Pelastetaan järvitaimen! —Jokitalkkari kutsuu Savonlinnan seudun osakaskuntia talkoisiin uhanalaisen arvokalan puolesta

Talkkarille voi ilmoittaa paikoista, joissa järvitaimen on aikaisemmin kutenut. Ne ennallistetaan hankerahalla uudelleen kutukelpoisiksi taimenille.

Pekka Huupponen

Tavoitteena on, että järvitaimen nousee kutemaan pienempiinkin koskiin, kuten tähän Heinävedellä virtaavaan Jyrkylinkoskeen. 
Tavoitteena on, että järvitaimen nousee kutemaan pienempiinkin koskiin, kuten tähän Heinävedellä virtaavaan Jyrkylinkoskeen. 

Toivottavasti osakaskunnat innostuvat taimenen pelastamisesta. Pienistäkin puroista ja koskista voi minulle ilmoittaa. — Jokitalkkari Pekka Huupponen

Saimaan Lohikalojen Ystävät ry on aloittanut taimenille sopivien kutupaikkojen ja poikasalueiden ennallistamisen tavoitteenaan saada Saimaan luontainen järvitaimenkanta kasvuun.

Muun muassa Sulkavan Siikakoskella taimenelle aiotaan sorastaa kutupesiä lisäämällä jokeen läpimitaltaan 2-10 senttimetrin kiviainesta. Työ aloitetaan heti kun tarvittavat luvat on saatu muun muassa maan omistavalta metsäyhtiöltä sekä Museovirastosta. Museoviraston lupa tarvitaan, koska kosken yli kulkee vanha suojeltu kivisilta.

Joen penkalle tukinuiton yhteydessä nostettu järeämpi kiviaines pyöräytetään osittain takaisin virtaan. Kivien ympärille saadaan luotua kutupesiä. Samalla pienpoikasille luodaan piilopaikkoja.

Järvitaimen on uhanalainen koko Vuoksen vesistössä. Istutetun järvitaimenen ja luonnon järvitaimenen erottaa rasvaevästä, joka istutelta kalalta puuttuu.
Järvitaimen on uhanalainen koko Vuoksen vesistössä. Istutetun järvitaimenen ja luonnon järvitaimenen erottaa rasvaevästä, joka istutelta kalalta puuttuu.

10 km Jyrkylinkoskea kunnostetaan lohelle

Heinävedellä talkoillaan loppuviikosta yhdessä K-kauppiaiden ja WWF:n kanssa kunnostamalla Jyrkylinjokea Säynekoskella. K-ryhmä on mukana vaelluskalojen suojelutyössä yhdessä WWF:n kanssa Kuteminen kuuluu kaikille -sloganin alla. Viisivuotinen hanke alkoi syksyllä, ja jo nyt on avattu yhdeksän nousuestettä ja rakennettu 60 kutusoraikkoa.

Talkoolaiset kunnostavat kahden päivän ajan taimenelle lisääntymis- ja poikasalueita jokireitin eri kohtiin. Taimenille vapautuu jopa noin kymmenen kilometriä potentiaalista lisääntymis- ja elinaluetta.

Jyrkylinjoella nousuesteenä on Saimaaseen laskeva jyrkkä koski, jossa on ollut ennen pato. Talkoolaiset kynnystävät koskea ja luovat kosken reunoille kalan nousua helpottavan kalapolun.

Taimenille kunnostetaan myös lisääntymis- ja poikasalueita, jotta kala saataisiin palaamaan jokeen ja sen luontainen lisääntyminen onnistuisi.

Kun taimenen kutuaika lokakuun lopulla koittaa, paikalliset voivat konkreettisesti nähdä taimenia kutemassa kunnostetulla alueella esimerkiksi Säynetkosken sillalta käsin.

Erityisesti Puruvesi kiinnostaa

—Tällaisiin hommiin olisi tarkoitus päästä muuallakin Saimaalla. Erityisesti Puruvedelle haluttaisiin entistää taimenen kutupaikkoja, sillä paikka olisi suotuisa lohikalojen kasvaa, sanoo jokitalkkari Pekka Huupponen.

Huupponen uskoo, että Saimaalta löydetään paljon entistettäviä puroja ja koskia, joissa taimen on aikanaan lisääntynyt ja voisi taas alkaa lisääntyä, kun esteet raivataan pois.

—Toivottavasti osakaskunnat innostuvat taimenen pelastamisesta. Ja nimenomaan nuoret kalastajat, että asialla olisi jatkuvuutta. Pienistäkin puroista ja koskista voi minulle ilmoittaa, toivoo välikätenä ja töiden organisoijana toimiva Huupponen.

Haaveena luonnontaimenen kalastus joskus tulevaisuudessa

Hän korostaa, että taimenen suojelu ei tarkoita verkkokalastusrajoitusten lisäämistä. Päinvastoin, suojelun tuloksena Saimaan järvistä ja joista voitaisiin jonain päivänä kalastaa istutuslohen lisäksi myös luonnontaimenta.

—Tämä on tässä vaiheessa kuitenkin kaukainen haave, Huupponen korostaa.

Lisäksi vapaana kasvavan järvitaimenen poikastuotannosta saataisiin uusia vahvoja emokaloja tuottamaan poikasia kasvattamoihin. Nykyinen kanta on pitkän jalostuksen takia taantunut.

Kaksivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus on kouluttaa Etelä- ja Pohjois-Savoon sekä Pohjois-Karjalaan ja osin Etelä- Karjalaan paikallisia vastuuhenkilöitä kartoittamaan sopivia lisääntymispaikkoja ja organisoimaan entistämistöitä.

Yhtä harvinainen kuin norppa

Saimaan Lohikalojen Ystävät on vuoden 2016 alussa perustettu yhdistys,  jonka tarkoituksena on osaltaan turvata saimaanlohen ja järvitaimenen elinolosuhteiden paraneminen niissä vesistöissä, missä lohta ja taimenta on aikaisemmin ollut, mutta kanta on hiipunut.

Tällaisia kohteita ovat muun muassa Saimaan vesistö sekä siitä lähtevät joet ja pienet purot.

Saimaanlohi on äärimmäisen uhanalainen laji. Huupposen mukaan Itä-Suomessa on nukuttu Ruususen unta järvitaimenen suojelun osalta, ja hoidettu kalakantaa liian pitkään pelkästään istutuksin.

—Yhdistys ei kuitenkaan ole suojeluyhdistys vaan tarkoituksenamme on turvata lohen ja taimenen kalastettavuus jatkossakin, Huupponen linjaa.

Valtaosa yhdityksen jäsenistä asuu Savonlinnan seudulla. Lisää aktiivisia jäseniä otetaan vastaan ja talkooapua kaivataan erityisesti tiedottamiseen!

Tulossa on kaksi koulutustilaisuutta, joista ensimmäinen Läsäkosken Kartanossa Mikkelissä 10.—12. elokuuta ja toinen Lomakeskus Huhmarissa Joensuussa 31.8.—2.9. Tilaisuuksiin kannattaa ilmoittautua ennakkoon Pekka Huupposelle numeroon 050 341 2437 tai sähköpostitse esa.huupponen@gmail.com. Samaan numeroon ja sähköpostiosoitteeseen voi myös ilmoittaa ehdotuksia kunnostettavista alueista.

Järvitaimenen elämänkulku

Saimaalla ja muilla isoilla järvillä taimen on vaelluskala. Koskien sorapohjilla sijaitsevasta kutupesästä kuoriutuva poikanen viettää 2-5 vuotta koskessa, kunnes 18-40 sentin pituisena lähtee hakemaan parempia kasvumahdollisuuksia järviltä.

Järvessä taimen on eräänlainen syömäkone, joka aktiivisesti liikkuen ja etupäässä muikkua ja kuoretta syöden kasvaa niin, että ensimmäisen kesän lopulla paino on noin kilon, seuraavana syksynä 2-3 kg ja kolmen kesän jälkeen 4-5 kg.

Ensimmäisen kerran järvitaimennaaras voi palata syntymäkoskeensa kudulle 55-65 cm pituisena ja noin kahden kilon painoisena.

Taimennaaras tuottaa 1300 munaa kiloa kohti, ja munista tyypillisesti noin 5-6% selviää taimenen nollikkaiksi asti. Jokipoikasilla selviäminen seuraavaan vuoteen vaihtelee 30-70 % välillä.

Järvitaimen saavuttaa maksimissaan 14 kg painon, ja keskimääräinen vuosittainen pituuslisäys on vähintään 8 cm.

(Tiedot ovat peräisin Saimaan Lohikalayhdistyksen nettisivuilta)