Kosonen: Edunvalvonnan hetki kannattaa käyttää hyvin — Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous Savonlinnassa

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) sanoo, että keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous Savonlinassa on seutukunnalle edunvalvonnallinen hetki, joka kannattaa käyttää hyvin.

Timo Seppäläinen

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Kosonen on tavannut tähän mennessä presidentti Niinistöä henkilökohtaisesti vain presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotoilla.
Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Kosonen on tavannut tähän mennessä presidentti Niinistöä henkilökohtaisesti vain presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotoilla.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) sanoo, että keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous Savonlinassa on seutukunnalle edunvalvonnallinen hetki, joka kannattaa käyttää hyvin.

— Täällä on 42 kansanedustajaa ja seitsemän ministeriä kahden päivän aikana. Tutustumme yrityksiin, kouluihin ja järjestökohteisiin. Kun asiat näkee itse paikan päällä, ne ymmärtää paremmin, Kosonen sanoo.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä tutustuu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorioon Lypsyniemessä. Kosonen kertoo, että ammattikorkeakoulun suunnitteleman biotuotekeskuksen rahoitusta on mietitty kesän aikana monissa kokoonpanoissa.

— Työ jatkuu. Uusia rahoituslähteitä biotalouden investoinneille etsitään. Biotaloushan sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin, Kosonen sanoo.
Ammattikorkeakoulu kehittää Kuitulaboratoriota joka tapauksessa. Kehittämiseen tulisi lisää vauhtia, jos valtiolta tulisi biotalouden investointehin lisäsatsausta, jota kohdennettaisiin Savonlinnaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko osallistuu myös eduskuntaryhmän kokoukseen. Saarikon näpin alla on muun muassa sote-uudistus.
— Savonlinnan ja Etelä-Savon kannalta soten tilanne näyttää paremmalta kuin vuosi sitten. Mikkelin ja Savonlinnan kohentunut yhteistyö on pantu myös ministeriöissä merkille Kosonen sanoo.

Kososen mukaan vaikuttamisen paikkoja sotessa on yhä. Ratkaisevaa on muun muassa se, miten päivystysasetuksen leikkausmäärävaatimukset kehittyvät ja miten sairaaloitten leikkausmääriä voi laskea yhteen.

— Suunnitelma Järvi-Suomen yliopistollisesta sairaalasta on mielestään erittäin kannatettava, Kosonen sanoo. Hän viittaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien suunnitelmaan, jonka mukaan nuo sairaalat muodostaisivat yhden yliopistollisen sairaalan, jolla olisi viisi toimipistettä.

Vastaavaa suunnitellaan Turun yliopistosairaalan alueella. Ratkaisu todennäköisesti edellyttäisi sote-lakeihin kirjausta, joka sen mahdollistaisi.

Kososen mukaan kannattaa kiinnittää huomiota myös maakuntien rahoituksen kriteereihin. Saaristoisuus ja pitkät etäisyydet olivat mukana jo kevään luonnoksessa. Valtionosuusjärjestelmän valmistelua johtava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on hänkin Savonlinnassa evästettävänä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner saa Kososen arvion mukaan kokousväeltä evästykset tienpidon määrärahoista.

— Myös Savonlinnan seudun elinkeinoelämälle tiestön kunto on tärkeä, Kosonen sanoo.

Uusia, isoja korvamerkittyjä investointeja ei Kososen arvion mukaan ole nyt seudulle tulossa.

— Valtavan isoja hankkeita on jo meneillään Savonlinnassa ja koko Etelä-Savossa, Kosonen sanoo viitaten Laitaatsalmen syväväylään ja Viitostien Juva—Mikkeli väliin.
Laitaatsalmen rautatiesillan rahoituksen edellytyksenä Kososen arvion mukaan olisi se, että elinkeinoelämältä saataisiin vahvoja lupauksia siitä, että rataosuutta Savonlinnasta Huutokoskelle myös käytettäisiin.
— Sellaisia lupauksia ei ole kuulunut, Kosonen sanoo.

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo