Hakija Rantanen kelpasi anonyymia rekrytointia tekeville esimiehille — EK:n työsyrjimistä vastustava kampanja koskettaa jo 400 000 palkansaajaa

Romanien työllistymistä edistävä kampanja sai jatkoa. Nimekkäät suomalaiset ammattilaiset hakivat töitä romaninimillä, eivätkä saaneet kutsua työhaastatteluun.

Päivi Virta-Salo

Hakija Rantanen kelpasi anonyymia rekrytointia tekeville esimiehille — EK:n työsyrjimistä vastustava kampanja koskettaa jo 400 000 palkansaajaa

Anonyymi rekrytointi herättelee ajattelemaan uudella tavalla. Tällaisia havaintoja tehtiin marraskuun aikana S-ryhmässä, kun Osuuskauppa Keskimaalla ja SOK:ssa kokeiltiin rekrytointia niin, että rekrytoivat esimiehet ja konsultit eivät työhakemuksen saadessaan saaneet tietää hakijan nimeä, ikää tai sukupuolta.

— Alustavat havainnot ovat olleet sellaisia, että vajavainen tieto hakijoista on ollut ihan ok. Esimiehet ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti. Asia on aiheuttanut paljon pohdintoja siitä, tapahtuuko omassa ajattelussa jotain, kun ei tiedä esimerkiksi hakijan sukupuolta tai ulkomaalaistaustaa. Se on ollut kiinnostavaa ja jännittävää, SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula kertoo.

Nikulan mukaan idea on alun perin saatu kansainvälisistä seminaareista. Ajankohta kokeilun toteuttamiseen samanaikaisesti Elinkeinoelämän keskusliiton käynnistämän Työ ei syrji -kampanjan kanssa tuntui sopivalta. Nikula kertoo, että sekä hakijoiden kokemuksia että rekrytoijien tuntemuksia on tarkoitus vielä analysoida tarkemmin marraskuun jälkeen.

Yritykset toteuttaneet kampanjaa eri tavoin

Anonyymi rekrytointi toteutettiin siten, hakijoita pyydettiin jättämään täyttämättä sukupuoleen ja ikään liittyvät tiedot hakulomakkeessa. Etunimeksi pyydettiin laittamaan Hakija ja sukunimeksi jokin keksitty, esimerkiksi Hakija Rantanen. Nikula kertoo, että kaikki hakijat eivät kuitenkaan halunneet jättää tietojaan anonyymiksi.

— Ehkä he kokivat, että kampanja ei koske heitä tai he halusivat vakuuttaa olevansa, ketä ovat. Emme tiedä vielä, tuleeko anonyymista rekrytoinnista meille pysyvä käytäntö. Jos tulee, tarvitsemme siihen järeämmän teknisen tuen. Elinkeinoelämän keskusliitto aloitti syksyllä näyttävän kampanjan työelämään liittyvää syrjintää vastaan. EK:n yhdenvertaisuusasiantuntija Katja Leppänen kertoo, että kampanjaan on tähän mennessä liittynyt yli 400 työyhteisöä. Mukana on yrityksiä, kaupunkeja, yliopistoja ja järjestöjä.

— Kampanjan piirissä on yli 400 000 palkansaajaa. Se on huomattava määrä, Leppänen toteaa.

Työyhteisöjen toteuttamat toimenpiteet kampanjaan liittyen ovat olleet erilaisia. Leppänen kertoo, että yrityksissä on esimerkiksi laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia, pidetty kampanjoita, järjestetty sparrausryhmiä ja rekrytoitu anonyymisti.

— Jokainen työyhteisö on lähtenyt liikkeelle omista tarpeistaan. Se on hienoa, sillä yhdenvertaisuutta ei voi edistää samalla tavalla joka puolella, Leppänen toteaa.

Kampanjalle ei ole määritetty päättymispäivää. Leppänen toivoo, että sitä jatkettaisiin siihen asti, kunnes asenteet on saatu muuttumaan.

Sarasvuota ei kutsuttu haastatteluun

— Vaikka kampanjaa ei enää näyttävästi mainosteta kadunvarsilla, yhteydenottopyyntöjä tulee yhä päivittäin. Meiltä pyydetään esimerkiksi koulutuksia, tietoa ja materiaaleja jaettavaksi henkilökunnalle.

Diakonia-ammattikorkeakoulu käynnisti syksyllä kampanjan nimeltä Työnimi. Kampanjassa neljä nimekästä suomalaista ammattilaista, Tuomas Enbuske, Jari Sarasvuo, Anne Kukkohovi ja Meri-Tuuli Väntsi, hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan, mutta tekaistuilla romaninimillä. Kukaan heistä ei saanut kampanja-ajan puitteissa kutsua työhaastatteluun.

Kampanjasivustolla kerrotaan, että nimeen konkretisoituu monen romanin kohtaama syrjintä työmarkkinoilla. Moni jopa päätyy vaihtamaan nimensä työnhakua varten. Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä.

Meeri Koutaniemi

Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Jari Sarasvuo ja Meri-Tuuli Väntsi pukeutuivat romaniasuihin osana romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen vastaista kampanjaa.
Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Jari Sarasvuo ja Meri-Tuuli Väntsi pukeutuivat romaniasuihin osana romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen vastaista kampanjaa.

Kuluvalla viikolla Diakonia-ammattikorkeakoulun viestinnästä kerrottiin, että kampanjaa jatketaan. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi on valokuvannut Enbusken, Sarasvuon, Kukkohovin ja Väntsin romaniasuissa. Koutaniemen kuvia on tarkoitus käyttää kampanjan ulkomainonnassa ja sanomalehdissä.

Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, joka pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta, ja kansallinen rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö.