Olavinlinnassa saa olla hauskaa — Pako linnasta toi esiin paitsi linnan eri puolet myös kilpailuvietin

Kutkuttava ja suosittu Pako linnasta oli uusin tapahtuma, jolla kävijöitä houkutellaan linnaan. Oopperajuhlat on selvästi Olavinlinnan tunnetuin juttu, mutta uusia tapahtumia mietitään jatkuvasti. Kävijöiltäkin toivotaan ehdotuksia siihen, mitä linnassa voisi tapahtua. Jopa aikoinaan järjestetyt Olujaiset palaavat keskusteluun aika ajoin.

Tuija Pauhu

Olavinlinnan yleisötyökoordinaattori Anne Paulasuo ja intendentti Jouni Marjamäki osallistuivat Pako linnasta -tapahtumaan rooleissa. Marjamäen mielestä linnan historian on hyvä näkyä tapahtumissa, mutta turhan jäykkää ei tarvitse olla. Linnassa saa olla hauskaa.
Olavinlinnan yleisötyökoordinaattori Anne Paulasuo ja intendentti Jouni Marjamäki osallistuivat Pako linnasta -tapahtumaan rooleissa. Marjamäen mielestä linnan historian on hyvä näkyä tapahtumissa, mutta turhan jäykkää ei tarvitse olla. Linnassa saa olla hauskaa.

Linnan muurien suojissa kuuluu juoksun töminää ja näkyy taskulampun heijastuksia. Moni vastaantulija on samalla asialla, kädessä kartta ja nippu tehtäviä ja tavoitteena vain yksi asia: pystyä pakenemaan Olavinlinnasta kahdessa tunnissa.

Olavinlinnaan luotiin tällä viikolla kahdeksi päiväksi pakohuone-henkinen peli, Pako linnasta, jonka ideana on löytää vihjeitä ja ratkaista erilaisia tehtäviä. Yhden huoneen sijaan pelikenttänä onkin kokonainen linna.

Olavinlinnassa on pelkästään viikon sisällä ollut useita tapahtumia perinteisten opastettujen kierrosten lisäksi: Tuomaan markkinat, Luminous-valoteos ja Pako linnasta. Herää ajatus, hakeeko linnaa hallinnoiva Museovirasto uusia yleisöä?

— Kyllä me ihan tietoisesti haemme uudenlaista yleisöä, tässä tapauksessa nuoria aikuisia. Mutta oli hienoa nähdä, että pakoon osallistui monen ikäisiä ja monen tyylisiä ihmisiä. Varmasti sellaisia, jotka eivät usein linnassa käy, sanoo intendentti Jouni Marjamäki.

Linnaan mahtuu lisää kävijöitä

Soila Puurtinen

Viime kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla nähtiin muun muassa Rigoletto. Oopperajuhlat on Olavinlinnan tapahtumista selvästi tunnetuin.
Viime kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla nähtiin muun muassa Rigoletto. Oopperajuhlat on Olavinlinnan tapahtumista selvästi tunnetuin.

Vuosittain Olavinlinnassa käy yli 50 000 pääsylipun ostanutta asiakasta. Kun esimerkiksi oopperavieraat lasketaan mukaan, linnassa vieraili viime vuonna 125 319 ihmistä. Kasvua vuoteen 2015 oli hieman. Huippuvuosi oli 2013, jolloin linnan sisäänpääsylipun maksaneita asiakkaita oli yli 60 600.

Linnassa siis tiedetään, että suurempiin kävijämääriin on mahdollisuus.

Lapsiperheet on huomioitu jo linnassa hyvin, mutta nuoret ja nuoret aikuiset ovat haastava kohderyhmä. Osa kouluikäisistä tutustuu Olavinlinnaan kouluryhmien myötä, mutta entäpä vähän vanhemmat?

— Heille opastusten pitää olla innostavia, elämyksellisiä ja osallistavia, Marjamäki kuvailee.

Siis kuten Pako linnasta, jossa linnaan saa tutustua omalla tyylillään.

Pakopelien suursuosio linnan miljöössä

Pako linnasta osuu trendikkääseen kultasuoneen. Erilaiset pakohuoneet ja pakopelit ovat kasvattaneet suosiota Suomessa räjähdysmäisesti.

Pako linnasta, kuten pakopelit yleensä, on luotu tiettyyn tarinaan. Olavinlinnassa ideat on otettu linnan historiasta, 1800-luvulta, jolloin linna toimi vankilana. Tehtävänä oli auttaa tarinan päähenkilö Matti Pentinpoika onnistuneeseen pakoon.

Historiaan nojaava tarina tekee pakopelistä kuin omaehtoisen opaskierroksen. Silti Olavinlinnan pelin suunnitelleen Fenix Ohjelmapalveluiden Kirsi Reinikan mielestä taustatarina on ennen kaikkea lisämauste. Se ei vaikuta peliin, mutta samalla on hienoa tuoda historiaa tutuksi.

— Pako linnasta yhdistää faktaa ja fiktiota. Linna on oikeasti ollut vankila, ja täällä on ollut kuuluisa vanki, joka pakeni. Toisaalta tarinan juoni ei rajoita sitä, missä järjestyksessä tehtävät tekee. Jos yhdellä rastilla on ruuhkaa, voi kokeilla toista.

Ehkä ennen on ollut mielikuva, että Museovirasto torppaa ideat, mutta ei se mene enää niin. Linnassa voi olla tapahtuma vain hauskuuden takia.

Myös Marjamäki sanoo, että historia kannattaa hyödyntää erilaisissa tapahtumissa, vaikka se ei ole välttämättömyys. Linnassa voi järjestää ohjelmaa vain siksi, että se on hauskaa. Esimerkiksi Hämeen linnassa on järjestetty kaksi Halloween-tapahtumaa, joista toisen kehystarina ei liittynyt linnaan lainkaan.

— Toki linnan historia kannattaa pitää mukana, muuten ohjelma voi tuntua irralliselta, intendentti pohtii.

Aikaa vastaan kilpaillessa Olavinlinnan pakopelissä haaste ei ole niinkään tehtävissä vaan linnan sokkeloisuudessa.

Paossa on ehdottomasti hyötyä siitä, että tuntee linnaa ennestään. Kartasta pienen printin tutkimiseen menee aikaa ja vaivaa, mutta jos kohteeksi määrätään Kuninkaansali ja tiedät missä se on, säästää aikaa.

Toisaalta tuttukin linna saa uusia ulottuvuuksia. Koska muulloin tavallinen vierailija pääsee linnassa kulkemaan oman mielensä mukaan, eikä oppaan perässä tai portilta katsomoon? Linnasta näkee myös niitä alueita, joihin yleisö ei yleensä pääse.

Hyvät kokemukset muualta voi hyödyntää

Olavinlinna kuuluu Kansallismuseon ryhmään yhdessä usean museon ja Hämeen linnan kanssa. On siis luontevaa, että molemmissa linnoissa järjestetään samankaltaisia tapahtumia. Myös intendentti Marjamäki on linnojen yhteinen.

— Yleisötyöstä vastaavat ovat linnoista tekemisissä keskenään ja mielellään kokeilevat samankaltaisia toimivia asioita molemmissa kohteissa. Paikallisilla mausteilla tietysti.

Myös Pako linnasta on toteutettu aiemmin Hämeen linnassa, ja jo ensimmäinen kerta oli menestys. Blogeissa kerrottiin pitkistä jonoista, kun pakohuone-trendin innoittamat hämeenlinnalaiset ryntäsivät vanhaan linnaan. Suosio pääsi yllättämään.

— Odotimme muutamaa kymmentä joukkuetta, mutta mukaan tuli 123, kertoo Reinikka.

— Siitä opittiin, ja nyt vastaaviin tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen ja aikaraamit, jonka aikana ryhmiä lähetetään liikkelle, Marjamäki lisää.

Kun tapahtumaan osallistuu yhdessä päivässä noin 50 ryhmää ja ryhmässä voi olla neljä jäsentä, on peliä mietittävä massatapahtumana, jota ei voi edes verrata perinteiseen pakohuoneeseen.

Linna on vielä erityisen haastava, mutta ainutlaatuinen ympäristö tapahtumille. Pitää huomioida sen suojelu, historia ja turvallisuus.

— Olavinlinnassa on se antikvaarinen arvo. Seiniin tai rakenteisiin ei saa kiinnittää mitään, ja kaikkea ei saa koskea. Vanhoja osia pitää suojella, Marjamäki rajaa ehtoja.

Pako linnasta saa jatkoa keväällä

Kuten Hämeen linnassa Pako linnasta oli myös Olavinlinnassa iso menestys. Yhteensä kahden päivän aikana tapahtumaan osallistui satakunta joukkuetta. Heistä suuri osa selvitti tehtävät aikarajan puitteissa.

Reinikka uskoo, että pakopeleissä kiehtoo ongelmanratkaisu ja ylipäänsä pakeneminen. Myös onnistumisen tunne on tärkeää.

— Kyllähän se harmittaa, jos ei onnistu.

Reinikka on oikeassa. Peli vie mukanaan, ja kilpailuvietti kasvaa. Liikkumiset rastilta toiselle muuttuvat rauhallisesta astelusta juoksuksi, varsinkin kun aika alkaa olla loppumaisillaan.

Jos tarkkaavaisuus kärsii, se kostautuu. Vaikka heti alussa ohjeistetaan, että lue ohjeet tarkasti, niin innostus sokaisee ja moni tehtävä vie enemmän aikaa kuin pitäisi. Ja sehän pännii.

— Oli hienoa huomata, miten moni oli tosi innoissaan. Mukana oli nuoria aikuisia, perheitä sekä ystäväporukoita ja kaikki olivat tohkeissaan, kun lopulta saivat lahjoa ”portinvartijan”. Ihmisillä oli kova kilpailuvietti, kun paikalle tultiin juoksujalkaa, portinvartijan roolin pelissä esittänyt Marjamäki kuvailee.

Tuija Pauhu

Kari Kolan valoteos Luminous valaisi Olavinlinnan 28.—29. marraskuuta. 
Kari Kolan valoteos Luminous valaisi Olavinlinnan 28.—29. marraskuuta. 

Nyt tapahtuma järjestettiin keskellä viikkoa, sillä se haluttiin yhdistää Luminous-valotaideteokseen. Keväällä tapahtumalle on luvassa jatkoa, ja silloin ajankohtana on viikonloppu. Yleisöltä tullut palaute on näin huomioitu.

— Viestiä tuli, että pakenemaan tultaisiin vaikka 400 kilometrin päästä, jos sopisi aikatauluun.

Linna siis kiinnostaa kyllä, kun tapahtuma on oikea.

Oopperajuhlat ensimmäinen, mutta mitä seuraavaksi?

Oopperajuhlia voisi syystä pitää isona edelläkävijänä Olavinlinnan monipuolisessa käytössä.

Olavinlinna toimi aluksi puolustuslinnoituksena ja myöhemmin vankilana. Linna sai rauhassa ränsistyä ennen kuin Aino Ackté ymmärsi linnan monipuolisuuden ja mahdollisuudet. Hän halusi käyttää linnanpihaa oopperanäyttämönä.

Oopperajuhlat on Olavinlinnan tapahtumista se tunnetuin juttu, myöntää Marjamäkikin. Heinäkuun rinnalla elokuusta on tullut suosittu konsertti- ja tapahtumakuukausi, joka jatkaa kesäkautta roimasti. Viime vuosina tapahtumista EloJubilee ja Boxing Night ovat vakiinnuttaneet paikkansa.

— Ne tuovat selvästi Oopperajuhlien yleisöä nuorempaa väkeä linnaan. Boxing Nightin yleisöstä kaikki ei varmasti tulisi linnaan muuten.

Antti Varonen

Niklas Räsänen (oik.) on yksi Olavinlinnan Boxing Nightissa usein nähdyistä nyrkkeilijöistä.
Niklas Räsänen (oik.) on yksi Olavinlinnan Boxing Nightissa usein nähdyistä nyrkkeilijöistä.

Moni haikailee vielä linnassa aikoinaan järjestettyjen Olujaistenkin perään. Marjamäki naurahtaa, että Olujaiset palaa keskusteluun aika ajoin.

— Keskiaikaiset iltapidot toimisivat kyllä linnassa. Vanhalla paikallaan linnanpihalla Olujaiset eivät kuitenkaan katsomorakenteiden takia voi olla.

Osa linnan muistakin tapahtumista on jo kestosuosikkeja. Tuomaan markkinoilla linnan käytävät ja salit parveilivat myyjistä ja myyjäisvieraista. Samanlaisia yleisömagneetteja ovat pääsiäismarkkinat ja lasten kierrokset sekä työpajat.
Siihen, mitä kaikkea linnassa vielä voisi tehdä, haetaan ideoita esimerkiksi muista linnoista.

— Linnojen välillä ei ole kilpailua. Jos on kiinnostunut yhdestä linnasta, on todennäköisesti kiinnostunut muistakin.

Hämeen linnan lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään Turun linnan kanssa. Turun linnan esimerkin mukaan on suunniteltu myös lapsille tarkoitettu Pikku Herttuan sali -työpaja.

— Hauskaa on se, että siellä varsinkin aikuiset innostuvat kokeilemaan erilaisia rooliasuja. Aikuiset haluavat myös löytää lapsen itsessään.

Soila Puurtinen

Tuomaan markkinoita vietettiin Olavinlinnassa marraskuun lopulla. 
Tuomaan markkinoita vietettiin Olavinlinnassa marraskuun lopulla. 

Turun linnasta voisi Olavinlinnaan kopioida myös liikunnallisen tapahtuman. Ja toden totta, pakoa yrittäessä ravattiin linnan korkeissa torneissa ylös ja alas niin, että jaloissa tuntui vielä seuraavanakin päivänä.

— Moni kuvaili jo pakoa hyvin fyysiseksi kokemukseksi. Mutta entäs jos tehtävänä olisikin siirtää vaikka tykinkuulia turvaan paikasta toiseen? Ne voisivat toimia painoina, Marjamäki kuvailee ja toivoo, että jokin liikuntataho ottaisi ideasta kopin.

Intendentti kannustaa muutenkin ihmisiä ideoimaan ja ehdottomaan, millaisia tapahtumia linnassa voisi järjestää. Hän muistuttaa, että linnaa ylläpidetään verovaroin, ja se halutaan mahdollisimman laajaan käyttöön. Usein taustalla kummittelee silti ajatus tai pelko siitä, mikä sopii linnan arvokkaaseen ympäristöön.

— Ehkä ennen on ollut mielikuva, että Museovirasto torppaa ideat, mutta ei se mene enää niin. Linnassa voi olla tapahtuma vain hauskuuden takia, intendentti sanoo.

— Harmillisesti osassa ideoista vastaan iskee sääntö-Suomi.

Jo monipuoliset tapahtumat osoittavat, ettei museotoiminta ole pölyistä ja muumioitunutta.

— Yllätyksellisyys on tärkeää, eli se, että linna nähdään aina uudessa valossa.