Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei myöntänyt lupaa ampua hirviä Rautjärvellä rajavyöhykkeellä, joka on ”seuran parasta hirvialuetta” — Hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja palautti sen uuteen käsittelyyn

Valituksen tehneen metsästäjän mukaan lupa metsästää rajavyöhykkeellä Rautjärvellä oli myönnetty poikkeuksetta vuodesta 1991 asti.

Mika Strandén

Metsästäjän mukaan rajavyöhyke on rautjärveläisen metsästysseuran parasta hirvialuetta.
Metsästäjän mukaan rajavyöhyke on rautjärveläisen metsästysseuran parasta hirvialuetta.

Kaakkois-Suomen rajavartioston olisi pitänyt perustella miksi se ei myöntänyt metsästäjälle lupaa ampua hirviä rajavyöhykkeellä. Näin linjaa Itä-Suomen hallinto-oikeus, joka kumosi rajavartioston rajavyöhykelupaa koskevan päätöksen joulukuussa.

Metsästäjä oli hakenut lupaa muun muassa oleskella, pitää hallussa ja käyttää ampuma-aseita tietyllä osalla rajavyöhykettä Rautjärvellä. Rajavartiosto myönsi luvan oleskella ja pitää ampuma-aseita hallussa rajavyöhykkeellä, mutta ampumiseen lupaa ei myönnetty. Metsästäjä piti tätä päätöstä käytännössä metsästyskieltona.

Metsästäjä valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista sekä korvauksia. Valittajan mukaan hänellä ja metsästysseuran muilla jäsenillä on maanomistukseen pohjautuva oikeus metsästää rajavyöhykkeellä. Lisäksi valittajan mukaan lupa hirvenmetsästykseen ja ampumiseen rajavyöhykkeellä oli myönnetty poikkeuksetta vuodesta 1991 vuoteen 2019 asti.

Mika Strandén

Metsästäjän mukaan rajavartioston päätös merkitsi hirvenmetsästyksen kieltämistä rajavyöhykkeellä. Kuvituskuva.
Metsästäjän mukaan rajavartioston päätös merkitsi hirvenmetsästyksen kieltämistä rajavyöhykkeellä. Kuvituskuva.

Valittajan mukaan passipaikoilta on ammuttu rajalta pois päin, ja ne ovat olleet lähimmillään sadan metrin päässä valtakunnan rajasta. Valituksen mukaan rajavyöhyke on keskimäärin 900 metriä leveä metsästysseuran alueella.

Metsästäjän mukaan rajavyöhyke on seuran parasta hirvialuetta, sillä jahtikauden alussa siellä oleskelee yli puolet alueen hirvistä. Jahtikauden lopussa hirviä on rajavyöhykkeellä sitäkin suurempi osa.

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi rajavartioston päätöksen siksi, että päätöstä ei ollut perusteltu. Päätöksestä ei oikeuden mukaan käynyt ilmi miksi rajavyöhykelupa myönnettiin hakemuksesta poiketen.

Hallinto-oikeus palautti rajavartioston päätöksen uudelleen käsiteltäväksi ja jätti korvausvaatimuksen tutkimatta. Lupaa hirvenmetsästykseen oli haettu 12.10.2019—15.1.2020 väliselle ajalle.