 10-15 kappaletta. Tapaamisissa kysymykset ja kommentit esitettiin kaupunginjohtajalle sekä elinkeinojohtajalle, ja heiltä pyydettiin näihin vastaukset.

Kysymyksiin liittyen käytiin keskustelua rakentavassa hengessä tavoitteena kehittämisen ja yhteistyön tehostaminen.

Alla tiivistelmä keskusteluissa esiin nousseista asioista:

● Neuvontaan ei ole aina riittävästi tietoa, mistä tukea voisi saada, kun sitä kaipaa tai sitä ei osata etsiä. Kaupungin elinkeinopalvelut tukevat aloittavia yrittäjiä uusyrityskeskuksen sekä startup-hankkeen (Roihu) kautta. Lisaksi kaupungin elinkeinoasiamiehet neuvovat aktiivisesti jo toimivia yrittäjiä hankkeiden kautta toteutettavan neuvonnan (kuten digineuvonnan) lisäksi. Kaupungin kautta tarjotaan myös KasvuOpen-sparraus vuosittain ja esimeriksi yrityskummit-toimintaa. Kaupunki on myös yhteydessä yrittäjään 12kk:n kuluttua yrityksen perustamisesta.

Kaupungin viestintää tehostetaan kevään 2019 aikana, jotta tieto palveluiden saatavuudesta kattaisi paremmin alueen yrityskentän nykyisillä resursseilla.

● Aloittaville yrityksille suunnattu uusyrityskeskus sijaitsee Puistokadulla ja elinkeinopalvelujen muut toiminnot kaupungintalolla D-osassa.

● Seuraava asiakastyytyvaisyystutkimus tehdään maaliskuun puolivälissä. ELPO-kyselyssä tarkastellaan koko kaupungin toimintaa kahden vuoden valein ja se on osana kaupungin

strategiaa. ELPO-kysely toteutetaan Suomen yrittäjien toimesta. Onkin tärkeää, että yrittäjä-järjestöt ottavat aktiivisen ja sitoutuneen roolin alueen kehittäjänä kaupungin lisäksi, jotta ELPO:n tulokset saadaan kasvuun ja voimme yhdessä viestiä positiivista imagoa ja luoda konkretiaa.

● Osasta kommenteista sai sen käsityksen, että kaikissa päätöksissä tarvitaan ensin kaupunginjohtajan mielipide, eikä muilla johtajilla ole todellista valtaa tehdä päätöksiä. Tähän ei ollut konkreettisia esimerkkejä, mutta asiaan olisi hyvä kiinnittää huomiota ja selvittää miksi tällaisia käsityksiä on saatu. Kaupunginjohtaja totesi että kaupungin organisaatiossa eri viranhaltijat ja toimielimet tekevät vuosittain tuhansia päätöksiä ja hän on mukana pääsääntöisesti vain kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sekä elinkeinojaoston päätöksenteon esittelyssä. Joissain yksittäisissä jumiin menevissä asioissa hän joutuu menemään mukaan niiden ratkaisemiseksi.

● Elinkeinojohtajan toimenkuvassa on selvästi todettu elinkeinojohtajan vastuu elinkeinotoimen johtamisesta ja siihen kokonaisuuteen kuuluvien kaupungin elinkeinojen kehittämiseen liittyvien konserniyhtiöiden ohjaamisesta sekä sopimusohjauksen kautta Savonlinnan matkailuyhtiön ja Uusyrityskeskuksen ohjaamisesta. Elinkeinojohtaja vastaa näiden operatiivisesta työnjaosta sekä henkilöiden toimenkuvista elinkeinotoimessa. Kaupunginjohtaja hoitaa yhteistyössä elinkeinojohtajan kanssa isoimmat yritykset sekä yrityshankkeet, joissa tarvitaan myös muiden kuin elinkeinotoimen alla olevien toimintojen toimenpiteitä. Esimerkiksi elinkeinotoimella oli noin 170 yritysasiaa viime vuonna ja kaupunginjohtaja oli mukana niistä noin kymmenessä.

● Kommenteista ja keskustelusta päätellen hankkeiden viestintää tulee tehostaa niin hankkeissa kuin sidosryhmissä. Vaikka palautetta ja ideoita kerätään sekä hankkeet toimivat Savonlinnassakin satojen yritysten kanssa vuositasolla, ei tieto välttämättä kulje välittömiä sidosryhmiä laajemmin. Esimerkiksi SSY:n hallituksen yrittäjät eivät olleet kuulleet Digiportaat-hankkeesta, vaikka Etelä-Savon yrittäjät on yksi hankkeen pääyhteistyökumppaneista. Hankkeiden valmisteluworkshoppeja on järjestetty eri sidosryhmille ja esimerkiksi yrittäjäjärjestöille.

● Hanketoiminnan viestiminen vaatii aina pitkäjänteistä työtä ja aktiivisuutta. Hanketoiminnalla on suuri merkitys alueen elinvoiman kehittämisen kannalta. Viimeisen vuoden aikana ovat käynnistyneet esimerkiksi Savonlinna Illlumination-valaistushanke keskustan kehittämiseksi, risteilyliiketoiminnan kehittämishanke alueen laivayrittäjille, Digiportaat-hanke pk-yritysten digitaitojen kehittämiseksi ja esimerkiksi Roihu-startup-hanke. Hankekanta on noussut tasaisesti vuodesta 2017 (kokonaishankekanta v. 2016 10,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 14,6 miljoonaa euroa).

● Kaupunginjohtajan myöhästymiseen liittyen tuli palaute myöhästymisestä kahdesta tilaisuudesta, joita ei kuitenkaan konkretisoitu. Kaupunginjohtaja totesi kalenterinsa olevan toisinaan haasteellinen ja siihen toisinaan nopeita tilanteisiin reagoimiseksi tulevan, joka valitettavasti aiheuttaa aikataulujen muuttumisen. Sihteeri kuitenkin hoitaa paikalle joko sijaisen tai muuttaa aikataulun. Hänen toimintansa on ollut näiden asioiden järjestelyissä erinomaisen hyvää.

● Elinkeinopalvelut kehittää kaupungin markkinointia aktiivisesti. Vuoden 2018 keväällä lanseerattiin työvoimapulan helpottamiseksi saimaalle.fi-kampanja, joka jatkuu valtakunnallisena ja laajempana vuonna 2019. Lisaksi kaupunki on lisännyt resursseja Savonlinnan Seudun Matkailuyhtiöön, jonka kautta on palkattu erillinen matkailumarkkinointia vetävä toimitusjohtaja.

● Noheva-hankkeen tarkoituksena on houkutella kaupunkiin uusia toimijoita. Kaupunki ei kilpaile paikallisten tai muidenkaan yrittäjien kanssa. Nohevan tiloja ei ole markkinoitu alueen yrityksiin, vaan kyse on yksittäistapauksesta.

● Savonlinnan pysäköinninvalvonta on saanut negatiivista julkisuutta Savonlinnan alueella. Pysäköinninvalvonta on poliittinen paatos. Elinkeinojaosto päätti viime vuonna, että kaikki pysäköinninvalvojat koulutetaan myös matkailuneuvontaan. Myös maksullisen pysäköinnin ajanjaksoa kesälle on lyhennetty.

Tapaamisten ja kysymysten tarkoituksena oli selvittää elinkeinopalveluiden nykytilaa ja kehityskohteita. Olemme nyt kartoittaneet asioita, joita tulisi kehittää alueen yritystoiminnan edistämiseksi.

Kaupunginjohtaja totesi, että yksi käytännön yhteydenpitotapa yrityselämään on yritystapaamisten lisäksi kaupungin jo järjestämät säännölliset aamukahvitilaisuudet elinkeinoelämän järjestöjen edustajien kanssa ja olisi hyvä toimintatapa, että mahdollinen kritiikki tuotaisiin niissä esiin ja sovittaisiin niissä miten toimintaa kehitetään kritiikin pohjalta.

Tapaamisissa sovitut konkreettiset toimenpiteet

Savonlinnan seudun yrittäjien hallitus nosti esiin seuraavat konkreettiset kehitysehdotukset:

1. Yrityspysäköintiluvan selvittäminen keskusta-alueen yrityksille, joka sallisi pidempiaikaisen asiakaspysäköinnin (asiakas noutaisi luvan liikkeestä)

2. Asiakastyytyväisyyskyselyn tekeminen myös tänä vuonna

Lisäksi keskustelun tuloksena sovittiin, että:

1. Kaupunki tehostaa viestintää elinkeinopalvelujen tarjoomasta sekä hankkeista

2. Kaikki toiminnot pyritään keskittämään pitkällä aikavälillä samaan tilaan (nyt uusyrityskeskus palvelee puistokadulla muiden toimintojen ollessa kaupungintalolla)

3. SSY tarjoaa Savonlinna nousuun-paitoja sekä yrittäjien historiikki-kirjoja annettavaksi lahjoina kaupungin vieraille

4. Järjestetään säännölliset erilliset tapaamiset SSY:n hallituksen sekä elinkeinopalveluiden kanssa, jotta yhteistyö tehostuisi

5. Aloittaville yrittäjille järjestään kerran vuodessa yhteinen verkostoitumistapahtuma, johon osallistuisi uudet yrittäjät, vanhoja yrittäjiä sekä elinkeinotoimen edustajia.

Alla liitteenä vielä kaikki kysymykset ja kommentit vastauksineen.

LIITE1: LISTA SAVONLINNAN SEUDUN YRITTÄJILLE TOIMITETUISTA KYSYMYKSISTÄ VASTAUKSINEEN:

1. Savonlinnassa on paljon kansalaisia ja yrittäjiä, jotka tekevät yhteistyössä paljon seudun nostamiseksi uuteen kukoistukseen. Kaupunginjohtajan päätehtävä on kaupungin hallituksen ja valtuuston valvonnan alaisena huolehtia siitä, että kaupunkiorganisaatio toimii parhaalla tavalla niin, että veronmaksajat saavat vastinetta maksamilleen veroille.

Monien yrittäjän sekä kaupungin palveluita käyttävien tahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kaupungin johtaminen on tuuliajolla. Vaikuttaa siltä, ettei kaupungissa tehdä mitään, ellei kaupunginjohtaja asiaa hyväksy.

Itseäni kyllästyttää se, että kun haluaa jotain asiaa edistää yhdessä kaupungin kanssa ja tuella, siitä pitää sopia kaupunginjohtajan kanssa. Vaikuttaa siltä, että muilla viranhaltijoilla (vaikka nimike on ”johtaja”) ei ole minkäänlaisia valtuuksia tehdä päätöksiä. Voi vain kuvitella, kuinka turhautuneita kaupungin viranhaltijat ovat tilanteeseen, kun ulkopuolinenkin kokee, etteivät asiat etene suunnitellusti. Turhautuminen johtaa työmotivaation häviämiseen, ja kaikki tekevät vain välttämättömimmät asiat. Kehitystyötä ei tehdä lainkaan.

Viranhaltijoita ei tavoita ja lupauksista huolimatta asiat jäävät tuntemattomista syistä hoitamatta. Tästä johtopäätös on, että ainakin elinkeinotoimen johtaminen ontuu; palveluiden kehittäminen on epäonnistunut tai jäänyt kokonaan tekemättä.

Savonlinnan elinkeinojaosto käsittelee mm. elinkeinotoimea ja sen kehittämistä koskevia asioita. On eriskummallista, että elinkeinojaoksen esittelyvastuu on kaupunginjohtajalla, eikä elinkeinojohtajalla. Vuonna 2017 palkatulle elinkeinojohtajalla ei ole riittävää valtaa eikä vaadittavia resursseja tehokkaan toiminnan edellytyksenä olevien asiakaspalveluprosessien kehittämiseksi ja johtamiseksi.

Savonlinnan kaupunginjohtajan johdolla kaupungin taloutta on useita vuosia tasapainotettu palvelurakenteita karsimalla, mutta palveluiden vähentäminen entisestään näivettää kaupungin kokonaan. Kaupungin talous on saatava kukoistamaan ja se onnistuu vain kääntämällä katseet tulevaisuuteen, vahvalla kehittämisotteella panostaen elinkeinoelämän menestymisen edellytyksiin.

Muutos edellyttää myös kaupungin elinkeinotoimelta uudenlaista toimintaa, jolla mahdollistetaan alueen yritysten vahvistuminen sekä kannustetaan yrityksiä kasvuun. Savonlinnan elinvoimaisuus on kiinni yksityisten yritysten tarjoamista työpaikoista ja nyt on käärittävä hihat: tehdään yhdessä työtä sen eteen, että täällä jo toimivat yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä ja houkutellaan uusia yrityksiä alueelle. Suomessa eniten työpaikkoja syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä trendi tulee vahvistumaan entisestään ja yksinyrittäjien osuus kasvaa voimakkaasti.

Savonlinnan suunnan kääntäminen nousuun edellyttää rohkeutta, uusiutumista ja luottamusta tulevaisuuteen ja muutosta tekeviin ihmisiin. Meidän kaupunkimme johtoon tarvitaan uusi, ennen kaikkea visionäärinen kehittäjä. Hän on neuvottelukykyinen, palveleva henkilö, joka luottaa oman organisaationsa ammattitaitoon ja arvostelukykyyn. Johtaja osallistaa koko organisaation kaupungin toiminnan kehittämiseen.

Janne Laine vastaa, että pitäisi olla konkreettisia esimerkkejä jotta voisi vastata tilanteisiin jossa asiasta on pitänyt sopia kaupunginjohtajan kanssa eikä ole voinut hoitaa asianomaisen virkamiehen kanssa, koska hallintosäännössä asiat on delegoitu hyvin vahvasti. Kaupunginjohtaja joutuu joskus neuvottelutilanteisiin pienemmistäkin asioista, jos jokin asia on jumiutunut kaupungin organisaatiossa. Tämä tapahtuu ulkopuolisten yhteydenottojen kautta, jossa pyritään neuvottelemalla hakemaan ratkaisua. Kaupungin taloutta joudutaan jatkossakin samaan aikaan tasapainottamaan leikkauksilla ja tehostamisilla mutta samalla jatketaan panostamista kehittämiseen talouskasvun, yrityselämän ja työllisyyden sekä sitä kautta verotulopohjan vahvistamiseksi. Viime vuonna saavutettiin hyvä tulos, kaupungin työllisyys parani yli 200 nettotyöpaikkaa, investointikanta kasvoi kaupungin neuvottelemilla sopimuksilla yli 100 miljoonaan euroon, joiden työpaikkavaikutus on yli 200 työpaikkaa. Viime vuonna elinkeinotoimi saavutti kaikki sille välittömästi kaupunginvaltuuston asettamat tulostavoitteet. Edellisinä vuosina kaupungin talous on onnistuttu tasapainottamaan vähentämällä henkilöstöä 170:lla ja pääosin säilyttämään palvelut. Nyt joudutaan valtionosuusleikkausten, vähenevien oppilasmäärien ja kasvavien sotemenojen johdosta taloutta tasapainottamaan.

2. Mikä on kaupungin prosessi elinkeinotoimen osalta kontaktoida ja informoida kaupungin palveluista? a) Kaupungissa aloittavan yrittäjän b) kaupunkiin muuttavan yrittäjän kohdalla?

A, Janne Weander vastaa, aloittavia yrittäjiä palvelee elinkeinopalveluista Uusyrityskeskus. Tarkoituksena on, että aloittavat yrittäjät tai yritystoimintaa suunnittelevat ottavat itse yhteyttä Uusyrityskeskukseen. Vuonna 2018 on aloitettu käytäntö, jossa vuoden jälkeen yrityksen perustamisesta kysellään sähköpostitse yrittäjän kuulumisia ja tarjotaan palveluita.

Startup-toimintaa tuetaan ja ihmisiä kannustetaan yrittäjyyteen esimerkiksi Roihu-hankkeen, kautta joka tarjoaa sparrausta sekä koulutusta ja verkostoja.

B, Janne Weander vastaa, että alueelle muuttaviin yrityksiin ei säännönmukaisesti oteta yhteyttä. Mikäli muuttava yrittäjä on itse yhteydessä kaupunkiin yhteistyön merkeissä, elinkeinotoimi pyrkii tekemään kaikkensa, että muuttava yritys saadaan Savonlinnaan. Tämä tarkoittaa Janne Laineen mukaan mm. tontti- ja toimitilajärjestelyitä ym. Tarvittaessa voidaan tehdä monimutkaisiakin järjestelyitä muuton aikaansaamiseksi.

Keskustelussa sovittiin, että aloittaville yrittäjille voitaisiin järjestää kerran vuodessa yhteinen verkostoitumistapahtuma, johon osallistuisi uudet yrittäjät, vanhoja yrittäjiä sekä elinkeinotoimen edustajia.

3. Mikä on elinkeinotoimen prosessi varmistaa että yrittäjän tarvitsema informaatio/palvelu on ajanmukaista ja se on toimitettu?

● Janne Weander: Palvelun asianmukaisuus perustuu työntekijöiden osaamiseen sekä tietotaitoon kustakin kysymyksestä. Mikäli kysymys koskee kaupungin toimintaa, pyritään vastaus saamaan mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Elinkeinopalvelut tarjoaa myös monenlaisia koulutustilaisuuksia yrittäjille eri hankkeiden kautta. Elinkeinopalvelut seuraa asiakastapahtumien etenemistä tiimi- ja asiakascase-palavereissa. Tapaamiset kirjataan myös sisäiseen CRM-järjestelmään. Vuonna 2018 elinkeinopalvelut tapasi yrityksiä 571 kertaa, joista 169 eri yritystä, pois lukien tapahtumat- ja koulutustilaisuudet.

4. Mitkä ovat elinkeinojohtajan ja kaupunginjohtajan vastuualueet elinkeinoasioissa, miten ne on jaettu, ja miten ajantasainen tiedonkulku heidän välillään on varmistettu? Onko vastuissa päällekkäisyyksiä?

Janne Weander vastaa, että kaupunginjohtaja on hänen esimies, jonka kanssa hän käy tavoitekeskustelut valtuuston päättämien tulostavoitteiden pohjalta. Suurimmissa asioissa, ja silloin kun asia menee elinkeinojaostoon, kaupunginjohtaja on mukana valmistelussa. Elinkeinopalvelut toteutettu Elinkeinotoimen, Hankeyhtiön ja Uusyrityskeskuksen sekä sidosryhmien kuten Savonlinnan Seudun Matkailuyhtiön ja Sakke ry:n kautta.

Janne Laine lisää, että jos tarvitaan samanaikaisesti useimpien toimialojen toimenpiteitä kaupungilta, niin hän on mukana valmistelussa. Hän on mukana sellaisissa asioissa jotka joutuu virkavastuullisesti esittelemään ja joiden laillisuudesta vastaa ja jotka menevät kaupunginhallitukseen ja/tai valtuustoon päätettäväksi. Janne Laineen mukaan operatiiviseen toimintaan on olemassa selkeä työnjako ja elinkeinojohtaja vastaa toimialallaan olevan henkilöstön johtamisesta, työnjaosta, toimenkuvista ja yhtiöiden ohjaamisesta sekä asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Elinkeinojohtajalle kuuluu yhteydenpito laajaan asiakaskuntaan ja sidosryhmiin, kun kaupunginjohtajalla on säännölliset tapaamiset suurimpien yritysten kanssa, joihin myös elinkeinojohtaja tai hänen estyneenä ollessaan yleensä joku elinkeinoasiamies pääsääntöisesti osallistuu. Säännöllisten tapaamisten tarkoituksena on olla oikeaan aikaan mukana yritysten päätöksenteossa. Tällä toimintatavalla on päästy ajoissa neuvottelemaan rakenteellisista ratkaisuista kuten esimerkiksi UPM:n ja Metsäliiton rakennepäätösten osalta saatu Savonlinnan kannalta myönteiset ratkaisut.

Janne Weander: Hankekanta on noussut tasaisesti keväästä 2017 ja on jo ylittänyt kaupunginvaltuuston asettamat tulostavoitteet vuodelle 2018. Hankeyhtiön hankekanta on 7,9 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen ollessa 6 miljoonaa euroa. Kaikki hankkeet ovat kaupungin strategian mukaisia ja vahvistavat kaupungin elinkeinoelämää. Kokonaishankekanta (hankkeet joissa elinkeinotoimi on mukana) on noussut tasaisesti, kannan ollessa v. 2016 10,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 14,6 miljoonaa euroa. Rekrytoinnit hankkeisiin ovat olleet onnistuneita.

Savonlinnaan on saatu elinkeinotoimen työn tuloksena ELY-keskuksen kanavoimia yritystukia saman verran kuin Mikkeliin, joka on väestö-ja yritysmäärältään suurempi kaupunki.

5. Miten kaupunki tukee alueensa yrittäjiä ja pitää yrittäjiin yhteyttä a) palveluista b) tiedustelee tarpeista?

Tähän on vastattu kohdassa 2.

6. Mitä työkaluja kaupunki käyttää 1) seuratessaan asiakasprosesseja 2) asiakkaalle toimitettavissa laskemissa / informaatiossa? Miten tiedonkulku kaupungin elinkeinopalveluissa on varmistettu ja miten asiakkuusvastuut on jaettu?

Janne Weander: Sisäisessä käytössä on oma CRM johon kirjataan asiakkaan tietoja, mutta erillistä tikettijärjestelmää tms. ei ole käytössä, sillä caset eivät ole niin yhdenmukaisia jo toimivien yritysten saralla.

Janne Laine lisää: Tässä meillä on kehitettävää, koska tiedän että saadun palautteen johdosta ainakaan yhden yrityksen osalta prosessi ei toiminut annetun toimeksiannon mukaisesti ja yritys ei saanut sovittua tarjousta. Tästä syystä asiakasprosessit pitäisi hoitaa elinkeinotoimen sisällä crm- järjestelmän avulla ja saada tämä toimimaan seuranta- ja ilmoitusjärjestelmän avulla.

7. Miten asiakastyytyväisyytta elinkeinopalvelujen osalta on tutkittu, miten ja mitkä olivat tulokset?

Janne Weander vastaa, että asiakastyytyväisyyskysely on edellisen kerran toteutettu vuonna 2016. Janne lupasi, että maaliskuun 2019 aikana tehdään tutkimus ja tulevaisuudessa vuosittain.

8. Mitä elinkeinopalveluissa pitäisi kehittää a) kaupunginjohtajan mielestä b) elinkeinojohtajan mielestä?

Elinkeinojohtaja Janne Weander vastaa, että hän kehittäisi viestintää, sekä hanketoimintaa siten, että se tehtäisiin enemmän strukturoidusti. Vuoden 2019 painopisteitä ovat Hankekannan kehittäminen entisestään kaupungin strategian mukaisesti kolmella eri painopisteellä; työllisyyden kasvu ja yrittäjyyden kehittäminen sekä matkailun ja kaupunkikeskustan vetovoiman kasvattaminen. Painopisteenä on myös matkailun kehittäminen SSM Oy:n kautta ja matkailun strategian täytäntöönpano. Elinkeinotoimen osalta vuoden 2019 painopisteenä ovat erityisesti kohtaanto-haasteet normaalin konsultoinnin lisäksi, viestinnän kehittäminen, teknologiapuiston kehittäminen sekä valtakunnalliset rekrytointi- ja investin-kampanjat. Palveluverkon/kattavuuden kehittäminen nykyisillä resursseilla sekä lähidemokratiamallin jatkokehitys. Elinkeinotoimi tekee myös muuta kaupungin edunvalvontaa (opiskelupaikat, lentoliikenne) ja hankeyhteistyötä eri kaupunkien kanssa.

Kaupunginjohtaja Janne Laine vastaa, että hän haluaisi lisää tiedotusta. Laineen mielestä hanketoiminnassa kannattaa hoitaa nykymallin mukaisesti hanketoimintaa pääosin ammattikorkeakoulun kautta, joka saa siitä tuloksellisuusrahaa OKM:lta. Tästä syystä elektroniikan testilaboratorio ja kuitulaboratorio ovat siirtyneet Xamk:ille ja nyt hankekanta on noussut 10 miljoonaan euroon Savonlinnassa. Tämän strategisen muutoksen seurauksena Savonlinnan amk-kampuksen taloudellinen kannattavuus on parantunut huomattavasti ja se on noussut Xamkin kärkisijoille vähän sisäisistä jakomalleista riippuen. Näiden lisäresurssien ansiosta kampuksen asema on vahvistunut, xamkon pystynyt investoimaan ja panostamaan merkittävästi lisää teknologiapuistoon ja Savonlinnaan on saatu vuosikymmenten yrittämisen jälkeen insinöörikoulutus pysyvänä perustutkintokoulutuksena.

9. Millaisen arvosanan annat elinkeinopalvelujen toiminnasta a) KJ b) Weander?

Janne Laine: 8,5, koska elinkeinotoimi on saavuttanut pääosin ja monin osin ylittänyt valtuuston sille viime vuonna asettamat tulostavoitteet.

Janne Weander: 8, ollaan hyvin päästy vauhtiin mutta paljon on vielä tehtävää.

10. Kaupunginjohtaja korostaa usein, että kaupungin tehtävä on luoda edellytyksiä yrityksille. Julkisuuteen tuodaan lukuja ja asiat esitellään usein niin, että ne näyttävät hyvälle, vaikka ei vastaisi todellisuutta. Puhutaan aiesopimuksista, 100 miljoonan euron investointikannasta ja tornihotellista. Myöhemmin selviää, ettei asia olekaan mennyt niin kuin on julkisesti kerrottu. Kaipaisin toimintaan rehellisyyttä ja todenmukaisuutta. Kaupunginjohtaja kommentoinee tätä?

Janne Laine vastaa, että esitetyt luvut pitävät paikkansa. 100 miljoonan euron investointikannasta on käynnissä mm. 52 miljoonan metsäliiton investointi, joka onnistuttiin neuvottelemaan Savonlinnaan sen sijaan että investointi olisi mennyt muualle. Tornihotellin toteutumista ei ole sanottu julkisuuteen, vaan ainoastaan se että kaupunki on luonut edellytyksiä hankkeen rahoituksellisille edellytyksille tonttijärjestelysopimuksella ja on mukana erilaisissa neuvotteluissa.

Juha Turtiainen vastaa: On yrityksen etu että lehdissä lukee näin, jotta myös Ely saa käsityksen että hanke todella toteutetaan jos rahoitus järjestyy.

Janne Laine: Hankkeista tiedotetaan yhteistyössä yritysten kanssa yhteisesti sopien siinä vaiheessa kun sopimukset on saatu neuvoteltua. Näin sitoutetaan eri tahoja hankkeen toteutumiseen. Tornihotellissa kaupunki luo edellytykset niin, että kaupungin omistamalle tontille tehdään aiesopimus. Janne lisää, että investoinneista toteutunut noin 70 miljoonaa ja yli 200 työpaikkaa tullut näiden järjestelyiden johdosta.

11. Kaupungin hallinnosta puuttuu palveluasenne ja asiakaslähtöisyys. Lähtökohtana asioille on, että ”Ei onnistu”, vaikka ensimmäinen vastaus pitäisi aina olla kyllä ja lähteä selvittämään mahdollisuuksia. Savonlinnassa kuntalaiset ja yritykset ovat hallintoa varten, ei toisinpäin.

JL: Kyllä Savonlinnassa on pääsääntöisesti meidän kaupungin henkilöstöllämme hyvä palveluasenne ja kova ammattitaito hoitaa asioita asukkaiden ja yritysten parhaaksi, mutta aina on kehitettävää. Sitten on toki lainsäädäntöä ja normeja joita viranomaistoiminnassa pitää noudattaa, mutta ratkaisukeskeisesti.

12. Elinkeinopalveluiden organisaatiorakenne näyttäytyy sekavana. Kyseinen malli on tullut tiensä päähän. Olisiko jo aika virtaviivaistaa ja selkeyttää organisaatiorakennetta ja työntekijöiden vastuualueita, sekä tehostaa toimintaa?

Janne Laine: Se on ihan totta, että organisaatiorakenne näyttäytyy sekavana. Elinkeinojohtajalla on kuitenkin vastuu elinkeinotoimen johtamisesta ja konserniyhtiöiden ohjaamisesta ja yhteistyöyhtiöiden sopimusohjaamisesta. Kokonaisuus on kuitenkin saanut hyviä tuloksia aikaan työllisyyden ja investointien kehityksessä. Elinkeinojohtajan pitää katsoa onko hänen alallaan olevien organisaatioiden työnjaossa parantamisen tarvetta.

Janne Weander: Historia sekoittaa, kun hankkeet ovat yhtiöissä ja elinkeinopalvelut kaupungilla. Taustalla on virkamiehistä riippumaton poliittinen päätös, jonka pohjalta kokonaisuus on jaettu eri yksiköille. Toimintaa on aina mahdollista ja tavoitekin tehostaa, mutta Weanderin mukaan järjestely on nytkin tehokas ja organisaatioiden välillä on hyvä työnjako. Elinkeinopalvelut toteutetaan Elinkeinotoimen, Hankeyhtiön ja Uusyrityskeskuksen sekä sidosryhmien kuten Savonlinnan Seudun Matkailuyhtiön ja Sakke ry:n kautta. Työnjako toimii hyvin ja valtuuston asettamat tavoitteet on saavutettu ja monin osin jopa ylitetty. Pitkässä juoksussa tavoite on saada kaikki suoraan kaupungin alla olevat toimijat saman katon alle.

Janne Laine: Tämä totta ja tässä meillä olisi kehitettävää asiakasprosessien osalta sekä pyrkimällä keskittämään elinkeinotoimen organisaatiot fyysisesti samaan paikkaan.

Janne Weander: Ehdottomasti pitää tehostaa yhteistyötä kaupungin yhtiöiden kesken. Tosin elinkeinopalveluilla itsellään on vain kaksi ”luukkua” – Uusyrityskeskus aloittaville yrittäjille ja neuvontapalvelut jo toimiville yrittäjille.

Juha Turtiainen lisää, että olisi helpompi toimia jos saataisiin vain määräraha jonka puitteissa toimitaan ja saisi vapaasti järjestää.

13. Kaupungin tulisi tehdä enemmän yhteistyötä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa mm. työllistämisasioissa, eikä paisuttaa omaa organisaatiotaan.

Janne Weander: Kaupungin työllistämispalvelut kuuluvut elinkeinotoimen alle. Kolmannen sektorin työllistämistä tuetaan avustusten ja hankkeiden kautta. Lisäksi 3. sektorin työllistämiseen on kehitetty viime vuonna työvoimanvuokrausmalli, jonka kautta pyritään työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. 3. sektorin työllistämiseltä haetaan tuloksellisuutta enemmän tulevaisuudessa.

Työvoiman saatavuuden auttamiseksi kaupunki markkinoi alueen yritysten työpaikkoja esimerkiksi saimaalle.fi-kampanjan kautta. Vuonna 2018 sivustolla oli 210 työpaikkailmoitusta ja niissä noin 300 työpaikkaa.

14. Kaupungin toimintaa ei ohjaa valtuuston linjaama visio ja strategia, vaan kaupunginjohtajan vaihtelevat suuntaukset.

Janne Laine: Valtuuston päättämä strategia on jalkautettu operatiivisten tulostavoitteiden avulla eri toimialojen ja konserniyhtiöiden toteutettavaksi. Valtuustolle raportoidaan kaksi kertaa vuodessa tavoitteiden etenemisessä.

15. Kaupunginjohtajan rooli päivittäisessä elinkeinotoimen operatiivisessa johtamisessa, johdetaanko adhock periaatteella vai elinkeinotoimelle annettujen vastuiden perusteella? Lisäksi molemminpuolinen raportointi yrityskontakteista ja mitä sovittu.

Janne Laine: Valtuusto on antanut aika yksityiskohtaiset tavoitteet toiminnalle, jotka on viime vuonna valtaosin saavutettu, osa jopa ylitetty. Tartutaan kuitenkin tilaisuuksiin myös tämän ulkopuolelta, jos mahdollisuuksia investointien ja yritysten hankkeille nousee.

16. Kaikki toimet ovat yhden miehen takana (KJ). Elinkeinojohtajalla ei ole valtaa johtaa elinkeinotoimia, eikä kellään muullakaan virkamiehellä valtaa omiin toimialoihinsa, vaan kaikki toimet vaativat kaupunginjohtajan mukana olon ja hyväksynnän. Prosessit ei näin ollen toimi ja asioiden eteneminen on todella hidasta.

Janne Laine: Tämä ei pidä paikkaansa ja pitäisi saada konkreettisia esimerkkejä missä näin olisi. Kaupungissa tehdään muutamia tuhansia päätöksiä vuodessa ja nämä on hallintosäännössä delegoitu eri toimielimille ja viranhaltijoille. Olen mukana vain jos tulee jokin jumiutuminen jossain asiassa organisaatiossa ja silloin minua lähestytään asiassa. Elinkeinojohtajalla on täysi valta toimialaansa. Olen mukana pääsääntöisesti vain isoimpien yrityshankkeiden osalta, monien toimialojen yhteistyötä vaativissa tapauksissa, kaupunginhallitukseen ja valtuustoon päätettäväksi menevien asioiden osalta. Esimerkiksi viime vuonna olin mukana noin kymmenkunnassa yrityshankkeessa kun elinkeinotoimi hoiti noin parisataa yrityscasea.

17. Elinkeinojohtajan toimenkuvan selkeyttäminen ja työtehtävien/-vastuiden karsiminen/delegointi muille (esim. aluedemokratia? maaseututoimi? työllisyyspalvelut?), jotta aika riittää Elinkeinotoimen operatiiviseen johtamiseen ja sitä kautta Savonlinnan yrityskentän tuntemukseen ja kehittämiseen kaupungin suomilla valtuuksilla. Tämän pitää olla kaupungin johdon tahtotila.

Janne Weander: Olemme keskustelleen kaupunginjohtajan kanssa miten voidaan kehittää toimenkuvaa.

Janne Laine vastaa, että ei halua kommentoida kaupungin sisäisiä työnjakoja tässä vaiheessa tarkemmin, koska asiat käsitellään aina ensin asianomaisten henkilöiden ja organisaatioiden kanssa yt-menettelyssä mutta aluedemokratia ja työllisyyspalvelut elinkeinojohtajan toimialalle on lisännyt hänen työmääränsä.

18. Kaupunginjohtajaa kiinnostaa PK-yritysten asiat siinä vaiheessa, kun yrityksen positiiviset asiat ovat jo varmoja (investoinnit yms.), jolloin KJ rientää paikalle jonkinnäköisen aiesopimuksen kanssa, että pääsee paistattelemaan asialla. Kaupunki ei mahdollista investointeja, vaan investoinnit syntyvät kaupungin toimista huolimatta.

Janne Laine: Tärkeintä on, että yrityksemme ovat vahvasti investoimassa ja lisäämässä työpaikkoja Savonlinnaan. Esimerkiksi metsäliiton 52 miljoonan investointihanke vaati paljon neuvotteluita ja valmistelua, jotta investointi saatiin Savonlinnaan. Tällainen julkisuus on erinomaisen hyvää julkisuutta Savonlinnalle. Parhaillaankin käydään lukuisia neuvotteluita yritysten kanssa ja niiden käymiseen tarvittaisiin työrauha.

19. Elinkeinotoimi ja Hankekehitys yhdistettävä yhdeksi toiminnoksi, vaikka Savonlinnan Elinkeinotoimi Oy (tällöin karsiintuu kaikki turhat rönsyt pois ja keskitytään olennaiseen). Jos perusteluna eriyttämiselle aikoinaan oli se, että takaisinperintä hankkeissa on helpompaa, kun on erillinen yhtiö. Joka tapauksessa emoyhtiö vastaa loppujen lopuksi tytäryhtiöistä myös taloudellisesti. Kun toimiva organisaatio on virtaviivaistettu, niin on aika pohtia Elinkeinotoimintojen prosesseja.

Janne Laine: Hankekehitysyhtiö on samalla riskien hallintaa, jos tulisi tukien takaisinperintää. Lisäksi yhtiötä voidaan kehittää EU:n erillisrahoitusohjelmista rahoituksen hakemiseen.

20. Hankkeita tehdään hankkeita varten, ei yritysten tarpeiden mukaan. Yrityksiä houkutellaan keksittyihin hankkeisiin, eikä niin päin, että yrityksiltä kyseltäisiin tarpeita ja sen mukaan pyrittäisiin luomaan yhteisiä hankkeita.

Janne Weander: Hyvä esimerkki on Digiportaat hanke, johon tarve tuli nimenomaan yrittäjiltä.

Kun uusia hankkeita ideoidaan, järjestetään esimerkiksi workshoppeja, joihin kutsutaan eri alojen yrittäjiä sekä yrittäjäjärjestöt. Hankkeet ovat keino saada lisää resursseja ja esimerkiksi EU-rahoitusta Savonlinnaan elinvoiman kehittämiseksi. En allekirjoita tuota, että hankkeita tehtäisiin hankkeita varten.

Juha Turtiainen: Hankkeet eivät ole itsetarkoitus vaan tapa hoitaa asioita.

21. Jos Puistokatu 1 ja 5 kaava menee läpi niin siellä olevat UYK ja Elinkeinotoimen/Hankeyhtiön henkilöt joutuvat todennäköisesti muuttamaan, jolloin voisi yhdistää saman katon alle koko Elinkeino- ym. organisaation esim. Nohevaan johon asiakkailla olisi helppo tulla, että olisi sopivat puitteet toiminnoille (=> kaupunki rakentaa Nohevaan yhden uuden toimistorakennuksen johon pyydetään esim. Teknosavo sijoittumaan, jolloin heidän muuttohalunsa realisoituu). Tai XAMK:nSavonniemen campukselle jossa näkyy olevan aitoa ”pöhinää” tai?

Janne Laine: Teknosavo tekee omat toimitilat, ei liity kaupungin toimitiloihin. On hyvä tavoite, että kaikki elinkeinotoimen toimipisteet olisi samassa paikassa. Kaupungintalolta on vapautunut tiloja joihin näitä voitaisiin sijoittaa. En näe järkeväksi rakentaa uutta ennen kun vanhat on hyödynnetty.

Janne Weander: Ainoastaan uusyrityskeskus on erillään tälläkin hetkellä. Yhden luukun periaate pitäisi pitkässä juoksussa olla tavoitteena.

Janne Laine: Voitaisiin ottaa tavoitteeksi keskittää toiminnot kaupungintalolle. Vastuuhenkilönä tässä toimii elinkeinojohtaja.

22. Savonlinnassa on paljon pitkäaikaisia ja pitkään veroja Savonlinnaan maksaneita yrityksiä. Kuinka näitä toimijoita on huomioitu?

Janne Laine: Elinkeinotoimen palveluiden kautta. Viime vuonna tavattu 170 yritystä 2500:sta.

Janne Weander: Elinkeinotoimi on muistanut tasapuolisesti alueen yrityksiä esimerkiksi kukilla ja tapaamisella, jos yritys täyttää merkittävästi vuosia. Lisäksi kaupunki palkitsee kerran vuodessa alueen yrityksen Savonlinnan innovaatiopalkinnolla. Viime vuonna palkinnon sai Herttuala ja 2017 BCaster.

JL: Vuosipäivähuomioinnissa on tärkeää tasapuolinen kohtelu.

23. Elinkeinojohtajan näkymättömyys yrityskentässä. Useasta yrityksestä tullut samaa palautetta, jossa toivotaan elinkeinojohtajan jalkautuvan kentälle.

Janne Weander: Tapaan päivittäin yrittäjiä ja järjestämme säännöllisesti yrittäjien ja elinkeinoelämän aamukahvit, jonka tarkoitus on vaihtaa kuulumisia. Lisäksi päälle tulevat vielä muut tapahtumat sekä yritysvierailut – ja neuvottelut. Viimeisen vuoden aikana olen tavannut kasvokkain tai vieraillut yli sadassa yrityksessä.

Pitää myös muistaa, että toimenkuvani on paljon laajempi kuin yritysneuvonnasta vastaaminen. Kasvupalveluista vastaamisen lisäksi vastuulleni kuuluu matkailun kehittäminen, elinkeinopalvelut kaupungille, lähidemokratia, maaseututoimi, työllisyyspalvelut sekä muu kaupungin edunvalvonta. Olen myös ohjausvastuussa monesta kaupungin omistamasta yhtiöstä. Kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet elinkeinotoimelle käsittävät kuusia sivua joko suoraan tai välillisesti elinvoiman kehittämiseen liittyviä asioita, joista yritysneuvonta on vain yksi osa-alueensa. Vaikka vastuualueeni on laaja, on yrityselämän kehittäminen kuitenkin kaikista tärkein osa-alue.

Sovimme tapaamisessa, että elinkeinojohtaja sekä SSY:n hallitus tapaavat säännöllisesti tulevaisuudessa, jotta tiedonkulku SSY:n puolelta kaupungin suuntaan tehostuisi.

24. Kaupunginjohtaja ei pidä lupauksiaan sovittujen tapaamisten ja aikataulujen suhteen. Meille ovet eivät enää aukea lukuisten tapaamisten vesittymisestä, kun hän ei ole tullut paikalle. Asiaa ei ole pahoiteltu. Puuttuvatko käytöstavat ja arvostus?

Janne Laine: Vaikea ottaa kantaa kun ei ole kerrottu konkreettista tapausta. Mutta aikataulujen nopeitakin muutoksia voi minusta riippumattomista syistä tulla. Minulla on kyllä erinomaisen taitava sihteeri, joka hoitaa aikataulut ja tilanteiden äkillisetkin muutokset mallikkaasti ja hyvin asiakasystävällisesti.

25. Kaupunkia ei kehitetä, vaan pelkästään saneerataan. Saneeraaja ei ole kehittäjä. Siksi Savonlinna tarvitsee uuden kaupunginjohtajan.

Janne Laine: Kaupunginjohtaja toimii kuntalain mukaisena virkamiehenä. Minä esittelen asiat ja ne päätetään demokraattisesti kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Kaupunginjohtajan asema on määritelty kuntalaissa ja erottamiseen pitää olla lainmukainen peruste eli kaupunginjohtajan asema ei ole sama kuin osakeyhtiöiden toimitusjohtajan asema ja kaupunginjohtajalla ei myöskään ole samanlaista valtaa kuin yritysten toimitusjohtajilla on. Toimintamaailma on hyvin erilainen ja samoin pelisäännöt.

26. Noheva-hanke on esitelty hienona uudistuksena, joka tuo Savonlinnaan isoja toimijoita. Kuitenkin totuus on, että kaupungin toimesta on yritetty saada paikallisia yrityksiä siirtymään JOPA SAVONLINNAN KESKUSTASTA Nohevan tiloihin. Kaksi asiaa jotka tässä tapauksessa kummastuttaa:

Kilpaileeko kaupunki paikallisten yritysten kanssa? Haluaako kaupunki tyhjentää keskusta-aluetta entisestään ja näin heikentää keskustassa toimivien palveluntarjoajien toimintaedellytyksiä?

Janne Laine: Tämä on hyvä ja oikeutettu kysymys. Ei ole järkevää, että siirretään yrityksiä tiloista toisiin. Itse suhtaudun pidättyväisesti siihen, että lähestytään paikallisia yrityksiä. On tärkeää, ettei aktiivisesti kalasteltaisi paikallisia yrityksiä tähän. Toki paikallisillakin pitää olla mahdollisuus muuttaa jos tarvetta on. Voidaan hyvin sopia, että paikallisia yrityksiä ei aktiivisesti lähestytä tässä asiassa.

Janne Weander: Lähtökohta on se, että etsitään asiakkaat ulkopuolelta. Toki jos paikallinen yritys ottaa meihin yhteyttä ja miettii joka tapauksessa muuttoa, niin silloin tarjotaan myös näitä sen sijaan että yritys muuttaisi muualle. Kaupunki ei ole missään tapauksessa markkinoinut teknologiapuiston tiloja paikallisille yrityksille eikä tallaista ohjetta ole annettu.

Todellisuudessa kysymys viittaa ainoastaan yksittäiseen yritykseen, jonka kanssa kaupunki kävi yleisellä tasolla keskustelua toimitilatarpeesta osana toisen tapaamisen agendaa. Konkreettista tarjousta ei ole tehty eikä tiloja ole markkinoitu. Teknologiapuistoa ei ole tarjottu edes alueemme muille yrityksille eikä mitään markkinointitoimenpiteitä Savonlinnan alueelle ole tehty. Valitettavasti kyseessä lienee jokin huhu, jolta on nyt hyvä katkaista siivet.

27. LUT tekee hyvää työtä Lappeenrannassa ja Lahdessa. Mikkelissäkin LUTilla on vahvaa toimintaa. Mitä Savonlinnan kaupunki teki, jotta LUT olisi pysynyt Savonlinnassa?

Janne Laine: Tähän liittyy jonkun verran luottamuksellisia asioita, joita ei voi kertoa julkisuuteen. Kaupunki teki rahoitusosuuspäätöksen LUT:lle laboratorioon. Maakuntaliitto teki kuitenkin LUT:in osalta kielteisen päätöksen. Maakuntaliiton rahaa on priorisoitu teknologiapuistoon mm. kuitulaboratorion neljänteen vaiheeseen, jonka kustannukset nousivat. LUT:iin ei myönnetty enää maakuntaliitolta rahaa, vaikka kaupunki olisikin sitä rahoittanut. Kaupungin strategiassa on priorisoitu toki Xamk:in hankkeet teknologiapuistossa, koska niiden vaikutus on iso kampuksen säilymiseen ja vahvistumiseen sekä koulutuksen turvaamiseen ja kehittämiseen Savonlinnassa. Samoin Xamk:in kuitulaboratorion yritysvaikutus on ollut erittäin merkittävä savonlinnalaisiin yrityksiin luoden yli 100 miljoonan euron liikevaihdon pääosin meidän yrityksiin. Pitää myös muistaa että meillä on Aaltoyliopiston mikroselluloosalaboratorio teknologiapuistossa ja Aaltoyliopiston kanssa on myös yhteistyösopimus meidän amk-insinöörien jatkokoulutusputkesta Aaltoyliopistoon, joka on tällä alalla maailman kolmanneksi paras yliopisto.

Juha Turtiainen: Kun priorisoidaan investointeja, täytyy miettiä investoinnin työllisyysvaikutukset Savonlinnaan. Xamkilla laajat verkostot ja investoinnit sinne tuonnevat enemmän työpaikkoja.

28. Miksi Savonlinnan kaupunki tekee hankintoja esim. Mikkelistä kun vähintäänkin vastaavaa osaamista löytyy omasta kaupungista? Yritysten suututtaminen ei ole järkevää vaan eurot kannattaisi pitää pyörimässä Savonlinnan seudulla.

Janne Laine: Kaupunki toimii hankintalain mukaisesti toki tarkastellen mahdollisuuksia luoda edellytyksiä paikallisten yritysten hankinnoille, mutta korostan että hankintalain mukaisesti.

29. Päätökset ottaa OKL kiinteistö koulun käyttöön, palkata sinne Normaalikoulun henkilökuntaa, Sanna Metsälän saanti sinne johtamaan, ja opetuksen kehittämisen jatkuminen Savonlinnassa muodosti kokonaisuuden, joka sitoo kaupunkiin. Samalla kunnioitus

Normaalikoulun saavutuksia kohtaan ja niiden säilyttäminen ja vieminen eteenpäin osana Savonlinnan kaupungin perusopetusta synnyttää ajatusta Savonlinnasta rakentavana ja eteenpäin vievänä kaupunkina. Odotan vielä näkeväni muiden kaupungin koulujen kiinnostusta ottaa osansa kaupungin sivistystoimeen saadusta uudesta osaamisesta. Työn lisäksi ihmisillä on täällä elämä. Niin töissä kuin sen ulkopuolella täytyy nähdä mahdollisuuksia kehitykseen. Olenkin pois muuton sijaan perustanut viime syksynä yrityksen Savonlinnaan.

Janne Laine: Tämä on hyvä ja kehitettävä asia.

30. Kaupungin kannattaisi ulkoistaa monia toimia tehostaakseen toimintaansa. Moni palvelu olisi paljon tehokkaammin saatavissa yrityksiltä.

Janne Laine: Kaupunki on juuri käynyt esimerkiksi metsäpalveluiden osalta tätä läpi.

31. Olen saanut käsityksen, että Savonlinnan kaupungin muut edustajat ovat tervetulleita neuvotteluihin ympäri suomea, mutta kaupunginjohtajaa ei paikalle haluta. Onko KJ suututtanut toimijat ja puuttuuko häneltä nykyaikaiset neuvottelu taidot?

Janne Laine: Ajankäytöllisesti olen paljon neuvotteluissa lukuisien eri tahojen kanssa kaupungin sisällä ja ulkopuolella. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Kaikissa neuvotteluissa ei onnistuta, mutta yleensä kohtuullisesti onnistutaan. Yksi hyvä esimerkki onnistumisista ovat Xamkin ja muiden yhteistyötahojen kanssa toteutettu teknologiapuisto jossa on jo neljäs laajennusvaihe menossa Luonnonvarakeskuksen laboratoriotiloille. Lisäksi toinen esimerkki onnistumisesta viime vuonna on metsäliiton 52 miljoonan euron investoinnin saaminen Savonlinnaan.

32. Kaupungissa ei ymmärretä kokonaisuuksia. Yritysten sijoittuminen Savonlinnaan vaatii kokonaisvaltaista pakettia. Toimitilat, asunnot, koulutus, harrastusmahdollisuudet, varhaiskasvatus, perusopetus jne. Ei riitä, että tarjotaan toimitiloja, vaan tarvitaan kokonaispaketteja ja niiden markkinointia. Myöskään koulutus + asunto ei ole riittävä, vaan tarvitaan täydellinen kokonaisuus, joka Savonlinnasta kyllä löytyy, mutta sitä ei markkinoida.

Janne Weander: Minä näkisin, että näitä kyllä markkinoidaan esim. jo viime vuonna alkaneilla kampanjoilla

(mm. kaupungin rekrytointikampanja). Se taitaa tulla kuitenkin laista, että mitään etuoikeuspaikkoja esimerkiksi varhaiskasvatukseen ei voida luvata.

Viime ja tänä vuonna markkinoinnissa on tehty kokonaisvaltaista konseptointia siten, että tänne muuttaville työntekijöille tarjotaan kaupungin asuntoja, samiedun koulutusta työhön ja yritysten kanssa pysyvää työsuhdetta. Tätä kautta on pyritty saamaan kokonaisia perheitä muuttamaan Savonlinnaan ja töitä pariskunnan molemmille osapuolille.

33. Miksi ihmeessä kaupunki kilpailee yritysten kanssa ja ostaa kiinteistöjä business tarkoitukseen esim. Lehtiniemi? Tällainen toiminta karkottaa potentiaaliset investorit seudulta, koska toiminta näyttäytyy todella sekavana ulospäin (Pyydetty välittämään terveisiä sijoittajalta)

Janne Laine: Lehtiniemi ja Rauhanlinna kokonaisuus ajatus lähti siitä, kun Savonlinnasta puuttuu valmis iso kaavoitettu alue mahdolliselle investorille. Näissä katsotaan 20 vuoden päähän. Kaupunki halusi toimillaan varmistaa, että alueelle saadaan investori, joka todella sitoutuu alueen kehittämiseen. Liiketoiminnallista tarkoitusta tällä ei kaupungille tarvitse olla.

Janne Weander: Ostolla varmistettiin se, ettei kiinteistö päädy sellaisen omistajan käsiin kuka ei kehitä aluetta ollenkaan.

34. Kaupunki kilpailee yritysten kanssa eri markkinoilla. mm. toimitila, kiinteistönhuolto. Kaupungin tulisi keskittyä hankintaosaamiseen, eikä paisuttaa omaa organisaatiotaan.

Janne Laine: Kiinteistönhuollossa ei kilpailla, vaan Savotek on myyty pois.

35. Yritykset eivät tiedä elinkeinopalvelun toiminnasta tai tarjonnasta.

Asia käsitelty kysymyksessä 2.

36. Kaupunginjohtaja saapui sovittuun tapaamiseen lähes tunnin myöhässä. Ei pahoitellut tapahtunutta. Kutsu tilaisuuteen tuli kaupunginjohtajalta. Puuttuvatko käytöstavat ja arvostus?

Janne Laine: Aikataulujen muutoksia valitettavasti välillä tulee ja sihteerini hoitaa nämä aikataulumuutosjärjestelyt hyvin ja paikalle laitetaan sijainen tai siirretään tapaamista. Jos en huomannut pahoitella myöhästymistäni niin totta kai hyviin käytöstapoihin kuuluu pahoitella myöhästymistä.

37. Kolmiosainen kysymys kaupunginjohtajalle:

1. Savonlinnan kaupungin markkinointiviestintä on ollut lähes olematonta, siitäkin huolimatta, että kaupunkia markkinoivan viestinnän kehittäminen on ollut kaupungin strategisena painopistealueena jo vuodesta 2014 lähtien.

Kaupunki onnistui vihdoin vuonna 2017 rekrytoimaan kokeneen viestinnän ammattilaisen, jonka vastuulla olisi kokonaisvaltaisen viestintästrategian suunnittelu ja toteuttaminen kaupungille. Markkinointiviestinnässä ei ole kuitenkaan rekrytoinnin jälkeenkään tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kumpi tekee tällä hetkellä kaupungin markkinointiviestintään liittyvät päätökset, kaupungin viestinnästä vastaava viestinnän ammattilainen, vaiko kaupunginjohtaja?

Janne Laine: Tiedottaja hoitaa tehtävässään operatiivisia asioita. Suuremmista kampanjoista teemme päätökset yhdessä tiedottajan ja elinkeinojohtajan kanssa. Tiedottajalla on vapaat kädet ja oma budjetti jonka rajoissa saa toteuttaa mainontaa vapaasti. Pitää muistaa että hänellä on ensin mennyt aikaa perusasioiden kuntoon laittamiseen, koska tiedottajaa ei ole aiemmin ollut ja hän aloitti työssään viime vuonna. Nyt hänen ja elinkeinojohtajan johdolla on valmisteltu iso työpaikkamarkkinointikampanjointi joka käynnistetään keväällä.

2. Jatkokysymys Savonlinnan elinkeinopalveluihin liittyen: Kaupunki rekrytoi pari vuotta sitten elinkeinojohtajan vastaamaan kaupungin elinkeinopalveluista. Kumpi tekee tällä hetkellä elinkeinopalveluiden operatiiviset päätökset, kaupunginjohtaja vai elinkeinojohtaja?

Janne Weander: Minä teen operatiiviset päätökset ja kaupunginjohtaja tekee isoimmat linjaukset. Viime vuonna kaupungilla oli noin 170 yrityscasea, joista kaupunginjohtaja oli mukana isoimmissa tai tarvittaessa.

Janne Laine: Olen suurimmissa yrityshankkeissa mukana tekemässä valmistelua ja niissä jotka menevät kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Viime vuonna oli kymmenkunta yritysneuvottelua missä olin mukana.

3. Kolmas kysymys: Miksi elinkeinojaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja eikä elinkeinojohtaja?

Janne Laine: Kaupunki on kunnallishallinnollinen organisaatio ja elinkeinojohtajan kokemus ei ollut kunnallishallinnon alalta vaan hän on ammattilainen yritysasioiden operatiivisessa johtamisessa. Esittelijänä olen vastuussa esiteltävistä asioista, jotka menevät elinkeinojaoston kautta kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.

Liite 2: SAVONLINNAN SEUDUN YRITTÄJIEN ANTAMAT KEHITYSEHDOTUKSET KAUPUNGILLE

Valtakunnan tasolla:

Savonlinnan alueella kaivattaisiin laadukkaamman puolesta puhumisen kulttuuria, ei voi olla niin että täältä lähtee ”summamutikka lähetystöjä” piäkirkolle puolustamaan Savonlinnaa.

JL ja JW: Kaupungilla on edunvalvontatoimintaa, joka perustuu edunvalvontamuistioon. Yhteistyötä tehdään kansanedustajien sekä maakuntaliiton kanssa sekä tarvittaessa myös muiden sidosryhmien kuten yritysten kanssa.

Kehitysehdotuksena, ehdotamme arvonlisäveron alueellista alennusta Itäisen Suomen piristämiseksi. Kaupunki voisi tätä koeponnistaa yhdessä maakunnan ja alueen kansanedustajien kanssa.

Tehdään asiasta aloite valtionvarainministeriöön.

Maakuntatasolla:

Kehitysehdotuksena, ehdotamme sähkönjakeluverkoston kehittämistä maakunnalliseksi voimavaraksi. Sähkön siirron hinta vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen. Sähköveron alueellinen alennus työstettäväksi kansanedustajien kanssa. Omistajan ominaisuudessa maakunnan kunnat voivat parantaa sähkönjakeluverkon kilpailukykyä, minimaalisen tai 0 osinkopolitiikan kautta.

JL ja JW: Savonlinnan kaupungin omistajapoliittinen tavoite ei ole korkea osinkopolitiikka tai siirtoverkkohinta, sillä tällä on vaikutusta alueen kilpailukykyyn ja väestön ostovoimaan.

Savonlinnan tasolla:

Parkkeerauskäytänteen kehittäminen. Pysäköintimaksujen tulot vuonna 2017 on ollut 117 000€ ja pysäköinti virhemaksujen 332 000€ (budjetoitu 235 000€). Jaettujen lappujen määrä on ylittänyt 7000 kpl. Pilkahduksia järkevöitymisestä on, maksullista aikaa on lyhennetty kesäksi 2019. Tapa, jolla toimitaan, tulisi olla kaupungin imagon kannalta loppuun mietitty. Kiekolla ei rahalla; Silmällä ei mitalla; Harkiten, ilolla opastaen ei yllätyksellä.

Janne Laine: Tämä on varmasti yksittäisistä asioista se, mistä saan eniten suoraa palautetta. Katsotaan saataisiinko asialle tehtyä jotain ja voitaisiinko esimerkiksi yrittäjille järjestää erillinen pysäköintilupa (kuten monissa muissa kaupungeissa).

a) Vesistöjen kaupallinen hyödyntäminen. Asukaslaituripaikkoja voitaisiin tiivistää ja vapauttaa asiointi ja vieraslaituripaikoiksi. Vajaakäytössä olevat laiturit voitaisiin puolittaa ja siirtää hyötykäyttöön. Kirkkolahti on vailla paikallisten risteilyalusten virallista drop on/dropoff paikkaa. Savolan lahdessa toimisi pienveneiden asiointilaituri. Kirkkolahden entinen syväsatama toimisi isompien risteilyalusten yöpymispaikkana.

Annetaan mietittäväksi kaavoitukseen.

b) Kehitetään tapahtumatoimintaa ja niiden hyötysuhdetta. Kysytään aktiivisesti tapahtumajärjestäjiltä, kuinka kaupallisesti hyödymme tapahtumista, ennen, aikana ja jälkeen. Tapahtumien aikatauluihin vapaa-aikaa, keskustaan tutustumista. Kartat, vesi ja tieyhteydet kuntoon. Kaksipäiväisyys on aina plussaa. Olavinlinna on hieno voimavara, mutta kaupunkikeskustan kauppaan vaikutukset ovat usein negatiiviset, toiminnallinen yhteys pitäisi rakentaa tapahtumajärjestäjien toimesta. Kaupungilla on rahoittajana ja/tai paikkojen, lupien osoittajana puhevaltaa, jota sen tulisi innovatiivisesti käyttää. Kaupunkikeskusta tarvitsee elpyäkseen nyt kaiken tuen.

Kaupunki tukee tapahtumia monin eri tavoin, kuten esimerkiksi tapahtuma-avustusten muodossa. Elinkeino- ja kulttuuritoimi auttavat tarvittaessa myös tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumia tuotetaan myös pääosin kaupungin rahoittamien SAKKE ry:n sekä Savonlinnan Seudun Matkailuyhtiön kautta. Tapahtumia hyödynnetään kokonaisvaltaisesti osana kaupungin markkinointia ja brändin rakennusta.

Kaupunkiorganisaation tasolla:

Kaupunkiorganisaatioon vaikuttaminen on hidas prosessi, usko tahtoo loppua kesken järjestöiltä ja yhdistyksiltä, myös konkretia puuttuu. Mitä painoarvoisempi esittäjä, sen paremmin kaupunki kuuntelee. Aloiteprosessista tulisi tehdä avoin ja nopeapalautteinen. Pahimmillaan kahden vuoden viiveet aloitteen ja valtuuston välillä on liikaa. Asiat tuppaavat aika ajoin myös hukkumaan matkan varrelle.

Osastojen rajoja ei osata ylittää. Olisi hienoa, jos jonnekin puoliksi heitetyt ideat löytäisivät perille yli osastojen edes reaktiotasolla. Yllättävä sähköpostipalaute loisi kuvaa dynaamisesta ja hereillä olevasta organisaatiosta.

Aloitteita voi jättää kaupungille suoraan verkkosivujen kautta. Parhaimmillaan vastaus voidaan antaa jo samana päivänä, mutta usein laajat muutokset vaativat esimerkiksi poliittista päätöksentekoa tai kokonaisarviointia, joka voi viedä aikaa. Annetut palautteet ohjataan aina eteenpäin asiasta vastaavalle henkilölle tai tarvittaessa sidosryhmälle.

Kyllä muutamaa kaupunginjohtajan ulostuloa olisi voinut parantaa markkinointiviestinnän ammattilainen, sellainenhan meille on palkattu. Meille on palkattu myös elinkeinojohtaja, jonka kehittämispotentiaali on jätetty lähtötelineisiin. Annetaan ammattilaisille mahdollisuus näyttää potentiaaliaan tehden työsopimuksen mukaista työtä. Pitää olla myös toimintabudjetti ja tavoiteasetanta/seuranta.

Kaupungilla tulisi lyhyen tähtäimen työskentelyn lisäksi olla tavoitteita keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Strategiatyöskentely ontuu, sanat eivät tahdo muuttua teoiksi. Lyhyen tähtäimen tekojen peilaus isompiin tavoitteisiin ontuu.

Kaupungin kehittämisote on passiivinen, asioita tehdään pakon edessä ja penni kädessä.

Kaupunginvaltuusto on määrittänyt kaupungin tavoitteet osana strategiaa ja vuosittaista talousarviota. Tavoitteet on jaettu talousarviossa eri toimialoille ja sieltä edelleen vastuuhenkilöille.

Miksi vesistöjen retkeilysatamaverkoston annetaan rapaantua?

Satamaa ja venepaikkoja kehitetään resurssien puitteissa.

Miksi Kirkkolahden kehittäminen on sidoksissa alueen rakentamiseen, eikä lähde käyntiin, vaikka syväsatamakin on jo siirtynyt?

Lujatalo ei ole saanut omia tonttejaan kaupaksi eikä rakentaminen ole siksi alkanut Automiehenkadun varrella. Kaupunki yrittää parhaillaan kaupitella omia tonttejaan, mutta ”vienti ei vedä.” Rantojen ehostamiseen varatut määrärahat on aina karsittu budjetista.

Miksi Saimaa-yhteistyötä tehdään milloin mihinkin suuntaan, palasina ei kokonaisuutena?

Saimaa-yhteistyötä tehdään koordinoidusti yhdessä muiden Saimaan alueen kaupunkien kanssa. Yhteistyötä määrittää Saimaa-sopimus, jossa on sovittu yhteisestä työnjaosta. Saimaa-yhteistyöhön on kerätty vuotuinen miljoonan euron markkinointibudjetti yhteistyössä etelä-karjalan ja etelä-savon maakuntaliittojen sekä Imatran, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien kanssa.

Ja lopuksi,

Miksi aika ajoin Kaupunginjohtajan puheet ja teot eivät kohtaa?

Vaikea vastata kun konkretia puuttuu kysymyksestä.

Epäselvää on, että kuka vastaa strategioiden jalkautumisesta? Tarvitaan tukitoimintoja ja seurantaa.

Ks. aiempi vastaus.

Epäselvää on, että kuka vastaa siitä, että kaupunki innovoi, kehittyy ja katsoo dynaamisesti tulevaisuuteen?

Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin strategiasta ja tavoitteista, jonka mukaan kaupungin organisaatio toimii ja kehittää kaupunkia. Lisäksi on kaikkien kaupungin asukkaiden, yrittäjien ja kaupungin työntekijöiden yhteinen missio viestiä yhdessä dynaamisesta ja eteenpäin katsovasta kaupungista. Kaupungin työntekijät toteuttavat tätä omalla työllään parhaansa mukaan.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut