Nuorta polvea siirtyy vetovastuuseen höyrylaivojen tulevaisuudesta

Karvalakkiregatta piipahti tervehdyskäynnillä lauantaina Savonlinnan matkustajasatamassa.

Timo Seppäläinen

Karvalakkiregatta keräsi jälleen uteliasta yleisöä tutustumaan höyrylaivoihin lauantaina Savonlinnassa.
Karvalakkiregatta keräsi jälleen uteliasta yleisöä tutustumaan höyrylaivoihin lauantaina Savonlinnassa.

Lauantain Karvalakkiregatassa Savonlinnan matkustajasatamassa sen näki: Höyrylaivojen kansilla ja konehuoneissa vilahtaa paljon nuorempaa väkeä, joka tuntee tai parhaillaan opettelee tuntemaan tervahöyryjä konehuoneista ruorin ääreen.
Hallituksen jäsen Taisto Nevalainen Suomen Höyrypursiseurasta sanoo olevansa kohtuullisen levollisella mielellä. Viime vuosina aluksilla on tehty sukupolven- ja omistajanvaihdoksia.
— Ne ovat hyviä merkkejä. Toki konemestareita voisi olla enemmän. Jokainen höyrylaiva tarvitsee konehuoneeseen oman osaajansa.
Monesti sukupolvi vaihtuu vanhemmilta nuorille luontevasti, sillä nuoret ovat kasvaneet pienestä pitäen perheensä mukana kiinni elämäntapaan. Höyrylaivoilla on vietetty lähes kaikki mahdollinen vapaa-aika.
Toinen joukko on Nevalaisen mukaan niitä, jotka kiinnostuvat tulemaan höyrylaivojen pariin tekniikan ja tekniikan historian harrastajina.
Vaalittavaa ja ajettavaa kalustoa riittää. Höyrylaivoja on tallessa yli 100  ja niistä Suomen Höyrypursiseuran jäsenrekisterissä noin 90. Niistä noin puolet pitää kotivesinään Saimaata.
— Valtaosa aluksista on ajokunnossa. Voi sanoa, että meillä on hyvin säilynyt höyrylaivasto, summaa Taisto Nevalainen.

Toiset kiinnostuvat tulemaan höyrylaivojen pariin tekniikan ja tekniikan historian harrastajina.

"Olisi pitänyt älytä aikaisemmin"

Savonlinnalainen Tero Lehto hymyilee nykyisin tyytyväisenä S/s Kalle Tihveräisen matkustajana, mitä nyt välillä kokeneen kipparin mieli tekee kurkistaa myös komentosillan puuhia. Manttelin peri pari vuotta sitten oma poika, Asseri Lehto.
— Nuorista jatkajista puhutaan. Todellisuudessa nämä nuoret alkavat olla 50-vuotiaita, tuumii Tero Lehto.
Vanhempi Lehto pohdiskelee, ettei ratkaisu sukupolvenvaihdoksesta ollut varsinaisesti vaikea.
— Sitä ei vain älynnyt tehdä aikaisemmin.

Kiinnostus ja halu oppia vievät eteenpäin


101-vuotias entinen niputtaja on Lehdon perheen ja Pentti Roiton säätiön yhteisomistuksessa. Säätiön nimissä konehuoneessa askaroi Pekka Ikonen, Kiteen eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja.
Ikonen on viihtynyt tervahöyryjen konehuoneissa 35 vuotta, enimmäkseen museolaiva S/s Mikon talkoomiehistössä.
Harrastus sai alkunsa aikanaan Puhoksen Höyrylaivaregatasta.
— Laivalle huhuiltiin vapaaehtoista lämmittäjää, ja minä ilmoittauduin.
Maalaispoikana Ikonen tiesi jotakin koneista ja laitteista, mutta ei aluksi mitään höyrylaivoista. Hän uskoo, että pelkällä kiinnostuksella ja halulla kuunnella kokeneempien konemestareiden neuvoja pääsee eteenpäin.
Harrastuskäytössä oleville höyrylaivoille vaaditaan vähintään B-konemestarin paperit ja katsastajan kelpuutus.
Ikonen arvelee, että tuntumaa pääsee saamaan tarjoutumalla mukaan laivoihin tai vapaaehtoiseksi Saimaan Purjehdusmuseoyhdistykseen.