Punkaharjulle rakennetaan uudenlainen metsäbiotalouden näyteikkuna, joka toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena — konkreettisesti sekä virtuaalisesti

Uusi näyteikkuna sijaistee konkreettisesti Luken tutkimuspuistossa Punkaharjulla, mutta tieto on kaikkien nähtävillä myös netissä.

Soila Puurtinen

Metsän parissa toimivat tahot loivat yhdessä metsäbiotalouden näyteikkunan, jonka avulla eri tahot tai aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua aihepiiriin. Arkistokuva.
Metsän parissa toimivat tahot loivat yhdessä metsäbiotalouden näyteikkunan, jonka avulla eri tahot tai aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua aihepiiriin. Arkistokuva.

Punkaharjulle rakennetaan metsäbiotalouden sisältöjä ja mahdollisuuksia monipuolisesti ja -tasoisesti avaava kohde, jossa metsätietoa jaetaan niin konkreettisessa kuin virtuaalisessa muodossa, kertoo Luonnonvarakeskus Luke tiedotteessaan. Virtuaalisia sisältöjä julkaistaan vuoden 2020 alkupuolella.

Tutkimustiedon siirtäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena toimiva metsäbiotalouden näyteikkuna sijaitsee Punkaharjun tutkimuspuistossa, ja se on lisäksi kaikkien nähtävillä netissä.

Näyteikkunaa voivat hyödyntää yliopistot, ammattikorkeakoulut ja perusopetus kuin myös alueen matkailutoimijat ja kaikki metsistä ja metsäntutkimuksesta kiinnostuneet.

Esittelykohteet yhteistyön tuloksena

Savonlinnan alueella on ainutlaatuinen keskittymä metsäalan osaajia, joilla on kytkentä käytäntöön, tutkimukseen, opetukseen ja matkailuun. Näyteikkuna rakennetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) johdolla yhdessä Metsämuseo Luston, Metsähallituksen, Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Savonlinnan kesäyliopiston kanssa.

— Hankkeen aihepiiri ja sen vaatima osaaminen on niin laajaa, ettei kaikkea asiantuntemusta ja osaamista ole millään hankkeen toimijalla yksinään. Se vaatii voimien yhdistämistä, erikoistutkija Petteri Vanninen Lukesta kertoo Luken tiedotteessa.

Näyteikkunaan kytkeytyy useita Itä-Suomen yliopiston biotalouden opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Soila Puurtinen

18601386.jpg

Näyteikkunan perusajatuksena on tarkastella koko metsäbiotaloutta valottamalla sen eri puolia: metsäbiomassaa suomalaisen teollisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin lähteenä, metsien terveysvaikutuksia sekä luonnonsuojelua ja metsien ekologista monimuotoisuutta.

— Luke tuo rakennettaviin ja digitaalisiin kohteisiin tutkimustietoa ja tarjoaa näyteikkunalle konkreettiset puitteet tutkimusmetsistään, Vanninen kertoo.

Metsämuseo Lusto kehittää hankkeessa uusia keinoja jakaa ja monipuolistaa luotettavaa tietoa metsistä ja niiden eri käyttömuodoista.

— Luston roolina on tuoda hankkeeseen matkailuun, elämystuotantoon, pitkän aikavälin metsäkulttuuriseen näkökulmaan liittyvää osaamista, kertoo johtaja Pekka Äänismaa Lustosta.

Pitkät perinteet metsätiedon jakamisessa

Punkaharjulla on pitkät perinteet metsäntutkimuksen näyteikkunana. Nyt sitä halutaan avata laajemmin metsäbiotalouden esittelyyn.

Punkaharjun vahvuuksina ovat tutkimusmetsäalue monipuolisine kokeineen, alueen metsiin virtuaalisesti sukeltava www.openmetsa.fi -portaali sekä kansallismaiseman vetovoima ja matkailijavirrat. Lisäksi Punkaharjulla sijaitsee Suomen metsämuseo Lusto.

Hankkeen aihepiiri ja sen vaatima osaaminen on niin laajaa, ettei kaikkea asiantuntemusta ja osaamista ole millään hankkeen toimijalla yksinään. Se vaatii voimien yhdistämistä. — Petteri Vanninen

Savonlinnassa on tehty oppimisen ja oppimisympäristöjen kehitystyötä jo yli kymmenen vuoden ajan UEF:n opettajankoulutuksen sekä Luken, Luston, Metsähallituksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmarahoituksesta. Osarahoittajina ovat Savonlinnan kaupunki, Itä-Savon yliopistosäätiö ja Punkaharjun matkailu ry.