Suloiset kangasvuokot ihastuttavat tien pielessä Sulkavalla — ”Kukista näkee hienoja otoksia sosiaalisessa mediassa”, iloitsee sulkavalainen Maisa Kokki

Kangasvuokko on ollut rauhoitettu laji vuodesta 1952 saakka. Juurakkoa ei saa kaivaa maasta, kukkia poimia eikä siemeniä kerätä.

Kangasvuokon poiminta myyntiä varten kiellettiin jo vuonna 1926.

Onhan se hienoa, että ihmisten kotiseutumatkailu lisääntyy tällaisten pienten kausikohteiden ansiosta. — Maisa Kokki

Rauhoitetut kangasvuokot putkahtavat vuosi toisensa jälkeen hiekkaiselle tienpenkalle Sulkavan kirkonkylän liepeillä. Penger näyttää upealta aurinkoisena päivänä, kun ujosti alaspäin riippuvasta purppuraisesta nupusta avautuu kohti taivasta kurkottava puhtaanvalkoinen kukka, jolla on keltainen sydän.

Rauhoitettuja vuokkoja on tien penkalla harvahkona kasvustona muutaman kymmenen metrin matkalla. Tampatut polut paljastavat, että paikka on keväisin luontokuvaajien pyhiinvaelluskohde.

Paikallisia ihmisiä kukkia kohtaan osoitettu mielenkiinto hämmästyttää.

— Kukista näkee hienoja otoksia sosiaalisessa mediassa. Paikka on helppo kuvaajan kannalta, itsekin olen joinain vuosina käynyt kuvia ottamassa, toteaa matkailuasioista Sulkavan kunnassa pitkään vastannut toimistosihteeri Maisa Kokki.

Kukka virkistää kotiseuturetkeilyä

— Onhan se hienoa, että ihmisten kotiseutumatkailu lisääntyy tällaisten pienten kausikohteiden ansiosta, Kokki toteaa. Kukkien kuvaajat ovat kierrelleet samalla ihailemassa maisemia esimerkiksi läheisellä Väätälänmäellä.

— Sehän oli entisen Mikkelin läänin korkein kohta, Kokki muistuttaa.

Kyrsyäntien varrella on kotiseuturetkeilijöiden kuvattavana muun muassa hienoja vanhoja pihapiirejä sekä tien varrella laiduntavaa Ylämaan karjaa.

Pienet käyntikohteet kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän.

Purppuransävyiset nuput nuokkuvat ujosti.

— Itse asiassa Sulkavan naisvoimistelijat järjestävät ensi kesänä 12 erilaista polkulenkkiä, joiden ideana on tutustuttaa kävelijät paikallisiin luonnonnähtävyyksiin. Mukaan pääsee ilmaiseksi, ja kulkunopeuden voi määrittää itse, Kokki kertoo.

Polkulenkeistä löytyy naisvoimistelijoiden fb-sivuilta

Ensimmäinen rauhoitettu laji

Kokki muistelee, että kukat ilmestyivät hiekkapenkereelle parisenkymmentä vuotta sitten, kun tieltä 465 tehtiin uusi liittymä Sulkavan kirkonkylälle.

Kangasvuokko oli ennen vanhaan suosittu kukkatervehdys esimerkiksi äitienpäivänä ja sitä kerättiin jopa toreilla myytäväksi.Se oli myös ensimmäinen luonnonsuojelulain perusteella suojeltu kasvi. Kukkien myynti ja keruu myyntiä varten kiellettiin jo vuonna1926 ja vuonna 1952 laji rauhoitettiin kokonaan.

Kokki kuten monet muutkin paikalliset ihmiset ovat havainneet, että kukkamättäillä käydään myös lapion kanssa.

Näin tehdään siitäkin huolimatta, että kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on lain nojalla edelleen kielletty, ja moni tämän hyvin tietääkin.

Myöskään kasvin siemeniä ei saa kerätä.

Sukulaiskasveja saa puutarhakaupoista

Etelä-Savon Ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Anni Rautio neuvoo puutarhureita hankkimaan kotipihaan kangasvuokon sukulaisia arovuokkoja tai tarhakylmänkukkia taimitarhoilta tai puutarhaliikkeistä. Ne selviävät kangasvuokkoa paremmin kukkapenkissä.

Kuivassa tienpenkassa kasvaa kukkia muutaman kymmenen metrin matkalla.

Kangasvuokon kaivaminen maasta lapiolla on tahallista ja rikkoo luonnonsuojelulakia, Rautio toteaa.

Tapauksista on tehty vuosien varrella ilmiantoja, joiden pohjalta Ely-keskus arvioi tapauksen ja tekee tarvittaessa asiasta tutkintapyynnön poliisille. Kangasvuokkoyksilöille ei ole määritetty laissa tai hallinnon ohjeissa rahallista arvoa, vaan se määritetään tapauskohtaisesti.

Laji otettava huomioon hakkuita suunnitellessa

Kangasvuokkoa esiintyy Suomessa vain Kaakkois-Suomen kuivilla kankailla ja harjuilla. Esiintymisalueista voi hakea tietoa Suomen ympäristökeskuksen Hertta eliölajit -tietokannasta. 

Suojellut lajit on huomioitava metsälain perusteella myös hakkuiden yhteydessä. Kaikista hakkuista tehdään metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle vähintään 10 päivää ennen hakkuuta.

Jos hakkuukuviolla tai sen läheisyydestä on tieto uhanalaisesta tai rauhoitetusta lajista, Metsäkeskus laittaa tiedon metsänkäyttöilmoituksesta Ely-keskukselle, joka puolestaan antaa suosituksia ja ohjeita hakkuiden suunnitteluun.

Aluetta, jossa rauhoitettu kasvilaji kasvaa voidaan käyttää esimerkiksi maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan. Kasveja ei kuitenkaan saa vahingoittaa, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

— Lainsäädäntö ei tältä osin ole kovin selkeä. Metsänhakkuut voivat myös hyödyttää kangasvuokkoa, sillä valon lisääntyminen ja maanpinnan rikkoutuminen lisää kukintaa, Rautio toteaa.

Kommentoidut