Savonlinnassa toimineelle ravintolayrittäjälle ehdollista vankeutta työsyrjinnästä – Työpaikalla todettiin monen muunkin asian olevan rempallaan ja vastoin lakia

Tuomittu joutuu korvaamaan käräjillä asianomistajana olleelle työntekijälle maksamattomia palkkoja 21 000 euron edestä.

Moises Garibay

Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomion perusteluissa katsotaan, että ravintola-alalla töitä tehnyt työntekijä oli asetettu ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä hyvin epäedulliseen asemaan.
Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomion perusteluissa katsotaan, että ravintola-alalla töitä tehnyt työntekijä oli asetettu ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä hyvin epäedulliseen asemaan.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Savonlinnassa toimineen yrittäjän kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, työsuojelurikoksesta, työterveyspalvelujen laiminlyönnistä ja työaikarikkomuksesta ehdolliseen vankeuteen.

Tuomittu on toiminut ravintola-alalla työantajan asemassa ja rikokset on tehty vuosien 2016–2017 aikana.

Käräjäoikeuden mukaan asianomistajana käräjillä olleelle työntekijälle ei ole maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä hänelle kuuluneita lisiä ja korvauksia. Oikeuden mukaan kyse on ollut selvästä alipalkkauksesta.

Tuomion perusteluissa katsotaan, että työntekijä oli asetettu ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä palkkauksen, työaikansa sekä lepopäivien puutteen suhteen hyvin epäedulliseen asemaan.

Kaltoin kohdeltu työntekijä on taustaltaan maahanmuuttaja. Oikeus toteaa ratkaisussaan olevan epätodennäköistä, että suomalainen tai kielitaitoinen henkilö olisi päätynyt työpaikalla vastaavaan asemaan kuin oikeusjutussa asianomistajana ollut henkilö.

– Asianomistajan tausta ja kielitaito huomioon ottaen on perusteet katsoa, että hänen epäedullinen asema on johtunut juuri näistä seikoista. Asiassa täyttyy siten työsyrjinnän tunnusmerkistö, oikeuden päätöksessä todetaan.

Tuomittu oli rikkonut myös työterveyshuoltolakia. Työpaikalle oli tehty viranomaisten tarkastus ja yrittäjä oli saanut laiminlyönnistään kaksi kehotusta laittaa työterveyshuollon velvoitteet kuntoon. Kehotuksia hän ei noudattanut.

Oikeuden mukaan hän oli myös antanut tarkastajille vääriä tietoja siitä, että työterveyshuolto olisi järjestetty. Yrittäjälle asetettiin useampi uhkasakko, koska hän ei ollut määräajassa järjestänyt työterveyshuoltoa yritykseensä.

Yrittäjä ei ollut vaatimuksista huolimatta laatinut työpaikalleen myöskään työvuoroluetteloa, eikä hän ole pitänyt lainkaan työaikakirjanpitoa.

Yrittäjä oli teetättänyt alipalkatulla työntekijällä vuoden 2017 aikana ylityötä 594 tuntia eli huomattavasti enemmän kuin lain sallimat 250 tuntia. Tämän vuoksi yrittäjä on oikeuden mukaan syyllistynyt menettelyllään työaikarikkomukseen.

Yrittäjän saama yhteinen rangaistus on kolme kuukautta ehdollista vankeutta ja rangaistuksen koeaika päättyy joulukuussa ensi vuonna.

Oikeus velvoitti yrittäjän maksamaan kaltoin kohdellulle työntekijälle korvaukseksi maksamatta jääneistä palkoista ja vuorolisistä 21 000 euroa. Lisäksi vastaaja tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty 9 690 euroa.