"Jokaisella on oikeus kokea tulevansa arvostetuksi" — Hopearanta täyttää 120 vuotta

Hopearannan palvelutalo täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Sen kunniaksi julkaistiin Minna-Liisa Riestolan kirjoittama historiikki, joka käsittelee Hopearannan vaiherikasta historiaa.

Timo Seppäläinen

Hopearannan toiminnanjohtaja Marja Arffman (vas.) ja keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen olivat juhlatunnelmissa Hopearannan historiikin julkaisutilaisuudessa Olavinlinnassa.
Hopearannan toiminnanjohtaja Marja Arffman (vas.) ja keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen olivat juhlatunnelmissa Hopearannan historiikin julkaisutilaisuudessa Olavinlinnassa.

Eri ikäpolvien kunnioittava yhdessäelo edellyttää, että oppisimme ottamaan jokaiselle omassa elämänvaiheessaan tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään eri-ikäisten lähimmäisten todellisuutta. Tutkimuksessa tätä on kutsuttu ikäpolvitajuksi. lkäpolvien välistä ymmärrystä voi kehittää aivan arkisessa kanssakäymisessä, mutta myös poliittisin päätöksin luomalla tiloja ja ympäristöjä, joissa eri sukupolvet kohtaavat luontevasti.

Näin puhui kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) juhlapuheessaan Olavinlinnassa järjestetyssä Savonlinnan Hopearanta ry:n historiikin julkistamistilaisuudessa perjantaina.

Tapahtumia pitkin viikkoa

Hopearannan palvelutalo täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlavuosi huipentuu tähän viikkoon. Erilaisia tapahtumia on järjestetty maanantaista eteenpäin ja juhlallisuudet päättyvät lauantaina vietettävään pääjuhlaan.

Perjantaina Olavinlinnassa vietettiin Savonlinnan Hopearanta ry:n historiikin julkaisutilaisuutta, joka kuvaa palvelutalon toimintaa 120 vuoden ajalta. Historiikin on kirjoittanut Minna-Liisa Riestola.

Hopearanta on palvelutalo vanhuksille. Se sijaitsee Savonlinnan keskustassa Punkaharjuntiellä. Hopearannan kirjava historia ulottuu aina vuoteen 1898.

Kymmenen yläluokan rouvaa perustivat tuolloin Savonlinnan Rouvasväen yhdistyksen. Siitä alkoi pitkäkestoinen ja vaiherikas vapaaehtoinen sosiaalinen auttamistyö, jota Savonlinnan Hopearanta ry tänä päivänä jatkaa.

Juhlaviikko huipentuu lauantaina

Tilaisuuden juhlallisuudet avasi Savonlinnan Hopearanta ry:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Heinonen tervehdyssanoillaan. Hänen jälkeensä esiintyi Savonlinnan Mieslaulajat. Tilaisuuteen saapui pitämään puheen myös Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Savonlinnan teatterin näyttelijät esittivät tapahtumassa Hopearannan historiikkia ja musiikkiakin kuultiin.

Timo Seppäläinen

Savonlinnan Hopearanta ry:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Heinonen avasi Hopearannan historiikin julkaisutilaisuuden.

Tapahtuma päättyi kahvitilaisuuteen Olavinlinnan Kuninkaansalissa, jossa Savonlinnan Hopearanta ry:n historiikkeja oli saatavilla. Juhlaviikko huipentuu lauantaina pääjuhlaan, jossa tarjoillaan juhlalounas palvelutalon asukkaille, heidän läheisilleen ja henkilökunnalle.

Jokaisella oikeus kokea arvostusta

Kansanedustaja Heikkinen korosti puheessaan vanhusten ihmisarvojen merkitystä, ja Savonlinnan Hopearanta ry:n työtä vanhusten hyvinvoinnin ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

— Arvokas vanhuus toteutuu kohtaamisen, mukaanoton ja vanhuksen yksilöllisten tarpeiden kuulemisen ja toteuttamisen kautta. Vanhustyön keskusliiton keskeisin toimintaa ohjaava arvo on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. Jokainen vanhus on yksilö ja arvokas ja jokaisella on oikeus kokea tulevansa arvostetuksi, myös elämänkaarensa loppupuolella.

Vapaaehtoistyötä

Savonlinnan Hopearannan historiikin kirjoittanut Minna-Liisa Riestola haluaa korostaa, että teos ei ole pelkästään Hopearannan palvelutalon ja sen taustayhdistyksen historiikki.

— Tämä on myös Savonlinnan kaupungin ja kaupungin sosiaalityön historiaa.

Hopearannan historia voidaan katsoa alkaneeksi vuodesta 1898, jolloin kymmenen naista perusti talon taustayhdistyksenä toimineen Savonlinnan Naisväenyhdistyksen. Yhdistyksen tarkoituksena oli auttaa köyhiä kaupunkilaisia ja tarjota naisille ja lapsille mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön.

— On tärkeää huomata, että nämä naiset tekivät vapaaehtoistyötä. He jakoivat Savonlinnan piireihin, joissa jokaisessa kiersi kaksi naista taloissa katsomassa mitä apua niissä tarvittiin.

Naiset tarjosivat konkreettista apua esimerkiksi antamalla kangasta lasten vaatteisiin, köyhille vanhuksille joka toinen päivä litran maitoa ja lesken perheelle kilon sianlihaa.

Myös feminismin historiaa

Savonlinnan Naisväen historia on myös savonlinnalaisen naisen ja feminismin historiaa.

Perustamisasiakirjassa mukana olleet naiset määriteltiin miehensä kautta. Nainen oli tuohon aikaan miehen omaisuutta. Tämä näkyi siten, että esimerkiksi Riestolan historiikissaan käsittelemä Maiju Sikio mainittiin perustamisasiakirjassa pankinjohtajan rouvana, vaikka hän itse oli opettaja.

Muuttui ajan hengessä

Naisväenyhdistys alkoi menettää merkitystään 40- ja 50-luvuilla. Tuolloin suomalainen sosiaalityö alkoi kehittyä, ja kaupunki alkoi ottaa enemmän vastuuta vähäosaisista. Yhdistys muuttuikin Savonlinnan Vanhainkotiyhdistykseksi vuonna 1949.

Vuonna 1964 perustettiin Hopearannan yksityinen vanhainkoti. Tuosta vanhainkodista on muovautunut nykyinen palvelutalo.

— Yhdistys ei lakkauttanut itseään vaan muuttui ajan hengessä. Tarvittiin vanhainkoteja ja sen myötä yhdistykselle tuli uusi tarve olla olemassa. Siitä alkoi varsinaisesti Hopearannan palvelutalon historia. Yhdistys on kuitenkin nimenvaihdoksista huolimatta sama, joka perustettiin vuonna 1898.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet