Särkikalat halutaan vihdoin suomalaisiin ruokapöytiin — Särkikalojen hyötykäytöstä keskustellaan seminaarissa Rantasalmella

Kotimaista kalaa markkinoiva laulaja Sakari Kuosmanen on yksi seminaarin puhujista. Särkikaloissa on runsaasti potentiaalia ekologisena vaihtoehtona ulkomaiselle kalalle.

Petri Vanhanen

Särkikalojen käyttöä suomalaisissa ruokapöydissä pohditaan seminaarissa Rantasalmella. Kuvan ruoka-annoksen järvikalapihvit on tehty pääosin särkikaloista, eli lahnasta, säyneestä ja särjestä. Lisänä on haukea.
Särkikalojen käyttöä suomalaisissa ruokapöydissä pohditaan seminaarissa Rantasalmella. Kuvan ruoka-annoksen järvikalapihvit on tehty pääosin särkikaloista, eli lahnasta, säyneestä ja särjestä. Lisänä on haukea.

Kala-alan asiantuntijat ja toimijat kokoontuvat seminaariin Rantasalmelle 29.—30. lokakuuta keskustelemaan särkikalojen käytön lisäämisestä Suomessa. Järvikalojen saatavuutta, logistiikkaa ja jalostusketjuja on kehitetty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa lähes kymmenen vuoden ajan.

Nyt Xamk on kutsunut alan toimijat Rantasalmelle Järvisydämeen kuulemaan uusinta tietoa, jakamaan kokemuksia ja virittämään uusia koukkuja särkikaloille. Xamkissa uskotaan vahvasti, että särkikaloissa on runsaasti potentiaalia tulevaisuuden ruokatuotteiden raaka-aineena ja ekologisena vaihtoehtona ulkomaiselle kalalle.

Kotimaisen kalan brändäyksestä kertoo laulajana uraa tehnyt Sakari Kuosmanen.

Tiistaina 29. lokakuuta seminaarissa pureudutaan särkikalojen hyödyntämiseen, toimitusketjun kehittämiseen, kalakuljetusten logistiikkaan ja ammattikalastajan kokemuksiin.

Kotimaisen kalan brändäyksestä kertoo laulajana uraa tehnyt Sakari Kuosmanen. Kuosmanen on Kala-Lappi Oy:n luova johtaja, joka vastaa yrityksen markkinoinnista, brändityöstä ja tuotekehityksestä.

Seminaarissa esiintyy myös Särkifood Oy:n Paavo Vallas, joka on kehittänyt innovatiivisen särkikalasta tehdyn kala-jauhelihatuotteen.

Ruokajärjestelmän kehittämisen ja kiertotalouden asiantuntija Merja Rehn Sitrasta saa myös oman puheenvuoronsa, samoin muut asiantuntijat muun muassa Jyväskylän yliopistosta, Kalatalouden keskusliitosta ja maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tiistain tilaisuudessa esitellään ratkaisuja, joiden avulla särkikaloja voidaan entistä enemmän tuoda kuluttajien ruokapöytiin. Toimitusketjun haasteita ratkaisemalla on päästy parempaan laadunhallintaan, saaliin lajittelusta ja käsittelystä kuljetuslogistiikkaan asti.

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa livestream-lähetyksen kautta

Xamkin hallinnoimassa ja Sitran rahoittamassa Nostetta särkikaloista -hankkeessa on muun muassa testattu kalojen halkaisulaitetta, jolla saadaan nopeammin kala käsiteltyä loppukäyttäjää varten.

Keskiviikkona 30. lokakuuta seminaarin osallistujat vierailevat lähialueen kalatoimijoiden luona.

Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nostetta särkikaloista -hanke ja Sitra.

Muita järjestäjiä ovat esimerkiksi Itä- ja Sisä-Suomen kalatalousryhmät, Luonnonvarakeskuksen ja Pyhäjärvi-instituutin Tanakka-hanke sekä Jyväskylän yliopisto.

Särkikalaseminaari järjestetään tänä vuonna kolmannen kerran. Tapahtuma on maksuton ja kaikille kalataloudesta kiinnostuneille avoin, mutta vaatii ilmoittautumisen.

Seminaaria voi seurata myös verkossa livestreamin kautta. Ilmoittautumisohjeet, tarkempi seminaariohjelma ja livestream -linkki löytyvät täältä.