Eniten ilmoituksia liikennehäiriöistä Savonlinnassa: mopopojat ja ammattikoulun ympäristö

Suosittuja kaahailupaikkoja ovat ohitustie, Olavinkatu, Schaumanintie, Kaartilantie sekä kaksikaistaiset kilpapaikat kuten Kyrönsalmen silta ja Tulliportinkatu keskustasta paloasemalle päin.

Petri Vanhanen

Savonlinnan Brahenkadullakin on kiihdytelty. Katu Olavinkadun ja ohitustien välissä avattiin liikenteelle syyskuussa 2013.
Savonlinnan Brahenkadullakin on kiihdytelty. Katu Olavinkadun ja ohitustien välissä avattiin liikenteelle syyskuussa 2013.

Savonlinnan liikenteestä tulee poliisille jatkuvasti valvontapyyntöjä.

Viime aikoina ovat eniten kansalaisissa huolta herättäneet mopopoikien rällääminen sekä Kerimäellä että kantakaupungissa ja nuorten autoilu ammattikoulun nurkilla.

— Ammattikoulun tienoilla on aina syksyisin koulujen alkaessa näyttämisen tarvetta. Tänäkin syksynä meni kolmenkympin rajoitusalueella auton keula aivan ruttuun, jokainen voi päätellä mistä johtui. Nyt on tainnut meno siellä jo vähän rauhoittua, kertoo Savonlinnan liikenneryhmän päällikkö ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisista.

Yksittäisiä tapauksia on toki ollut vähän joka puolella. Nopeuksia on valvottu, sakkoja kirjoitettu ja korttejakin otettu pois.

Lötjösen luettelossa kärkipäähän nousevat ohitustie, Olavinkatu, Schaumanintie, Kaartilantie sekä kaksikaistaiset kilpapaikat kuten Kyrönsalmen silta ja Tulliportinkatu keskustasta paloasemalle päin.

— Näitä paikkoja on tiedossa. Siellä pyritään olemaan vähän yllättäviin aikoihin ja yllättävissä paikoissa ja saamaan hurjastelijoita kiinni.

Kaupungissa liikenneturvallisuutta tarkkaillaan ja toimenpiteitä pohditaan jatkuvasti, mutta Lötjösen mukaan mikään yksittäinen paikka ei nouse niin selkeästi esiin, että kaupunki olisi ryhtynyt esimerkiksi paikallista kameravalvontaa harjoittamaan.

— Ammattikoulullakin on keinoja pohdittu isommalla porukalla. Siellä on monenlaista liikennettä sekaisin, raskasta ja kevyttä ja katu kulkee ihan koulun vierestä. Ei sopisi oikein töyssyjäkään rakentaa, kun haittaavat raskasta liikennettä.

Valvomaan lähdetään sikäli kun ilmoituksia tulee. Välttämättä yhden yksittäisen ilmoituksen perusteella poliisi ei paikalle syöksy, mutta sitten kyllä, jos ilmoituksia alkaa jostain kertyä useammalta taholta.

— Ihmisten herkkyys kestää esimerkiksi meteliä tai muuta häiriötä vaihtelee suuresti. Yksi ilmoittaa herkemmin kuin toinen. Sama pätee vaikkapa kadulla päihtyneenä häiriköintiin.

Kaikki valvontapyynnöt kirjataan ja sitten seurataan, ovatko partiot käyneet pyyntöalueilla valvomassa ja mitä valvonnasta on seurannut.

Lötjösen mukaan liikenteessä kuten ihmisissä yleensäkin on monenlaista tallaajaa.

— Joku ajaa viksusti alunperin, toinen viisastuu itsestään iän myötä, kolmas uskoo kertaneuvomalla, neljännellä se kortti menee neuvoista huolimatta muutaman viikon päästä ja viidennellä vielä myöhemmin uudelleenkin.

Lötjösen kokemuksen mukaan ihmisen luonne näkyy tien päällä. Rauhallinen myös ajaa nätisti ja räväkämpi ei.

Hän on poliisiuransa aikana ottanut muutamankin kaverin autoon vähän puhutettavaksi. Aina se ei auta.

— On tarkasteltu ajolinjoja ja mietitty muutakin ajokäyttäytymistä. Sitten menee joku viikko ja sama kaveri on ajanut päin puuta tai tapahtuu muuta vastaavaa.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.