Puun suosio kasvaa, ja Luston uusi strategia heijastelee globaaleja muutoksia — ”Suomessa on 650 000 metsänomistajaa, jotka miettivät, mitä se heidän elämässään tarkoittaa”

Metsämuseo Lusto pyrkii vastaamaan asiantuntijatarpeeseen tarjoamalla luotettavaa tietoa. "Puu nähdään ratkaisuna moniin globaaleihin haasteisiin, kun ilmastonmuutos ja hiiliasiat ovat esillä".

Soila Puurtinen

Pekka Äänismaan mukaan metsäalan muutokset ovat kasvattaneet Luston merkitystä.
Pekka Äänismaan mukaan metsäalan muutokset ovat kasvattaneet Luston merkitystä.

Viime kesänä Metsämuseo Lustolle vahvistettiin uusi strategia, jossa painotetaan museon roolia valtakunnallisena metsäkulttuurin ja -kulttuuriperinnön asiantuntijana ja luotettavan tiedon tuottajana ja välittäjänä.

— Kiersimme viime vuoden aikana meidän sidosryhmien luona pohtimassa, että mikä se Metsämuseo Lusto on tulevaisuudessa. Nyt sitä ollaan lähdetty toteuttamaan, kertoo museon johtaja Pekka Äänismaa. Äänismaan mukaan metsäalan muutokset ovat kasvattaneet Luston merkitystä.

Soila Puurtinen

Lusto on saanut uusille hankkeille ulkopuolista rahoitusta ja on palkkaamassa uusia työntekijöitä. 

— Tilanne on sillä tavalla positiivinen, että metsäala on vahvassa nosteessa ja puu nähdään ratkaisuna moniin globaaleihin haasteisiin, kun ilmastonmuutos ja hiiliasiat ovat esillä. Puu uusiutuvana luonnonvarana kiinnostaa, ja Suomessa on 650 000 metsänomistajaa, jotka miettivät, mitä se heidän elämässään tarkoittaa. Myös metsien hyvinvointivaikutukset kiinnostavat nyt laajasti.

Luotettavalle tiedolle metsistä on huutava tarve, ja sitä lähdetään museon sisällöissä lisäämään. — Pekka Äänismaa

Puun kasvava kysyntä, metsien uudet käyttömuodot sekä keskustelu metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamisesta lisäävät luotettavan tiedon tarvetta. Äänismaa näkee Metsämuseon vastaavan osaltaan uuteen asiantuntijatarpeeseen.

— Luotettavalle tiedolle metsistä on huutava tarve, ja sitä lähdetään museon sisällöissä lisäämään.

Museoelämysten tarjoamisen lisäksi Lusto on jo vuoden verran ollut asiantuntijana mukana valtakunnallisessa metsäneuvostossa, joka osallistuu kansallisen metsästrategian laatimiseen ja seuraa strategian toteutumista. Äänismaa on havainnut ihmisnäkökulman nousseen esiin metsäalalla.

Soila Puurtinen

— Nyt on havahduttu siihen, että ihmiset tekevät ne metsiin liittyvät päätökset omien arvojensa ja tavoitteidensa pohjalta, sanoo Pekka Äänismaa.

— Aikaisemmin on puhuttu luontotyypeistä, hehtaareista ja teknologioista, ja nyt on havahduttu siihen, että ihmiset tekevät ne metsiin liittyvät päätökset omien arvojensa ja tavoitteidensa pohjalta. Myös kuluttajien merkitys korostuu, kun he päättävät, ostavatko muovi- vai puupohjaisia tuotteita. On alettu uudella tavalla arvostaa meidän museon ymmärrystä ihmisen ja metsän välisestä suhteesta. Tällaisille uudenlaisille asiantuntijapalveluille on kysyntää.

Aikaisemmin on puhuttu luontotyypeistä, metsätyypeistä ja teknologioista, ja nyt on havahduttu siihen, että ihmiset tekee ne metsiin liittyvät päätökset. — Pekka Äänismaa

Metsämuseolla katsotaan tulevaisuuteen varsin luottavaisesti. Valtakunnallisesti museokävijöiden määrät ovat nousussa. Viime vuonna Metsämuseossa vieraili noin 33 500 kävijää, joista ulkomaalaisten osuus oli noin 19 prosenttia. Museo on saanut uusille hankkeille ulkopuolista rahoitusta ja on palkkaamassa uusia työntekijöitä. Myös uusia teknologioita hyödyntäviä elämyksiä on luvassa, vaikka perinteisempää museokokemustakaan ei unohdeta.

— Hienosti esille tuotu tieto on monelle kävijälle elämys. Kun meillä on historiaa esillä, vierailija pystyy peilaamaan niitä kokemuksia omaan elämäänsä ja identiteettiinsä.

Metsämuseo Lusto avautuu jälleen vuosittaisen huoltotauon jälkeen 29.1.2019.

Kestävyysajattelu vahvasti mukana
Suomen metsätalouden trendeissä

Metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä listaa Suomen metsätalouden uusia suuntauksia.

— Trendejä ovat fossiilisten ja muiden uusiutumattomien raaka-aineiden korvaaminen metsäperäisillä tuotteilla, ja se, että puutuotteisiin liitetään palveluja, esimerkiksi huolto- ja elinkaaripalveluja. Myös isojen ja pienten yritysten muodostamat yritysekosysteemit ovat nousussa. Esimerkiksi käy Äänekosken raaka-ainevirtojen fraktioiden hyödyntäminen, joita pk-yritykset voivat jalostaa eteenpäin.

Myös kestävän kehityksen periaatteet näkyvät Suomen metsäteollisuudessa, mutta se ei sinällään ole uusi asia..

— Jos ajatellaan koko tuotantoketjua, metsätaloudesta jalostukseen, niin kyllähän se kestävyysajattelu näkyy vahvasti. Meillä on tarkasteltu jo pitkään asioita kokonaisvaltaisesti, eikä se ainakaan vähene.

Luetuimmat