Tuleeko sahanpurusta bisnes? — Savonlinnassa kehitetään menetelmiä, joilla teollisuuden sivuvirroista saa muovia korvaavaa materiaalia

Kuitulaboratorion biotuotetekniikan keskuksen uuden projektin tavoitteena on, että tutkimustyö poikisi seudulle yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Tuija Pauhu

Tutkimusinsinööri Antti Heikkinen (oik.) tutkii sahanpurusta uutetun hemiselluloosan ja selluloosasta jalostetun mikroselluloosan ominaisuuksia. Taustalla projektipäällikkö Kari Kärkkäinen.
Tutkimusinsinööri Antti Heikkinen (oik.) tutkii sahanpurusta uutetun hemiselluloosan ja selluloosasta jalostetun mikroselluloosan ominaisuuksia. Taustalla projektipäällikkö Kari Kärkkäinen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kuitulaboratorio vahvistaa biomateriaalien tutkimuksen ja yritysmaailman yhteyksiä.

Biotuotetekniikan keskuksessa kesällä alkaneessa Biokasvu-nimisessä projektissa tutkitaan muun muassa sahanpurusta uutetun hemiselluloosan ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Ideana on käyttää hemiselluloosaa esimerkiksi muovia korvaavana ainesosana erilaisissa tavaroissa.

Projektipäällikkö Kari Kärkkäinen haluaa herättää yritykset miettimään, mitä niiden tuotannon sivuvirroista— kuten esimerkiksi sahanpurusta—voisi tehdä.

— Monessakaan yrityksessä ei ole mietitty kiertotalousasioita tai sitä, että ”jätteestä” voisi saada jopa rahaa. Jokin toinen yritys voi jalostamalla saada niistä itselleen vielä kannattavaa liiketoimintaa.

Projektin tavoitteena on lisätä palveluja, jotka tukevat yritysten ja Kuitulaboratorion kansainvälistä kasvua.

Biomateriaaleista voi kehittää liiketoimintaa

Kuitulaboratorion yhteistyöyritykset ovat myös tämän projektin aikana mukana testaamassa ja kehittämässä tuotteita, teknologioita ja liiketoimintamalleja.

Kärkkäinen toivoo, että Savonlinnan talousalueella syntyisi yritystoimintaa, jossa tutkimustuloksia voitaisiin soveltaa. Seudulle saataisiin työpaikkoja, kun biomateriaaleista valmistettaisiin tavaroita, joita kansa haluaisi ostaa käyttötavarakseen tai teollisuus jonkin isomman tuotteen osaksi.

— Tuote voisi olla mikä tahansa, Kärkkäinen sanoo pyöritellen käsissään muovista kaukosäädintä.

Kuitupohjaisista raaka-aineista voidaan tehdä vaikka pakkausmateriaaleja tai kampoja. Michelin on valmistanut biomateriaalista 3D-tulostamalla auton renkaan vanteineen, joka on jo valmis sarjatuotantoon.

Sahanpurusta uutetun selluloosan lisäksi uudessa projektissa on tietenkin kehitettävänä materiaalina myös mikrokiteinen selluloosa, jonka ominaisuuksia Kuitulaboratorio on yhdessä Aalto-yliopiston kanssa työstänyt jo pitkään.

Yrityksetkin voivat testata 3D-tulostusta tuotannossaan

Uusi ja konkreettinen avaus Savonlinnassa on biomateriaaleista valmistettujen tuotteiden testaaminen 3D-tulostuksessa. 3K-tehtaalle Hernemäkeen hankittiin kesällä siihen soveltuva tulostin.

3D-tulostamisesta kiinnostuneet yritykset voivat kokeilla, sopisiko 3D-tulostaminen heidän tuotannolliseen toimintaansa. Yritykset voivat testeissään tulostaa joko muovia tai biomateriaalia.

Kärkkäisen mukaan 3D-tulostuksella voidaan valmistaa monimutkaisempia rakenteita kuin perinteisillä valmistustavoilla.

Alkuvaiheessa 3K-tehtaalla testataan olemassaolevien 3D-tulostusmateriaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vuoden kuluttua tulostamisessa voi olla mahdollista käyttää jopa Kuitulaboratoriolla kehitettyä biopohjaista raaka-ainetta.

Teollisuuden internetkin voi tuoda töitä

Teollisuuden digisovellusten kehittäminen on myös osa uutta projektia. Pohjana on Andritzin kehittämä teollisuuden internet, joka mahdollistaa muun muassa prosessien etävalvonnan ja mittaustietojen digitaalisen käsittelyn.

— Esimerkiksi teollisuuden kunnonvalvontapalveuihin soveltuvat digisovellukset voivat tarjota työtä tälle seudulle, kun asiantuntijatehtäviä voi hoitaa etänä, Kärkkäinen sanoo.

Ja kun kiertotaloudesta puhutaan, mukana on tietenkin myös hiilidioksidin talteenottojärjestelmä, jonka XAMK on patentoinut ja jonka se kehitti yhdessä savonlinnalaisen Carbonreuse Oy:n kanssa. Siitä on tehty jo onnistuneita bisnespilotteja, ja liiketoiminnan alkaminen voi Kärkkäisen mukaan olla hyvinkin lähellä.

Työ- ja elinkeinoministeriö hankkeen päärahoittajana

Kuitulaboratorion Biokasvu-hankkeen päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö. Muut rahoittajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Savonlinnan kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes miljoona euroa. Hanke alkoi kesällä ja kestää vuoden 2019 loppuun saakka.

Johtaja Reijo Munther työ- ja elinkeinoministeriöstä on hanketta koskevassa tiedotteessa todennut, että Kuitulaboratoriolla on jo nyt tärkeä rooli Suomen biotalouden edistämisessä. Projektin toivotaan Muntherin mukaan lisäävän yhteistyötä alan teollisuuden, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.