Savonlinnalainen poliisikoira Nusse on "typykkä parhaassa iässä" — Nusse ja vanhempi konstaapeli Jyri Jäppinen ovat tiivis työpari

Vaikka Nussen titteli on partiokoira, sitä ei ole koulutettu voimankäyttöön. Se on etsintäkoira, joka on jäljittänyt niin rattijuoppoja, ihmisiä kuin huumeitakin.

Timo Seppäläinen

Vanhempi konstaapeli Jyri Jäppinen on työskennellyt järjestyspoliisina Savonlinnassa toistakymmentä vuotta, ja Nusse on hänen toinen pitkäaikainen poliisikoiransa. Poliisikoira voi jäädä eläkkeelle ja ohjaajan kotikoiraksi kymmenvuotiaana. — Nusse on perusterve, hyvärunkoinen, kompakti koira, ja sen kanssa voi varmaan työskennellä yli eläkkeenkin.
Vanhempi konstaapeli Jyri Jäppinen on työskennellyt järjestyspoliisina Savonlinnassa toistakymmentä vuotta, ja Nusse on hänen toinen pitkäaikainen poliisikoiransa. Poliisikoira voi jäädä eläkkeelle ja ohjaajan kotikoiraksi kymmenvuotiaana. — Nusse on perusterve, hyvärunkoinen, kompakti koira, ja sen kanssa voi varmaan työskennellä yli eläkkeenkin.

Savonlinnan poliisiaseman ainut virkakoira Nusse on 4,5-vuotias saksanpaimenkoiranarttu — typykkä parhaassa iässä, kuten koiran ohjaaja, vanhempi konstaapeli Jyri Jäppinen luonnehtii.

Jäppinen sanoo Nussen olevan virtaa täynnä ja innokas miellyttämään.

— Se on oikein viimeisen päälle ihmiskoira, ihmisestä tosi onnellinen. Jos ihminen ottaa siihen kontaktia, se on nopeasti mukana ja miellyttämässä, saattaa syliinkin kammeta.

Nusse, kasvattajanimeltään Kustmarkens Aqua, tuli Jäppiselle ruotsalaiskennelistä kahdeksanviikkoisena. Se on etsintäkoira, eikä sitä käytetä voimankäyttötehtäviin.

— Sen titteli on silti partiokoira. Kun se aloitti, ei ollut vielä erikoisetsintäkoira-nimitystä.

Kaikista koulutettaviksi otettavista koirista ei tule poliisikoiria. Ennen työhönryhtymistä koirat käyvät läpi käyttöönottotarkastukset eri tehtävälajeissa.

Nussen valikoimaan kuuluvat jäljestys, henkilön etsintä sekä esine-etsintä ja erikoisetsintä.

— Sen erikoislajina ovat huumeet. Esine-etsintään kuuluu vielä pienesineiden etsintä. Myös koiran hallittavuus eli tottelevaisuus tarkastetaan.

Nusse on osoittanut olevansa tehtäväänsä pätevä.

— Se on jäljittänyt rattijuoppoja, jotka ovat kolaroituaan lähteneet karkuun, löytänyt kadonneita marjastajia ja huumeitakin. Ihmisen etsiminen on sen peruskauraa.

Jäppinen sanoo koiran olevan sellaisesta sukulinjasta, että edellytyksiä työhön löytyy, muun muassa kestävyyttä.

— Kun monelta koiralta virta loppuu, Nusse jaksaa vielä tehdä.

Ihmisen etsintä on pääsääntöisesti aina kiireinen, poliisijohtoinen tehtävä, jossa on kyse hengestä ja terveydestä.

Koirapartion tukena etsintätehtävien aikana on koirapartiomies. Jyri Jäppisen ja Nussen koirapartiomies on vanhempi konstaapeli Janne Rinkinen.

— Koiran ohjaaja keskittyy aina koiraan ja tarkkailee, mitä koira tekee. Koirapartiomies keskittyy ohjaajan turvaamiseen, tukee ohjaajaa, toimii kartturina ja huolehtii radioyhteydestä muihin. Vaativilla etsintätehtävillä hän toimii usein koko etsinnän johtajana.

Töissä käytössä on koiravarusteltu auto.

— Auton välitilassa ei ole penkkejä vaan läpikuljettava häkki, johon voi tarvittaessa sijoittaa kaksikin koiraa.

Jos koira on kipeänä, se voi tulla työpaikalle mukaan, mutta tehtäviin sitä ei voi käyttää.

Timo Seppäläinen

Koirapartion autossa on tilaa tarvittaessa kahdellekin koiralle. Koiran koulutukseen ei työvuorossa juuri liikene aikaa, mutta työpäivän aikana Nusse pääsee muutamaan otteeseen vähän verryttelemään ja virkistäytymään.
Koirapartion autossa on tilaa tarvittaessa kahdellekin koiralle. Koiran koulutukseen ei työvuorossa juuri liikene aikaa, mutta työpäivän aikana Nusse pääsee muutamaan otteeseen vähän verryttelemään ja virkistäytymään.

— Vaikka Nusse olisi saikulla, minun on silti lähdettävä töihin, Jäppinen naurahtaa.

Ohjaaja vaalii koiran mielentilaa

Ohjaaja kouluttaa poliisikoiraa pääsääntöisesti vapaa-ajallaan.

Hän saa koiranhoitolisän, mutta ei erityistä korvausta koulutusajasta.

— Koulutus on jatkuvaa, eli jos ei koirat kiinnostaisi, niin kyllähän tämä työltä tuntuisi. Tämä on erittäin sitovaa, Jyri Jäppinen toteaa.

Nusse tuli hänelle luovutusikäisenä.

— Pentu on aina vähän riski, koska ei voi tietää, onko siitä työhön. Etuna siinä on se, että pääsee hyödyntämään nopean oppimisen kausia ja leimautuminen ja suhteen luominen koiraan ovat ihan eri tasolla.

Jäppinen kiittää Nussea hyvähermoiseksi koiraksi, joka osaa ottaa vapaa-ajan ja rentoutua.

— Ohjaaja keskittyy siihen, että koiran saa pidettyä hyvässä mielentilassa. Se on tarkkaa tasapainoilua: jos hermot eivät ole kunnossa, se vaikuttaa paljon koiran terveyteen silloin, kun koiralta vaaditaan paljon.

Tutut toimet, kuten poliisivaljaitten pukeminen, virittävät Nussen tiettyyn työtehtävään.

Jos ei koirat kiinnostaisi, niin kyllähän tämä työltä tuntuisi.

— Se tietää silloin, että nyt ei olla menossa kotiin rellottelemaan.

Kotona Punkaharjulla Nussella on perheen lisäksi seurana toinen koira ja kolme kissaa.

— Kotona se on kuin mikä tahansa perhekoira, vain koulutetumpi.

Etsintäkoirien tarve kasvaa

Vaikka Nussen titteli on partiokoira, sitä ei ole koulutettu voimankäyttöön.

Itä-Suomen poliisilla on muissa alueen kaupungeissa koiria, jotka ovat myös siihen koulutettuja.

— Voimankäyttökoiria on Kuopiossa, Joensuussa, Varkaudessa ja Mikkelissä, ja ne saadaan tarvittaessa nopeasti paikalle, Jyri Jäppinen kertoo.

Nussen kaltaisille etsintäkoirille on tarvetta.

— Etsinnät ovat keikkamäärältään ehkä merkittävin asia, mihin meillä koiria tarvitaan, ja niitä on yhä enenevässä määrin, kun väestö vanhenee.

Seija Gustavsson

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.