Savonniemen rantaraittiin varattiin miljoona euroa – Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti asiasta etäkokouksessaan äänin 31–20

Vastustajia epäilytti veden päälle rakentaminen. Kannattajat muistuttivat, että miljoonan euron rantaraitti luo edellytykset 15 miljoonan euron investoinnille.

Kaupunginvaltuusto kokoontui etäyhteydellä. Kuvassa valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.),  Ari Silvennoinen (sd. oik. ylh.), Aate Laukkanen (kok. vas. alh.) ja Olli Sironen (sd. oik. alh.)
Kaupunginvaltuusto kokoontui etäyhteydellä. Kuvassa valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.), Ari Silvennoinen (sd. oik. ylh.), Aate Laukkanen (kok. vas. alh.) ja Olli Sironen (sd. oik. alh.)

Savonlinnan kaupunki rakentaa Savonniemen rannoille lähivuosina kevyen liikenteen rantaraitin, jos Savon Mafian Savonniemeen suunnittelema kylpylähotelli-investointi toteutuu kokonaisuudessaan.

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänin 31–20 varata rantaraitin rakentamiseen miljoona euroa vuosille 2022–2023.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran etäyhteydellä. Syynä etäyhteyteen olivat koronarajoitukset.

Rantaraitin rakentamispäätöksen tekemistä tässä vaiheessa vastustivat lähes kaikki SDP:n valtuutetut, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

Kylpylähotellin rakentamisen mahdollistava kaavaluonnos on vasta nähtävillä ja lausunnoilla.

– Tässä vaiheessa ei ole syytä ottaa kantaa kaavan yksityiskohtiin, sanoi Olli Sironen (sd.).

Rantaraitin rakentamispäätöstä kannattivat keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit.

Kokoomuksen äänet jakaantuivat äänestyksessä.

Savonniemen raitista ei ole suunnitelmia, mutta takavuosina raittia on suunniteltu veden päälle.

Sironen huomautti, että vielä ei ole minkäänlaista havainnekuvaa kevyen liikenteen väylästä eikä varsinkaan Savonniemen kallioiden ohittamisesta.

– Ei ole tarpeen eikä järkevää rakentaa kevyen liikenteen väyliä veden päälle. Maan päälle rakennettaviin väyliin voi varata rahat normaalisti vuosittain sitten, kun kaava on vahva, Sironen sanoi.

– Savonniemen kaava-alue sijaitsee herkällä Olavinlinnan maisema-alueella, eikä sinne pidä rakentaa mitään maisemaa pilaavaa, Sironen sanoi.

Kaupunginjohtaja Janne Laine huomautti, että kaupunki luo edellytykset 15 miljoonan euron yksityiselle investointihankkeelle varaamalla rahaa kevyen liikenteen väylän.

– Yritykselle on tärkeä saada kaupungin sitoumus ennen kuin se alkaa panostaa rahaa suunnitteluun ja etsiä mahdollisia investoreita, Laine sanoi.

– Raha tulee kaupungille moninkertaisesti takaisin työpaikkoina, verotuloina ja matkailijoina.

Laine huomautti, että kevyen liikenteen väylä ei palvele pelkästään matkailua vaan myös kaupunkilaisia.

Laine myös tähdensi, että valtuusto oli ottamassa kantaa vain määrärahaan, ei siihen, mihin ja miten väylä tehdään.

Heli Järvinen (vihr.) sanoi, että kyse on jopa isommista asioista kuin 15 miljoonan euron investoinnista.

– Saimaalle tavoitellaan Unescon maailmanperintöstatusta ja Savonlinnaan kansallista kaupunkipuistoa. Niiden saamiseen on sitä paremmat mahdollisuudet, mitä paremmat retkeilyreitit kaupungin keskustassa on, Järvinen sanoi.

Seija Puputti (kok.) kertoi muuttaneensa mieltään asiasta Järvisen puheenvuoron kuultuaan.

– Juuri näin pitää asioita ajatella, laajemmasta näkökulmasta ja kokonaisvaltaisesti, Puputti sanoi. Hän kuitenkin epäili, että järven päälle rakentaminen ei toimi.

Lea Sairanen (kok.) arveli, että Savonniemen investointi ei ole pelkästään rantaraitin varassa. Hän ihmetteli, miksi Savonniemen väylä ohittaa monta liikenneturvallisuuden kannalta kriittisempää väylää.

Olli Österlund (kesk.) ja Jarkko Wuorinen (kesk.) sanoivat että tämänkokoisessa investoinnissa kaupungin on tehtävä osansa.

Pekka Turunen (kok.) kysyi, mitä kaupunki voi hävitä, kun rantaraitti-investoinnin ehtona on 15 miljoonan euron investoinnin toteutuminen.

Esa Valkonen (vas.) ihmetteli vihreiden intoa rakentaa Olavinlinnan maisema-alueelle.

Tiina Strandén (vihr.) huomautti, että joskus on viisasta rakentaa rakenteita, jotta voi suojella esimerkiksi herkkiä kallioita liialta kulumiselta.

Lauri Kosonen (vihr.) totesi, että suuri osa rannasta on jo rakennettua, ja että rantaraitti parantaisi luontoarvojen esille tuontia.

Eija Stenberg (sd.) ihmetteli, miten rantaraitin kustannusarvio on kasvanut paljon aiemmin puhuttua suuremmaksi.

– Ja onko meillä kaikille yrittäjille tarjolla vastaavia vastaantuloja tasapuolisesti, Stenberg kysyi.

Stenberg pohdiskeli sitäkin, voidaanko rantaraitti rakentaa niin, että siitä ei ole haittaa asukkaille.

Tekninen johtaja Kari Tikkanen huomautti, että Savonniemessä ei ole yhtään omarantaista tonttia, joten raitti ei voi häiritä ketään.

– Ja jos joku epäilee, että järven päälle ei voi rakentaa, menkää käymään Tampereella Ratinassa. Siellä on rakennettu rapea raitti järven päälle, Tikkanen sanoi.

Tikkanen listasi, että muille yrittäjille on valmis matkailukaava Vääräsaaren rannalla ja että Lehtiniemessä on menossa luontokartoitusta.